Akaa

Akaa
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°10′00″N,023°52′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Toijalan keskustaajama
Perustettu	2007
Kuntaliitokset	Toijala (2007); Viiala (2007); Kylmäkoski (2011)
Kokonaispinta-ala	314,38 km²; 258:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	293,26 km²
– sisävesi	21,12 km²
Väkiluku	16 615; 68:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	56,66 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	18,3 %
– 15–64-v.	60,2 %
– yli 64-v.	21,5 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	97,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,0 %
Kunnallisvero	22,25 %; 6:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Briitta-Liisa Sinivuori (va.)[6]
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2017–2021[7]; • SDP; • Kok.; • Kesk.; • Vihr.; • Vas.; • Ps.; • KD	; 12; 8; 4; 4; 3; 3; 1
	www.akaa.fi

Tämä artikkeli käsittelee Suomen nykyistä kuntaa. Vuonna 1946 lakkautetusta kunnasta kertoo Akaa (entinen kunta).

Akaa (ruots. Ackas)[8] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 16 600 ihmistä, ja asukasluku on kasvusuunnassa. Akaan pinta-ala on 314,38 km², josta 21,12 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 56,7 asukasta/km². Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.

Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007, ja vuoden 2011 alusta Akaaseen liittyi myös Kylmäkoski. Tätä ennen Akaa-niminen kunta oli ollut olemassa vuoteen 1946 asti, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Kaupungin hallinnollinen keskus ja kaupungintalo ovat Toijalan keskustaajamassa, ja kunnanviraston palveluja on myös Viialan kirkonkylässä. Rautatieasemia on kaksi: Toijalan rautatieasema ja Viialan rautatieasema. Toijalan ja Viialan välimatka on noin kahdeksan kilometriä. Akaan pääliikenne sijoittuu Hämeentielle, joka johtaa Toijalan keskustasta Viialan Matomäkeen.

Akaassa on hyvät liikenneyhteydet ja myös teollisuutta. Toijalassa yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet, ja rautatieasema on myös Viialassa. Valtatien 3 nykyinen linjaus kulkee Akaan kautta, ja sen rakentamisen jälkeen tien varteen on perustettu muun muassa ostoskeskus.

Akaassa on suuri mämmitehdas, ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.[9]Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta[10], jonka lisäksi siellä toimii kaksi helluntaiseurakuntaa, Toijalan Saalem -helluntaiseurakunta[11] ja Viialan helluntaiseurakunta[12], Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Toijalan adventtiseurakunta[13] sekä Viialan ja Toijalan Jehovan todistajien seurakunnat[14].

Aakkosissa Akaa sijoittuu Suomen kunnista ensimmäiseksi. Akaan nimi, toisin kuin monet muut pitkään vokaaliin päättyvät Suomen kuntien nimet, taipuu paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa niin, että jokin on Akaassa ja tulee Akaasta.[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Akaan kunta (ruots. Ackas) käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala ja Kylmäkoski. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan, johon samalla tuli kuulumaan myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viiala Osakeyhtiö perusti 1956 Viialaan Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan. Tehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas ja nahkatehdas. Näistä Viialan viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssiin 1995, ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli jo tuolloin kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta sen liittyminen toteutui vasta vuoden 2011 alussa. Akaan vaakunan suunnitteli heraldikko Kari J. Tähtinen vuonna 2006.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Akaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			15 767
1985			15 651
1990			16 048
1995			15 986
2000			15 945
2005			16 422
2010			17 012
2015			17 043
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Akaassa oli 16 769 asukasta, joista 14 529 asui taajamissa, 2 092 haja-asutusalueilla ja 148 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Akaan taajama-aste on 87,4 %.[17] Akaan taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[18]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Toijalan keskustaajama	8 379
2	Viialan kirkonkylä	5 272
3	Kylmäkosken kirkonseutu	662
4	Sotkia	216

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Tipuri lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Akaassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Akaan seurakunta
- Kylmäkosken kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Akaan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Akaan kaupungin nykyisellä alueella.[19]

Kylmäkosken seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007)
Viialan seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007)

Vuosina 1946–2006 Akaan seurakunnan alueena oli Toijalan kaupunki sekä kunnallisesti Kylmäkoskeen kuulunut ns. "jäännös-Akaa".

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaassa suurimmat puolueet ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Kansallinen Kokoomus. Myös Vasemmistoliitolla ja Vihreällä Liitolla on verraten korkea kannatus.

Paikkajako kaudella 2017-2021;

Yhteensä 35 paikkaa. Kaupunginjohtajana on toiminut Aki Viitasaari, mutta valtuusto päätti 31. toukokuuta 2017 irtisanoa hänet luottamuspulan vuoksi[21]. Valtuuston johtava puolue on SDP. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on kokoomuslainen Jaakko Leinonen. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Timo Saarinen, toinen keskustan Jouni Vaittinen.

Kaupunginhallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginhallitusta johtaa Harri Rämö (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Heli Piirainen (Vihreät) ja toisena varapuheenjohtajana Jukka Salminen (Kokoomus). Kaupunginhallituksen muut jäsenet ovat Sami Rajala (Kokoomus), Janita Puomila (Kokoomus), Hannu Järvinen (SDP), Salla Bister (SDP), Inka Loppi (SDP), Jukka Saari (Vasemmistoliitto), Sauli Turja (Perussuomalaiset) ja Tiina Räsänen (Keskusta). Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksivuotinen. [22]

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan suurin puolue oli vaaleissa SDP 26,8 % äänimäärällä, toisena yllättäen Perussuomalaiset 23,6 %:lla ja Kokoomus kolmantena 21,1 %:lla. Vasemmistoliitto sai 9 % äänistä, Keskusta 8,8 %, Vihreät 4,6 % ja Kristillisdemokraatit 4,2 %. Lukemat käyvät ilmi Helsingin Sanomien tulospalvelusta. Ohessa tulokset äänestysalueittain.

Suurin puolue SDP sai kaikista Pirkanmaan kunnista suhteellisesti kolmanneksi eniten ääniä juuri Akaasta Valkeakosken ja Mänttä-Vilppulan jälkeen.

Toijalan läntinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP 27 %
Kokoomus 25,5 %
Perussuomalaiset 21,2 %
Vasemmistoliitto 7,9 %
Keskusta 6,8 %
Vihreät 5,2 %
Kristillisdemokraatit 4,6 %

Toijalan itäinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP 28,4 %
Kokoomus 24,3 %
Perussuomalaiset 21,2 %
Vasemmistoliitto 9,5 %
Keskusta 6,7 %
Kristillisdemokraatit 4,2 %
Vihreät 3,7 %

Viiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP 29,3 %
Perussuomalaiset 26,2 %
Kokoomus 15,2 %
Vasemmistoliitto 10,8 %
Keskusta 6,6 %
Vihreät 5,2 %
Kristillisdemokraatit 4,7 %

Kylmäkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset 25,6 %
Kokoomus 21,2 %
Keskusta 19,5 %
SDP 18,9 %
Vasemmistoliitto 6,6 %
Vihreät 3,5 %
Kristillisdemokraatit 2,4 %

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan kirkko, rakennettu 1816-1817
Akaan sakaristo, Toijala (1400-luku)
Toijalan Kellariteatteri
Toijalan tapettimuseo (valittu Conan O'Brienin ohjelmassa maailman 20 kamalimman kesäkohteen listan sijalle 17 ¹³)
Toijalan veturimuseo
Viialan kotiseutumuseo
Haihunkoski, Viiala

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopealinjan laivaliikenne
Toijalan risteysasema, yhteydet:
- Riihimäelle
- Tampereelle
- Turkuun
- Valkeakoskelle (vakituisesti vain tavaraliikennettä, mutta esimerkiksi Haapamäen museoveturiyhdistys järjestää rataosuudella yleisökuljetuksia museojunilla)

Taajamat ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijalan keskustaajama on Akaan kaupunkitaajamista suurin. Toijalan ohi kulkee Valtatie 3 ja siellä sijaitsee rautateiden risteysasema, lisäksi Valkeakoskelle on ratayhteys. Toijalasta on Tampereelle noin 41 kilometriä. Toijalassa sijaitsee myös pieni sisävesisatama. Toijalan teollisuudesta mainittakoon Fläkt Woods Oy sekä mämmitehdas Kymppi-Maukkaat Oy, joka sijaitsee Kurvolan kaupunginosassa. Toijalassa asutus on Viialaa väljempää ja alueeltaan isompi. Toijala on alueena luonnonläheinen ja vehreä kuten Viialakin, Nahkialanlampi puistoineen on suosittu virkistysalue. Toijalan pääkatu on Valtatie. Toijalan itäpuolella ennen keskustaa, osana Seututietä 303 on pitkä suora, jota kutsutaan T-linjaksi. Lisäksi Toijalan keskustassa on rautatien ylittävä Miljoonasilta. Toijala on nimennyt katuja myös tunnettujen asukkaidensa kunniaksi, Holkerintie ja Ylpöntie. Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on uusittu 2000-luvulla, viimeiseksi torin seutu.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentilä, Ketunpesät, Junkkari, Pätsiniemi, Savikko, Rautala, Torkko, Nahkiala, Kilsa, Palkinpää, Kurvola, Kirkkokangas, Kurkela, Heinäkangas, Luhtaniitty, Siniänmäki, Pappila

Viiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viialan kirkonkylä on Akaan kaupunkitaajamista tiheämmin^selvennä asuttu^lähde? ja se on rakentunut Tarpianjoen varteen. Se sijaitsee Akaan pohjoisosassa, Valtatie 9:n pohjoispuolella. Myös Viialassa sijaitsee rautatieasema. Viialan historiaa sävyttää alueen teollinen kehittyminen 1900-luvulla. Viiala koostuu etupäässä työväestä. Viiala onkin vahvasti vasemmistolainen paikkakunta^lähde?. Viialasta on tullut viime aikoina erityisen muuttovoittoinen paikkakunta. Haihunkoski, joka sijaitsee keskustassa, on Viialan huomattavin luonnonnähtävyys. Viialan pääkatu on Keskuskatu. Viialan kirkko on valmistunut v. 1950 ja edustaa tyylillisesti aikansa selkeää funktionalismia. Vielä itsenäisen Viialan aikana tehty uusin julkinen rakennus on vuonna 2006 valmistunut kirjasto, joka sijaitsee kirkon vieressä toisella puolella Keskuskatua.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varrasniemi, Oopakka, Sallinkulma, Lallinmäki, Koivisto, Hukari, Haihunkoski, Tillihaka, Vakkinen, Matomäki, Alkkula, Riitiälä, Kolikkoinmäki, Heinäsuo, Mortti

Kylmäkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kylmäkosken kunta liittyi vuoden 2011 alusta Akaaseen, Akaan kaupunkikuva täydentyi myös maaseudulla ja pienillä kylillä. Kylmäkosken alue käsittää Akaan lounaisosan Toijalan ja Viialan taajamien eteläpuolella. Kylmäkosken seutu on vanhastaan maatalousaluetta ja melko väljästi asutettua seutua. Kylmäkosken kirkonkylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella. Kylmäkoski ei ole erityisen teollistunutta seutua ja elinkeinoina on pääasiassa maatalous sekä kauppa. Kylmäkosken suurin teollisuus- ja yritysalue on Tipuri, jossa sijaitsee myös vankila.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tyrisevä, Vuoltee

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan kirkko eli Toijalan puukirkko
Akaan sakaristo Toijalan keskustassa
Toijalan risteysasema
Toijalan vesitorniPätsiniemessä
Valtatie 3
Hämeentie Toijalan Savikossa
Vanha veturi Toijalassa ABC-liikenneasemalla
Viialan seisake
Kylmäkosken tiilikirkko
Toijalan yhteiskoulu ja Akaan lukio peruskorjauksen jälkeen.
Toijalan kirkko ja tori
Kerrostaloja Rauhannummen puistossa
Toijalan keskustan alue ilmakuvana
Toijalan keskusta ja rautatie
Toijalan ABC liikenneasema, Sataman alue taustalla

Etäisyydet ja välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaa on lähellä maakuntakeskuksia, Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Rautatieliikenteen ansiosta kumpaankin kaupunkiin pääsee tavallisesti junalla parissakymmenessä minuutissa.

Sisäiset välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyydet on mitattu keskustaajamasta, Toijalan keskustasta

Kasvukeskukset ja lähikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereelle 42 km
Hämeenlinnaan 42 km
Riihimäelle 76 km
Hyvinkäälle 89 km
Helsinkiin 142 km
Turkuun 130 km
Valkeakoskelle 22 km
Forssaan 55 km
Huittisiin 77 km
Poriin 141 km
Raumalle 146 km
Lahteen 115 km

Lähipaikkakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan Kylmäkoskella toimii urheiluseura Kylmäkosken Veikot. Seuran futsalin edustusjoukkue pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-Liigassa nimellä Leijona Futsal. Akaan Viialassa toimii lentopalloseura Akaa-Volley. Seuran edustusjoukkue nousi keväällä 2017 mestaruusliigaan.