Äetsä

Äetsä

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Äetsä
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala
Äetsä.vaakuna.svgÄetsä.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°17′05″N022°41′50″E
LääniLänsi-Suomen lääni
MaakuntaPirkanmaa
SeutukuntaLounais-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskusPehula
Perustettu1981
KuntaliitoksetKeikyä (1981)
Kiikka (1981)
Liitetty2009
– liitoskunnatMouhijärvi
Vammala
Äetsä
– syntynyt kuntaSastamala
Pinta-ala241,95 km² [1]
(1.1.2008)
– maa233,57 km²
– sisävesi8,38 km²
Väkiluku4 792  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys20,52 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma2007 [3]
– 0–14-v.15,8 %
– 15–64-v.62,4 %
– yli 64-v.21,8 %
Äetsä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla. Vuoteen 1993 asti Äetsä kuului Satakunnan maakuntaan.[4] Äetsä oli Suomen teollistuneimpia kuntia. Kunta perustettiin vuonna 1981 yhdistämällä Keikyän ja Kiikan kunnat. Äetsän eteläosassa sijainnut Kiikan–Illon alue liitettiin Vammalaan vuonna 1985. Äetsä liittyi 1.1.2009 osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Mouhijärven kanssa.
Äetsän naapurikunnat olivat HuittinenKiikoinenKokemäkiPunkalaidun ja Vammala.
Päätaajamat, Kiikka ja Pehula, ovat Kokemäenjoen varrella noin kuuden kilometrin etäisyydellä toisistaan. Molemmissa taajamissa oli mm. useita päivittäistavarakauppoja ja pankkeja. Pehulan taajamaa kutsuttiin yleisesti Äetsäksi. Sen lähellä sijaitseva pienempi Keikyän taajama kuihtui palveluiltaan kunnan itsenäisyyden aikana. Äetsän kunnan hallinnollinen keskus sijaitsi Pehulassa, jonne oli vuonna 1977, vielä silloisen Keikyän kunnan aikakaudella valmistunut edustava virastotalo.
Äetsän suurin teollinen työantaja oli Finnish Chemicals Oy:n Äetsän tehdas, joka valmisti mm. sellu- ja paperiteollisuuden käyttämiä valkaisukemikaaleja. Nykyisin yhtiö kuuluu Kemira-konserniin. Kunnassa toimi myös useita pienehköjä nahka-alan yrityksiä, jotka valmistivat laukkuja ja lompakoita tällä Laukkulaaksoksikin kutsutulla seudulla.
Vapaa-ajan asuntoja Äetsässä oli yli 350. Suurimmat vesistöt ovat Aurajärvi, Kiimajärvi, Syväjärvi ja Tyrisevä.
Äetsän kunta sai kyseenalaista mainetta, kun sitä käytettiin esimerkkinä epäonnistuneesta kuntaliitoksesta. Liitoskunnat olivat väestöltään melko tasavahvat, jolloin päätöksenteko päällekkäisten toimintojen vähentämisestä tai investointien kohdentamisesta oli usein vaikeaa. Kunnan sijainti maakuntien rajamailla ja kahden kaupungin välissä aiheutti myös laajempia suuntautumiskiistoja. Näihin vaikutti myös historiallinen tausta, sillä Keikyä oli aikoinaan irtautunut Huittisista ja Kiikka Tyrväästä (myöhemmin Vammalaa).

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äetsän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja keitetty sianliha.[5]

Äetsä nimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustetun kunnan nimeä, Äetsää, pidettiin varsin osuvana valintana. Nimi oli entuudestaan laajalti tunnettu, sillä postiosoitteeksi Äetsä tuli rautatien asemapaikan rakentamisen yhteydessä vuonna 1902. Läheistä tehdasyhdyskuntaa alettiin rakentaa uudella nimellä, joka johdettiin Kokemäenjoen Äetsänkoskesta. Molempien kuntien puolelle ulottuneella, 1980-luvulla jo taajaan asutulla alueella oli mm. suurimpiin yrityksiin kuuluneet klooritehdas ja vetoketjutehdas. Äetsän kunnan aikana nimen käyttöalue laajeni käsittämään koko kuntaa, mutta lähiseudun asukkaat tarkoittivat Äetsällä kuitenkin yleensä vain kunnan keskustaajamaa (Pehulaa) ja aseman ympäristöä. Sastamalan kaupungin perustamisen myötä toteutettiin vuoden 2009 alussa postiosoitteiden yhtenäistäminen, jossa Äetsäkin korvattiin Sastamalalla. Toimet ovat vähentäneet Äetsä-nimen käyttöä, ja se on vaarassa syrjäytyä kokonaan. Äetsä elää edelleen lukuisten yritysten, yhdistysten ja rakennusten nimissä. Nimen vanhempaa historiaa edustaa Äetsänmäen kylä Kokemäenjoen eteläpuolella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viikki Raimo, Suur-Huittisten historia III, Huittinen 1988
  • Viikki Raimo, Suur-Huittisten historia V, Huittinen 2001

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1.  Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2.  Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3.  Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4.  https://posek.fi/satakunnan-maakunta/
  5.  Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 48. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti