Alaveteli
| Alaveteli Nedervetil | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kruunupyy | |
 |  |
sijainti
| |
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Hallinnollinen keskus | Alaveteli |
| Perustettu [1] | 1896 |
| – emäpitäjä | Kruunupyy |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat | Kruunupyy Teerijärvi Alaveteli |
| – syntynyt kunta | Kruunupyy |
| Pinta-ala | km² [2] (1.1.1968) |
| – maa | 171,8 km² |
| Väkiluku | 1 788 [3] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 10,46 as./km² |
Alaveteli (ruots. Nedervetil) on entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Alaveteli liitettiin yhdessä Teerijärven kunnan kanssa Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa. Tuolloin Alavetelin asukkaista 65 % oli ruotsinkielisiä, 7 % suomenkielisiä ja 28 % kaksikielisiä. Alavetelin naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarlela, Kaustinen, Kruunupyy ja Kälviä.
Alueella on noin 1700 asukasta ja keskustana nykyisin Murikan kylä. Alavetelin läpi virtaa Perhonjoki, jossa on lukuisia koskia, joista mainittakoon voimalaitoksestaan tunnettu Kaitforsinkoski sekä Tastin- ja Murikankosket. Alavetelissä on myös useita järviä kuten Seljesjärvi, Emmesjärvi, Isojärvi ja Loulusjärvi. Alueen elinkeinoista maatalous on yhä tärkeällä sijalla.
Alavetelin kirkko on rakennettu 1753. Siihen mahtuu noin 500 henkilöä. Malliltaan se on ristikirkko. Siellä toimii evankelisluterilainenAlavetelin seurakunta[4] .
Kuuluisin alaveteliläinen lienee Anders (Antti) Chydenius, joka ajoi elinkeinovapautta merkantilistista talouspolitiikkaa silloin harjoittaneeseen Ruotsiin. Pohjanmaan rannikkokaupungeille hän onnistui hankkimaan tapuli- eli ulkomaankauppaoikeuksia toimiessaan pappissäädyn edustajana Ruotsin valtiopäivillä.
Seljesjärven rannalla, Seljesharjun päässä, sijaitsee turistikeskus, jossa on leirintäalue, kahvila, uimaranta, veneenvuokrausta ja mahdollisuus urheilukalastukseen. Seljesharju kohoaa muutaman metrin Pohjanmaalle tyypillisen suoalueen yläpuolelle. Seljesjärvi on 60 hehtaarin kokoinen ja siihen istutetaan joka vuosi 2 500-3 000 kg kirjolohta. Vuosittain toukokuussa järjestettävistä "Lohenkalastuskauden avajaisista" on muodostunut suosittu tapahtuma. Toinen vuosittainen perinne on Alaveteliviikko.
Sisällysluettelo
Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alavetelissä on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[5]
Kulmakuntia ovat lisäksi Brännkärr, Gåsjärv, Haavisto, Jolkka, Murikka (Murik), Tast ja Ämmänen[6] (Emmes).
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Alavetelin taajamat olivat kirkonkylä (203 asukasta) ja Tast (365 asukasta).[7]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Alavetelin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Tunnettuja alaveteliläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anders (Antti) Chydenius, pappi ja valtiopäiväedustaja
- Tor Högnäs, toimittaja ja kirjailija
- Oiva Kallio, arkkitehti
- Charles Plogman, iskelmälaulaja
- Carl Johan Slotte, valtiopäivämies
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tilastotietoja Suomen kunnista toti.eu.com. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Alavetelin seurakunta evl.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 26. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti