Elisa (yritys)

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Elisa Oyj
Tunnuslause	Elämyksiä ja tuottavuutta
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: ELISA
Markkina-arvo	6 142milj. €
Perustettu	1882 (Helsingin puhelinyhdistys)
Toimitusjohtaja	Veli-Matti Mattila
Puheenjohtaja	Raimo Lind
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	tietoliikenne
Liikevaihto	1 832 milj. € (2018) [1]
Liikevoitto	404 milj. € (2018) [2]
Henkilökuntaa	4 800 (31.12.2018)[1]
Tytäryhtiöt	Elisa Eesti AS Elisa Santa Monica Oy Elisa Videra Oy Elisa Teleteenused AS (Starman) Enia Oy Fenix Solutions Oy Fonum Oy Kepit Systems Oy Sulake Prepaid Oy Watson Nordic Oy
Kotisivu	www.elisa.fi

Elisa Oyj (aiemmin Elisa Communications Oyj, sitä ennen Helsingin Puhelin Oyj) on suomalainen pörssiyhtiö. Tietietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyrityksen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää.

Elisa on johtava mobiiliverkko-operaattori ja kiinteän verkon operaattori Suomessa ja markkinakakkonen Virossa. Digitaalisia palveluita tarjotaan myös kansainvälisille markkinoille. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Vodafone ja Telenor. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat kiinteät ja mobiilit puhelinliittymät ja laajakaistaliittymät, joita myydään sekä Elisa- että Elisa Saunalahti-brändeillä. Lisäksi palveluihin kuuluvat kaapelitelevisioliittymät ja liittymien oheispalvelut sekä digitaaliset palvelut kuten Elisa Viihde[3], Elisa Kirja[4], Elisa Videra[5], Elisa Automate[6] ja Elisa Smart Factory[7].

Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 185 000. Liikevaihto vuonna 2018 oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 800. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Sisällysluettelo

• 1Historiaa
  • 1.1Helsingin Puhelinyhdistys (HPY)
  • 1.2Helsingin Puhelin pörssiin
  • 1.3Elisa
• 2Entisiä tytäryhtiöitä ja tuotemerkkejä
  • 2.1Radiolinja
  • 2.2Saunalahti Group
  • 2.3EUnet Finland
  • 2.4Kolumbus
  • 2.5Elisaan sulautuneita yhtiöitä
• 3Yksittäisiä tapahtumia
  • 3.1Teknisiä edistysaskeleita
  • 3.2Kilpailurikkomukset
  • 3.3Puhelinmarkkinointikiellon rikkominen 2018
  • 3.4Islantilaisomistajan vaatimukset syksyllä 2007
  • 3.5Ostohuhut 2017
  • 3.6Ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko
• 4Brändit Elisa ja Saunalahti
  • 4.1Elisa Saunalahti
  • 4.2Elisa
• 5Muut palvelut
• 6Omistus ja hallinto
  • 6.1Osake ja osakkeenomistajat
  • 6.2Toimitusjohtaja ja hallitus
• 7Lähteet
• 8Kirjallisuutta
• 9Aiheesta muualla

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Puhelinyhdistys (HPY)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daniel Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen (HPY) 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli siihen antanut luvan. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.

Helsingin Puhelin pörssiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi vuonna 1994. Osakeyhtiön omistajana pysyi Helsingin puhelinyhdistys. Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut Helsingin Puhelin Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997. Entinen puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi, sitten osakeyhtiöksi nimellä HPY Holding Oyj ja sulautui viimein pörssinoteerattuun tytäryhtiöönsä vuonna 2000.[8][9][10]

Elisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan logo vuosina 2003–2014.

Nimi Elisa Communications otettiin käyttöön 14. tammikuuta 2000.

Elisa on kansainvälinen naisen etunimi. Lisäksi Elisa oli HPY:n vanhan, jo käytöstä poistetun sähköpostijärjestelmän nimi. HPY otti 1985 käyttöön yhtiön sisäisen X.400-sähköpostin, jonka nimi oli Elisa (Elektroninen Integroitu Sanomanvälitysjärjestelmä). Elisa-nimellä haettiin myös mielleyhtymiä internetin e-alkuisiin käsitteisiin kuten e-bisnes.[11][12]

Nimen ottaminen koko yhtiön nimeksi kohtasi yhtiön hallituksessa vastustusta, sillä erään jäsenen mukaan ”liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle ei sovi naisen nimi”.[11][12]

Emoyhtiön nimi muutettiin muotoon Elisa Oyj vuonna 2003.[13]

Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta.

Entisiä tytäryhtiöitä ja tuotemerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiolinja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiolinjan logo 2000–2004. Elisan matkapuhelinliittymien entinen nimi on Radiolinja.

Radiolinja oli GSM-operaattori, joka perustettiin 1988. Radiolinja oli alun perin mukana suomalaisten paikallispuhelinyhtiöiden yhteenliittymässä, Finnetissä. Elisa hankki enemmistön Radiolinjasta 1998.[14] Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa 2004 ja yhtiö sulautui Elisaan vuoden 2005 lopussa.[15][16] Radiolinjan fuusiossa tapahtunutta Elisan itselleen suuntaamaa osakeantia käsiteltiin myös oikeudessa.

Saunalahti Group[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunalahden juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin kolme keskikokoista Internet-operaattoria yhdistyi. Yrityksen nimi oli tuolloin Saunalahden Serveri Oy. Nimi vaihtui vuonna 2000 Jippii Groupiksi ja vuonna 2003 Saunalahti Group Oyj:ksi. Elisa osti Saunalahti Groupin vuonna 2005 ja veti yhtiön pois Helsingin pörssistä maaliskuussa 2006. Saunalahden tulos oli sitä ennen useana vuonna tappiollinen. Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa.[17] Nykyään Elisa Saunalahti on Elisan brändi, jolla tarjotaan kuluttajille matkapuhelinliittymiä sekä mobiili- ja internetpalveluita. Lokakuussa 2014 Elisa ja Saunalahti saivat uuden yhteisen ilmeen.

EUnet Finland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa EUnet-verkon toiminnasta vastasi vuoden 1992 loppuun asti Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys (FUUG) ry. Vuoden 1993 alusta alkaen verkon toiminnasta vastasi EUnet Finland Oy, jonka yksi omistajista FUUG oli. Saunalahti Group Oyj osti vuonna 2002 KPNQwest Finlandin, jonka liiketoiminnoista muodostettiin EUnet Finland konsernin sisällä. EUnet-nimi on historiallisista syistä käytössä myös joissakin muissa maissa toimivilla saman alan yrityksillä. Uusmyynti loppui 1. kesäkuuta 2006.

Kolumbus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan Kolumbus-liittymän logo.

Kolumbus oli alkuaan Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Nimi valittiin ideana löytöretkeily ja uuden maailman löytäminen[11]. Merkin alla myytiin myös muita Internet-palveluita kuten hakemisto- ja sähköisen kaupankäynnin palveluita, sovellusvuokrausta ja webmediatoteutuksia. Kolumbuksen web-portaalissa aloitti myös sittemmin Habbo Hoteliksi (nykyisin Habbo) muuttunut Hotelli Kultakala -niminen verkkopeli. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy.[18][19]

Kuitenkin jo vuonna 2002 Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.[20] Kolumbuksen slogan oli "Internet on pyöreä!" vuosina 1999–2003.^lähde?

Vuonna 2004 Kolumbus-tuotemerkki tuotiin markkinoille uudelleen. Tällä kertaa kyseessä oli Elisan GSM-verkossa toimiva matkapuhelinliittymä, joka oli tarkoitettu halpaliittymämarkkinoille.[15]Kolumbus-merkkisten matkapuhelinliittymien uusmyynti päättyi vuoden 2009 alussa.[21] Kolumbus-tuotemerkki oli vielä 2013 kuitenkin edelleen käytössä vanhoilla matkapuhelinasiakkailla.[22]

Elisaan sulautuneita yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ElisaCom Oy Elisa International Oy (entinen Oy Finnet International Ab) Elisa Internet Oy (entinen Kolumbus Oy) Elisa Networks Oy Elisa Solutions Oy (entinen Datatie Oy) Heltel Oy HPY Holding Oyj, ent. Puhelinosuuskunta HPY, ent. Helsingin puhelinyhdistys Kymen Puhelin Oy[23] Lounet Oy (entinen Lounais-Suomen Puhelin Oy)

Oy Mäkitorpan Autoradio Ab PPO-Yhtiöt Oy[24] Oy Radiolinja Ab Riihimäen Puhelin Oy Soon Communications Oyj (entinen Tampereen Puhelinosuuskunta) Saunalahti Group Oyj Telekarelia Oy[25] Tikka Communications Oy (entinen Joensuun Puhelin Oy) Yomi Oyj (entinen Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö) Anvia Telecom Oy, Anvia IT-palvelut Oy, Anvia Hosting Oy, Anvia TV Oy ja Watson Nordic Oy Appelsiini Oy AS Starman

Yksittäisiä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknisiä edistysaskeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silloisen Radiolinjan verkossa soitettiin maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu vuonna 1991 ja 13. marraskuuta 2006 Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Tähän asti 3G-puhelut ovat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista.[26]

Vuoden 2006 keväällä Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.

Elisa avasi ensimmäisenä 4G-yritysverkon kaupalliseen käyttöön 2011, ja 2013 avattiin kaupalliset 4G/800MHz-taajuudet[27].

Kilpailurikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun.[28]

Puhelinmarkkinointikiellon rikkominen 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2018 viestintävirasto puuttui Elisan harjoittamaan lainvastaiseen puhelinmarkkinointiin.[29] Elisan puhelinmyyjät olivat lähestyneet erityisesti Moi Mobiilin[30] asiakkaita näennäisesti muiden palveluiden tiimoilta, mutta puhelun aikana alkaneet myydä Elisan puhelinliittymiä jopa 90 prosentin alennuksella listahinnoista. Tietoyhteiskuntakaari kieltää matkaviestinverkon puhelinliittymien markkinoinnin kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.

Islantilaisomistajan vaatimukset syksyllä 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja Novator Finland Oy vaati syksyllä 2007 ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[31]Kokouksen alla Novator luopui vaatimasta yhtiöjärjestyksen muutosta ja ehdotti vain kahden oman ehdokkaansa valitsemista hallitukseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 21.1.2008, mutta Novator ei saanut siinä riittävää kannatusta ehdotukselleen.[32]

Ostohuhut 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2017 hollantilaisen KPN:n huhuttiin suunnittelevan Elisan ostamista.[33]

Ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. Kesäkuuta 2018 Elisa ilmoitti avanneensa maailman ensimmäisen kaupallisen 5G verkon Tampereelle ja Tallinnaan, Viron pääkaupunkiin.[34] 1.1.2019 Elisa ilmoitti laajentaneensa 5G-verkkoa Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun.[35]

Brändit Elisa ja Saunalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisan myymälä Oulussa.

Uudet Elisan liittymät ja palvelut myydään kahden eri brändin alla, jotka nykyisin muodostuvat Elisasta ja Saunalahdesta.

Elisa Saunalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa Saunalahti on liittymäbrändi, joka tarjoaa kuluttajille mobiili- ja internetpalveluita. Saunalahti syntyi vuonna 1998, kun pienet internetoperaattorit DLC Data Link Connection, SciFi ja Nettilinja yhdistyivät. Yhtiön nimeksi piti alun perin tulla Nettilinja. Yhtiö vaihtoi nimeään välillä Jippiiksi, mutta myöhemmin nimi vaihdettiin takaisin Saunalahdeksi. Saunalahti Group oli Elisan tytäryhtiö.

Elisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa on profiloitu "laatutietoisiksi asiakkaiksi" nimitetylle asiakaskunnalle, lisäksi Elisan yritystuotteet ja palvelut tuotetaan nykyisin Elisa-brändillä.

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa tuottaa kuluttaja-asiakkaille myös elämyksellisiä palveluita, kuten esimerkiksi Elisa Viihdettä ja Elisa Kirjaa

Elisa Viihde on digitaalinen tv-palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen videovuokraamon, maksuttomia kanavia, tallennustilaa, etäkäyttömahdollisuuden puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ja laajakaistan.[36] Palvelussa on myös julkaistu alkuperäistuotantona sarjoja.[37]

• Downshiftaajat-televisiosarjan konsepti ja käsikirjoitukset kehitettiin alun perin Yellow film & TV -tuotantoyhtiön ja Ylen kanssa, mutta myöhemmin Elisa Viihde tuli mukaan yhteistyöhön. Avauskauden ensiesitys tapahtui Elisa Viihteellä loppuvuodesta 2015, minkä jälkeen "vapaiden kanavien" esitysoikeus siirtyi Yleisradiolle, joka näytti sarjan kanavillaan syksyllä 2016.[38]
• Brittiläisen Konttori-sarjan Suomen versio puolestaan toteutunee vuonna 2017 yhteistyössä tv-kanava Nelosen, Elisa Viihteen ja BBC Worldwiden kanssa.

Elisa Kirja on sähköisten kirjojen palvelu. Palvelusta voi ostaa e-kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lukea ja kuunnella tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella tai ilmaisella Android- ja iOS-laitteille saatavalla Elisa Kirja -sovelluksella. Elisa Kirjasta on ostettavissa yli 9 000 teosta, ja siellä on laajin valikoima suomenkielisiä e-kirjoja.[39]

Elisalla on myös mobiilimaksamisen palvelu Elisa Lompakko.

Omistus ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake ja osakkeenomistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisalla on erittäin paljon rekisteröityjä omistajia, noin 185 000. Suurin osa Elisan omistajista omistaa alle 1000 osaketta. Osakkaiden suuri lukumäärä johtuu siitä, että Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksella sai vuonna 1999 150 osaketta myöhemmin Elisaksi muuttuneessa HPY Holding Oyj:ssä. Osakkaiden määrää on lisännyt myös sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajien saamat osakkeet.

Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Solidium, joka omistaa 10 prosenttia osakkeista (3.2.2017).[40]

Kesäkuussa 2009 uutisoitiin, että Suomen valtio oli luovuttanut kaikki omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta valtion kokonaan omistamalle Solidiumille apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.[41]

Koko osakekannan markkina-arvo vuoden 2016 lopussa oli noin 5,2 miljardia euroa.[1]

Toimitusjohtaja ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1. heinäkuuta 2003 lähtien Veli-Matti Mattila.

Elisan hallituksen jäsenet[42] ovat:

• Raimo Lind (puheenjohtaja),
• Anssi Vanjoki (varapuheenjohtaja),
• Clarisse Berggårdh
• Petteri Koponen
• Leena Niemistö
• Seija Turunen
• Antti Vasara

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Tulostiedot 2018 (PDF) 31.1.2019. Elisa Oyj. Viitattu 8.2.2019.
2. ↑ Määritä osoite! (PDF) 31.1.2019. Elisa Oyj. Viitattu 8.2.2019.
3. ↑ Elisa Viihde elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
4. ↑ Elisa Kirja - Helpoin tapa hankkia e-kirja tai äänikirja kirja.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
5. ↑ Concepts & Solutions elisavidera.com. Viitattu 8.2.2019.
6. ↑ Elisa Automate - The best mobile network automation solution for operators Elisa Automate. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
7. ↑ Elisa IIoT www.elisa.com. Viitattu 8.2.2019.
8. ↑ Helsingin Puhelin Oy vuosikertomus 1996, s. 2–3
9. ↑ Helsingin Puhelin Oyj vuosikertomus 1997, s. 2
10. ↑ Elisa Oyj: Osakkeen historia Viitattu 19.12.2013
11. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
12. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Mistä nimi tulee? Elisa. Tekniikan historia, 5/2017, s. 8.
13. ↑ Elisa Oyj Vuosikertomus 2003, s. 16
14. ↑ Oy Radiolinja Ab:n tasekirja 1998, s. 21
15. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Elisa vuosikertomus 2004, s. 1
16. ↑ Elisa Oyj vuosikertomus 2005, s. 1
17. ↑ Saunalahden sulautus ei vaikuta asiakkaisiin
18. ↑ Helsingin Puhelin Oyj: Vuosikertomus 1999
19. ↑ Elisa Communications Oyj Vuosikertomus 2000 s. 20
20. ↑ Elisa vuosikertomus 2002, s. 11
21. ↑ Taloussanomat 5.1.2009: Kolumbus lopetti liittymien myynnin
22. ↑ Elisan ja Kolumbuksen matkapuhelinliittymät uudistuivat 1.4.2013
23. ↑ Kymen Puhelin Oy sulautuu Elisaan KYMP-konserni. Viitattu 17.11.2013.
24. ↑ PPO Yhtiöt sulautuu Elisaan vuodenvaihteessa 12.6.2013. KP24. Viitattu 8.2.2014.
25. ↑ Telekarelia sulautuu Elisaan Telekarelia Oy. Viitattu 19.11.2013.
26. ↑ Maailman ensimmäinen UMTS900-puhelu soitettiin Elisan verkossa Sektori.com. Viitattu 17.11.2013.
27. ↑ Historia vuosikymmenittäin corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
28. ↑ Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto. Viitattu 1.12.2009.
29. ↑ Viestintävirasto: Elisa on rikkonut matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa www.viestintavirasto.fi. Viitattu 9.1.2019.
30. ↑ Yli 20 euron liittymä oli tarjolla 2,90 eurolla – Elisan puhelinmyyjät soittivat Moi Mobiilin asiakkaille ilman asiakkaiden lupaa www.aamulehti.fi. Viitattu 9.1.2019.
31. ↑ Novatorin ehdotukset ylimääräiselle yhtiökokoukselle 21.1.2008 Elisa Oyj. Viitattu 27.2.2008.
32. ↑ Islantilaiset kärsivät tappion Elisan äänestyksessä hs.fi. 21.1.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.2.2008.
33. ↑ Hollantilaisyhtiön huhutaan suunnittelevan Elisan ostoa Taloussanomat. 7.12.2017. Viitattu 8.12.2017.
34. ↑ Elisa avasi kaupallisen 5G:n ensimmäisenä maailmassa - ePressi epressi.com. Viitattu 29.6.2018.
35. ↑ https://corporate.elisa.fi/uutishuone/tiedotteet/tiedote/?otsikko=maailman-ensimmaisen-5g-verkon-avannut-elisa-kiihdyttaa-tahtiaan-avasi-5g-verkot-nyt-turkuun-ja-jyvaskylaan-&id=52028307792904&tag=corporate.elisa.fi:national-press corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
36. ↑ Elisa Viihde -palvelu yhdistää digitelevision ja netin elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
37. ↑ Suomalaisoperaattorit vasta heräämässä oman sisällön tuotantoon Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2016.
38. ↑ Downshiftaajat ja Kimmo: "Kaikki lähtee hyvästä käsikirjoituksesta" Yle TV2. Viitattu 25.10.2016.
39. ↑ Tervetuloa Elisa Kirja -palveluun kirja.elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
40. ↑ Omistajat 3.2.2017. Elisa Oyj. Viitattu 4.2.2017.
41. ↑ Valtio siirsi Elisan osakkeet Solidiumille 12.6.2009. Verkkouutiset. Viitattu 30.1.2010.
42. ↑ Hallinnointi corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Niku, Risto (toim.): HPY:n muutoksen vuosikymmenet: vuorineuvokset Martti Harva ja Kurt Nordman kertovat, miten Helsingin puhelinyhdistys muuttui tietoliikennekonserniksi. Helsinki: Elisa Communications, 2002.ISBN 951-9425-58-6.
• Häikiö, Martti: Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–1998. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2614-2.
• Immonen, Kari: Sillat sielujen ja ihmismietteen. Suomalaisen puhelimen kulttuurihistoria keskusneideistä tekstiviesteihin. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3647-4.
• Killinen, Ilmari: Helsingin puhelinlaitos 1882-1932. Helsinki: Helsingin Puhelinlaitos, 1932.
• Repo, Eino S.: Helsingin puhelinlaitos 1882-1957. Helsinki: Helsingin Puhelinyhdistys, 1956.
• Turpeinen, Oiva: Helsingin seudun puhelinlaitos 1882-1982. Helsinki: Helsingin puhelinyhdistys, 1981. ISBN 951-95638-0-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Elisan kotisivut
• Saunalahden kotisivut

Näytä

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt