Eduskuntavaalit 2019
Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.
Vaalit ja aikataulu
Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ovat:
- vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen: 31.10.2018
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 22.2.2019
- ehdokashakemusten jättöpäivä: 5.3.2019
- ehdokasasettelun vahvistaminen: 14.3.2019
- ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4.2019
- ennakkoäänestys ulkomailla: 3.–6.4.2019
- vaalipäivä: 14.4.2019
- tulosten vahvistaminen: 17.4.2019
- kansanedustajien valtakirjojen luovuttaminen ja tarkastaminen: 23.4.2019
Eduskuntavaalien kokonaisaikataulu Vaalit.fi-verkkopalvelussa. Vaalitenttien ja muiden vastaavien tapahtumien aikatauluja voi seurata mm. YLEn verkkosivuilta.
Eduskuntavaaleja koskevaa perustietoa löytyy Vaalit.fi-verkkopalvelusta. Voit tarkistaa esimerkiksi, mikä on äänioikeusrekisteri, mitkä ovat nykyiset vaalipiirit, kuinka vaalit toimitetaan ja kuinka tulos lasketaan.
Vaalipiirit
Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja.
Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistettiin syyskuun 2013 alusta lähtien uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Muutosta sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa eduskuntavaalien suhteellisuutta järjestämällä vaalipiirejä tasaisemman suuruisiksi.
Vaaliviranomaiset
Eduskuntavaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimittamisesta. Ministeriö koordinoi vaalien valmistelutyötä ja vastaa muiden viranomaisten ohjeistamisesta. Se myös ylläpitää ja kehittää vaalitietojärjestelmää (VAT).
Muita vaaliviranomaisia ovat vaalipiirilautakunnat, kuntien keskusvaalilautakunnat, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat, kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat, kotiäänestyksen vaalitoimitsijat, edustustojen ja suomalaisten laivojen vaalitoimitsijat, väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä ulkoministeriö.
Vaalikoneet
Kevään 2019 eduskuntavaaleja varten tehdyistä vaalikoneista suurimmat ja kattavimmat ovat suurten mediatalojen Yle:n, MTV:n, Helsingin Sanomien jaHufvudstadsbladetin vaalikoneet. Joillakin maakuntalehdillä on omat vaalikoneensa, tosin monen maakuntalehden vaalikoneessa on käytetty samaa viiden kysymyksen kokoelmaa, esimerkkinä Keskisuomalaisen vaalikone. Järjestöjen vaalikoneet keskittyvät järjestön edustamiin asioihin kuten Nuorten vaalikone nuorten asioihin.
Vaalikoneessa ehdokkaat ja äänestäjät vastaavat tiettyihin kysymyksiin. Vastausten perusteella vaalikone etsii äänestäjälle sen ehdokkaan, jonka vastaukset ovat lähinnä äänestäjän vastauksia. Näin toimivat useimmat vaalikoneet. Helsingin Sanomien vaalikone toimii toisin, sillä ehdokkaan sijaan vaalikone suosittaakin ensisijaisesti puoluetta. Puolueen ensisijaisuutta perustellaan sillä, että Suomessa on käytössäsuhteellinen vaalitapa ja että vaaleissa henkilölle annettu ääni menee aina myös puolueelle.
Sopivaa ehdokasta etsiessään äänestäjä voi käyttää useita ja erityyppisiä vaalikoneita, sillä eri vaalikoneissa kysymysten aiheita, kysymysasettelua ja vastausvaihtoehtoja painotetaan eri tavoin. Usean vaalikoneen käyttäminen saattaa tuottaa tulokseksi yhtä monta ehdokasta ja puoluetta kuin on käyttänyt vaalikoneitakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti