Enontekiö

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Enontekiö Eanodat
vaakuna	sijainti
Hetta on Enontekiön keskus
Sijainti	68°23′05″N, 023°38′20″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Hetta
Perustettu	1877
Kokonaispinta-ala	8 391,35 km² kolmanneksi suurin 2019 [1]
– maa	7 952,91 km²
– sisävesi	438,44 km²
Väkiluku	1 856 272:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	0,23 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	12,3 %
– 15–64-v.	62,3 %
– yli 64-v.	25,3 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	86,7 %
– ruotsinkielisiä	0,6 %
– saamenkielisiä	10,6 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	21,25 % 123:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste	19,7 % (2007[6])
Kunnanjohtaja	Jari Rantapelkonen
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2017–2021[7]  • Kesk.  • Kok.  • Muut  • Vihr.  • KD	9 4 2 1 1
www.enontekio.fi

Enontekiö (pohjoissaameksi Eanodat, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 856 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 8 391,35 km², josta 438,44 km² on vesistöjä.[1] Enontekiön väestötiheys on vain 0,23 asukasta/km², ja se on Suomen toiseksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken jälkeen.

Enontekiön naapurikunnat ovat Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajoittuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan.

Enontekiön kirkonkylä ja suurin taajama on nimeltään Hetta (pohjoissaameksi Heahtta), ja siellä on noin 800 asukasta. Muita väestökeskittymiä ovat muun muassa Kaaresuvanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).

Kaikki Suomen yli tuhatmetriset huiput ja 60 prosenttia Suomen tuntureista sijaitsevat Enontekiöllä. Kilpisjärvellä sijaitsee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjoismainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueiden läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruotsin rajojen kohtaamispisteessä. Suomen korkein paikka Haltilla sijaitsee 50 kilometrin vaellusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolella kokonaan olevista tuntureista, Ridnitsohkka. Halti sijaitsee osaksi Norjan puolella. Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa eno eli joki saa alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannalla sijaitsee Enontekiön kirkonkylä Hetta.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Sijainti
  • 1.2Kylät
  • 1.3Maasto
  • 1.4Kasvisto ja eläimistö
  • 1.5Ilmasto
• 2Nähtävyyksiä
• 3Liikenne
• 4Väestö
  • 4.1Taajamat
• 5Uskonnolliset yhteisöt
• 6Tunnettuja enontekiöläisiä
• 7Lähteet
  • 7.1Viitteet
• 8Aiheesta muualla
• 9Kirjallisuutta

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiö sijaitsee Lapin maakunnassa Suomen luoteisnurkassa, Ruotsin ja Norjan rajojen väliin jäävällä kapealla kaistaleella, jota nimitetään Käsivarreksi. Enontekiön pinta-ala on 8 391,35 km², ja pinta-alaltaan se on Inarin ja Sodankylän jälkeen Suomen suurin kunta. Kunnan väestötiheys, vain 0,23 asukasta/km², on Suomen toiseksi matalin Savukosken jälkeen. Enontekiön naapurikuntia ovat Inari idässä, Kittilä kaakossa ja Muonio etelässä, Ruotsin puolella lännessä puolestaan Kiiruna, ja pohjoisessa Norjan rajan takana Omasvuono, Kaivuono, Raisi ja Koutokeino. Enontekiöllä on rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa yhteensä yli 450 kilometriä. Ruotsin puolella rajan muodostavat Muonionjoki sekä sen sivujoki Könkämäeno.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön keskus on kunnan eteläosassa sijaitseva Hetta, jossa asukkaita on 800. Kunnassa ei ole Enontekiö-nimistä paikkaa, mutta Hettaa kutsutaan usein myös kunnan nimellä. Muita tärkeitä kyliä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapisteen lähellä sijaitseva Kilpisjärvi sekä Kaaresuvanto ja Palojoensuu, jotka sijaitsevat Muonionjoen varrella Ruotsin rajan tuntumassa. Suurin osa kylistä sijaitsee kunnan eteläosassa tai jokivarressa Ruotsin rajalla. Monissa tapauksissa jokivarren kylää vastapäätä joen toisella puolella on myös kylä, joka kuuluu Ruotsiin, mutta on usein samanniminen (esimerkiksi Kaaresuvanto, jonka nimi on Ruotsin puolella Karesuando). Sen sijaan joenvarsista syrjään jäävät Käsivarren alueet ovat täysin asumattomia.

Enontekiöön kuuluvat seuraavat kylät (saamenkieliset muodot suluissa):

Palojärvi syksyllä

Hetta (Heahttá) Jatuni ("JÁhton") Kaaresuvanto (Gárasavvon) Kelottijärvi Ketomella Kilpisjärvi (Gilbbesjávri) Kultima (Gulddán) Kuttanen (Guhttás) Leppäjärvi (Leaibejávri) Luspa (´"Luspi") Markkina Maunu Muotkajärvi (Muotkejávri)

Näkkälä (Neahčil) Nartteli Nunnanen (Njunnás) Palojärvi (Bálojávri) Palojoensuu (Bálojotnjálbmi) Peltovuoma (Bealdovuopmi) Raittijärvi Ropinsalmi Saivomuotka Sonkamuotka Vähäniva Vuontisjärvi (Vuottesjávri) Ylikyrö

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpisjärvi

Enontekiön pohjoisosa on ainoa Skandien vuoristoon kuuluva paikka Suomessa. Tämän sekä pohjoisen sijaintinsa takia Enontekiö poikkeaa niin maantieteellisesti kuin maisemallisestikin merkittävästi muusta Suomesta. Suomen korkein tunturi, 1 324 metriä korkea Halti, sekä Suomen 21 muuta yli tuhatmetristä tunturia sijaitsevat Enontekiöllä. Haltin ohella tunnetuin ja maisemallisesti silmiinpistävin tunturi on 1 029 metriä korkea Saana, jonka juuressa sijaitsee Kilpisjärven kylä. Kunnan eteläosa on vähemmän vuoristoista, mutta sielläkin kohoaa joitakin yksittäisiä tuntureita keskellä muuten alavaa maastoa.

Hieman yli 5 % kunnan pinta-alasta koostuu vesistöistä. Useiden suurten jokien lähteet ovat Enontekiöllä: esimerkiksi Muonionjoki, Ounasjoki, Ivalojoki ja Tenojoen yksi alkuhaara alkavat kunnan alueelta. Tästä Enontekiö on saanut myös nimensä: eno on vanha suomalainen jokea tarkoittava sana, ja tekiö on juonnettu tehdä-verbistä. Enontekiön 825 järveä ovat suhteellisen pieniä. Suurimpia järviä ovat Pöyrisjärvi, Kilpisjärvi ja Ounasjärvi.

Kasvisto ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön pohjoisosassa kasvillisuus on varsin niukkaa.

Enontekiön kasvillisuus on pohjoisen sijainnin takia hyvin niukkaa. Kuusen kasvualueen pohjoisraja kulkee suurin piirtein Enontekiön etelärajalla, ja männynkin kasvualue ulottuu vain noin 20 kilometriä Hetasta pohjoiseen. Tätä pohjoisempana ainoita puulajeja ovat tunturikoivu, metsähaapa ja pajut. Koivujen muodostama puuraja kulkee 600 metrissä. Enontekiö on yksi harvoista alueista maailmassa, jossa lehtipuu muodostaa puurajan.[8] Suurimman osan Enontekiöstä muodostavat karut, puuttomat alueet ja etenkin jokivarsia reunustavat suot. Vain 19 % kunnan alueesta on metsää. Enontekiön eliöstö poikkeaa sen verran muusta Suomesta, että kasvi- ja eläinmaantieteessä Enontekiö muodostaa oman alueensa, Enontekiön Lapin.[9] Enontekiön suurtuntureilla Kilpisjärven alueella kasvaa peräti 40 putkilokasvilajia, joita ei tavata missään muualla Suomessa.[10] Kunnan kokonaispinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin: siihen kuuluu osia Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä Käsivarren, Puljun, Pöyrisjärven ja Tarvantovaaran erämaa-alueet.

Karun ilmastonsa vuoksi Enontekiöllä eläviä eläinlajeja on varsin vähän. Sieltä tavataan kuitenkin joitakin arktisten alueiden eläinlajeja, jotka eivät viihdy etelämpänä, esimerkiksi tunturisopuli, naali, tunturipöllö, keräkurmitsa, kiiruna ja sepelrastas. Näiden lisäksi eläimistöön kuuluu lukuisia piennisäkkäitä ja lintulajeja sekä luonnollisesti myös puoliksi kesytetty poro.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti lähellä Jäämerta ja muuta Suomea suurempi korkeus merenpinnan tasoon verrattuna. Golfvirran tasoittavan vaikutuksen johdosta talvet Kilpisjärvellä eivät ole aivan yhtä kylmiä kuin enemmän mannerilmastoa muistuttavassa Keski-Lapissa, mutta vastaavasti kesät ovat lyhyempiä ja viileämpiä. Kuitenkin mantereisella Enontekiön Palojärvellä on Suomen kylmimmät talvilämpötilat, kylmimmän kuun, eli tammikuun keskilämpötila on siellä −15,3 °C kun se Kilpisjärvellä on −13,6 °C.

Enontekiöllä on keskimäärin Suomen alhaisimmat lämpötilat. Kilpisjärvellä vuoden keskilämpötila on −1,9 °C, ja Palojärvellä −2,6 °C kun se esimerkiksi Helsingissä on noin +6 °C. Näissä äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa kasvukausi kestää vain hieman yli sata päivää, ja talvi on varsin pitkä, vajaat 200 päivää. Vuotuinen sadanta on 459 millimetriä.[11]Talvella voi sataa runsain määrin lunta: suurin Suomessa koskaan mitattu lumensyvyys on 19. huhtikuuta 1997 Kilpisjärvellä mitattu 190 senttimetriä.[12] Pysyvä lumipeite sataa yleensä lokakuussa ja sulaa vasta toukokuun lopun tienoilla.[13] Suojaisiin paikkoihin saattaa jäädä lunta pitkäksikin aikaan, ja siksi Kilpisjärvellä on perinteisesti järjestetty juhannusöisin hiihtokisa.

Enontekiön kunnan alue sijaitsee noin 200–300 kilometriä napapiiristä pohjoiseen. Tästä syystä vuodenaikojen välillä on erittäin suuri ero auringonvalon määrässä. Kilpisjärvellä paistaa keskiyön aurinko toukokuun 22. päivästä 22. päivään heinäkuuta, ja vastaavasti kaamos alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta.[14] Enontekiöllä näkyy enemmän revontulia kuin missään muualla Suomessa: Kilpisjärven seudulla niitä voi seurata pimeänä vuodenaikana kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä.[15]

Kilpisjärven kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot 2000-luvulla tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,2 −8,0 −4,6 0,5 5,9 12,1 15,7 13,7 8,4 1,9 −4,1 −7 ka. 2,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18 −17,7 −14,6 −8,8 −1,5 3,6 7,6 6,3 2,1 −3,2 −11,5 −16,7 ka. -6 Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,9 −12,5 −9,3 −3,9 2,1 7,5 11,2 9,6 5 −0,7 −7,6 −11,7 ka. -1,9 Sademäärä (mm) 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Σ 487 Sadepäivät (d) 21 20 19 16 15 14 17 17 16 20 20 20 Σ 215 L ä m p ö t i l a −8,2 −18 −8,0 −17,7 −4,6 −14,6 0,5 −8,8 5,9 −1,5 12,1 3,6 15,7 7,6 13,7 6,3 8,4 2,1 1,9 −3,2 −4,1 −11,5 −7 −16,7 S a d a n t a 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Lähde: Kuukausittainen keskilämpötila Kilpisjärvellä 1952–2007 Historical Weather: KILPISJARVI, Finland (2000–2009) Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön kirkko

• Enontekiön kirkko
• Enontekiön kotiseutumuseo
• Haltitunturi
• Jyppyrän näköalapaikka Hetassa
• Järämän linnoitusalue
• Käsivarren erämaa-alue ja Mallan luonnonpuisto sekä niiden läpi kulkeva Kalottireitti
• Muotkatakka, Suomen maanteiden korkein kohta
• Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
• Pihtsusköngäs, 17 metriä korkea vesiputous
• Saana-tunturi
• Stuorrahanoaivi, Unescon maailmanperintökohteen, Struven ketjun, yksi kuudesta kohteesta Suomessa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön läpi kulkee merkittävästi matkailijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Tärkeimmät liikenneväylät ovat valtatie 21 ja kantatie 93. Enontekiöllä sijaitsevat myös Enontekiön lentoasema ja Kilpisjärven helikopterikenttä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiöllä asui vuoden 2013 lopussa 1 891 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 1 643 henkeä, saamea 205 ja ruotsia 12 henkeä. Muita kieliä puhui 31 henkilöä ja ulkomaan kansalaisia oli 37.[16]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Enontekiön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 286
1985			2 419
1990			2 472
1995			2 413
2000			2 145
2005			2 000
2010			1 876
2013			1 891
2015			1 861
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Enontekiössä oli 1 893 asukasta, joista 574 asui taajamissa, 1 271 haja-asutusalueilla ja 48 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Enontekiön taajama-aste on 31,1 %.[17] Enontekiön taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Enontekiön kirkonkylään (Hettaan), jossa oli vuoden 2017 lopussa 574 asukasta.[18]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Enontekiöllä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

• Enontekiön seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla rauhansanalaisuus, jolla on Enontekiöllä kaksi paikallisosastoa: Enontekiön isojen seurojen yhdistys sekä Enontekiön Lapin Lähetystoimikunta[20], joiden lisäksi paikkakunnalla järjestää toimintaa vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys[21]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Enontekiön helluntaiseurakunta.[22] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Enontekiön alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[23]

Tunnettuja enontekiöläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Andte Gaup-Juuso, Big Brother 2014 -voittaja[24]
• Kai Hyttinen, entinen Kilpisjärven eräopas, muusikko
• Anni-Kristiina Juuso, näyttelijä
• Aslak Juuso, poromies
• Yrjö Kokko, kirjailija
• Mikko Kärnä, Enontekiön entinen kunnanjohtaja, kansanedustaja
• Onni Laitinen lääkäri ja heimoaktivisti
• Ilmari Mattila, hyönteiskarkotemainoksissa esiintynyt ”lapinäijä”
• Juhani Raattamaa, maallikkosaarnaaja
• Wimme Saari, joikaaja ja laulaja
• Jarmo Stoor, kirjailija
• Niko Valkeapää, muusikko
• Nils-Aslak Valkeapää, taiteilija
• Elsa Vuontisjärvi, kirjailija
• Vuontis-Kalle, tarinankertoja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Väre, Henry: Kun kallioperän kemia määrää. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin & Göös, Porvoo 2008, s. 126–129.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Yleistilastoja kunnittain Kuntaliitto. Viitattu 5.12.2009.
7. ↑ Kuntavaalit 2017, Enontekiö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
8. ↑ Luonnontieteellinen keskusmuseo: Enontekiön kasvillisuuden erityispiirteitä (finn.)
9. ↑ Huttunen, Markku A. & Viljanen, Maisa: Luonnonkasvien ja jäkälien lajintuntemus(PDF) (Sivu 20) 2005. Joensuun yliopisto. Viitattu 7.11.2008. ^{[vanhentunut linkki]}
10. ↑ Väre 2008, s. 127.
11. ↑ Helsingin yliopisto – Kilpisjärven biologinen asema
12. ↑ Ilmatieteen laitos: Suomen ja maapallon sääennätyksiä
13. ↑ Ilmatieteen laitos: Talven lumista ja lumisuudesta
14. ↑ Kilpisjärven biologinen asema
15. ↑ Ilmatieteen laitos: Revontulet Suomessa
16. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
20. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
21. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
22. ↑ Enontekiön helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Viitattu 29.12.2009.
23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
24. ↑ Ennakkosuosikki voitti Big Brotherin ja 100 000 euron palkinnon! 14.11.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 15.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Enontekiö.

• Enontekiön kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Enontekiön avainluvut
• Tunturi-Lapin luonto- ja kulttuurikeskus Metsähallituksen kotisivuilla

Pihtsusköngäs

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Kortelainen, Yrjö: Entistä Enontekiötä. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20436-6.

[Näytä] n • k • m Lapin maakunnan kunnat

Luokka: 

• Enontekiö