Aura (kunta)

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Aura
vaakuna	sijainti
Auran liikekeskustaa.
Sijainti	60°39′N, 022°35′E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Loimaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Auran asemanseutu
Perustettu	1917
Kokonaispinta-ala	95,58 km² 305:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	95,01 km²
– sisävesi	0,57 km²
Väkiluku	3 986 198:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	41,95 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	20,4 %
– 15–64-v.	62,1 %
– yli 64-v.	17,5 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	96,6 %
– ruotsinkielisiä	0,6 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	21,75 % 49:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste	9,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja	Mika Joki
Kunnanvaltuusto	19 paikkaa
2017–2021[7]  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Ps.	6 6 5 2
www.aura.fi

Aura (vanha nimi Prunkkala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Karinainen, Paattinen, Tarvasjoki, Vahto ja Yläne.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Etäisyyksiä Aurasta
  • 1.2Kylät ja kulmakunnat
• 2Historia
• 3Hallinto
• 4Väestönkehitys
  • 4.1Taajamat
• 5Uskonnolliset yhteisöt
• 6Kulttuuriympäristö
• 7Liikenne
• 8Tunnettuja auralaisia
• 9Ruokakulttuuri
• 10Lähteet
• 11Aiheesta muualla
  • 11.1Karttoja

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen toisistaan erottuvaan osaan. Itäpuolella vallitsevana maalajina on moreeni, ja maasto on epätasaista korkeimpien mäkien ulottuessa yli 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Joen länsipuolella maasto on alavaa ja maaperä on enimmäkseen savimaata. Luoteessa Auran alue ulottuu kapeana kärkenä alkujaan kahdeksan kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon. Aurajoen tärkein sivujoki Auran alueella on Järvenoja eli Järvijoki, joka saa alkunsa Kuhankuonon luoteispuolella, Pöytyän ja Mynämäen alueilla sijaitsevasta Savojärvestä. Auran alueelle ulottuu luoteessa Kurjenrahkan kansallispuisto.[8] Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä[9]. Aura on lisäksi pinta-alaltaan Manner-Suomen pienin kunta, joka ei käytä kaupunki-nimitystä.

Etäisyyksiä Aurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Helsinki 160 km
• Huittinen 65 km
• Loimaa 35 km
• Salo 40 km
• Tampere 130 km
• Turku 25 km

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[8]:

Auvainen Hypöinen Ihava Järvenoja Järykselä Kaerla Karviainen Kinnarla Kuuskoski Käetty Lahto Laukkaniitty

Leikola Leinikkala Leppäkoski Paimala Pitkäniitty Prunkkala Puho Seppälä Sikilä Simola Viilala

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.[8]

Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917. [10]

Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Mika Joki.[11]

Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kuusi on SDP:n, kuusi kokoomuksen ja viisi on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Auran väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 470
1985			2 692
1990			2 960
1995			3 288
2000			3 338
2005			3 699
2010			3 911
2015			3 986
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Aurassa oli 3 991 asukasta, joista 2 732 asui taajamissa, 1 179 haja-asutusalueilla ja 80 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Auran taajama-aste on 69,9 %.[13] Auran taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[14]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Auran asemanseutu	2 727
2	Liedon asemanseutu*	5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon asemanseutu ulottuu pääosin Liedon kunnan alueelle.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Aurassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

• Auran seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Auran alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16] Näiden lisäksi Aurassa toimii lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[17][18]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[19][20][21][22]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Turun lentoasemalle on matkaa vajaat 20 kilometriä. Henkilöliikenne Auran rautatieasemalla lopetettiin vuonna 1991 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.[23]

Tunnettuja auralaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Mikko Eloranta, jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntyi Aurassa
• Eeva Kuuskoski, MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntyi ja vietti lapsuutensa Aurassa.
• Pekka Päivärinta, kestävyysjuoksija, syntynyt Aurassa

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auran pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla sallatti eli rosolli, perunalimppu ja retsikka eli puolukoista tehty marjamämmi.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
7. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kuntavaalit 2017, Aura Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
8. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c d Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 74. Porvoo: WS, 1967.
9. ↑ Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
10. ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Viitattu 26.8.2011.
11. ↑ Mika Jokea esitetään Auran kunnanjohtajaksi Yle. Viitattu 28.2.2018.
12. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
16. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
17. ↑ Auran helluntaiseurakunta auranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 29.12.2009.
18. ↑ Auranmaan lähetysseurakunta ao-media.net. Viitattu 29.12.2009.
19. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
20. ↑ Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
21. ↑ Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
22. ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
23. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 106. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
24. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aura (kunta).

• Auran kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Auran avainluvut

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Senaatin kartasto 1:21 000. XI.18. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1880. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
• Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)

[Näytä] n • k • m Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Luokka: 

• Aura