Etelä-Savon maakunta
| Etelä-Savon maakunta | |
|---|---|
 |  |
| vaakuna | |
 | |
lippu
|
sijainti
|
| Historialliset läänit | Viipurin ja Savonlinnan lääni(1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Kymenkartanon lääni (1775–1831) Mikkelin lääni (1831–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Mikkeli |
| Maakuntajohtaja | Pentti Mäkinen |
| Kokonaispinta-ala | 19 130,40 km² 8:nneksi suurin 2017 [1] |
| – maa | 14 256,87 km² |
| – sisävesi | 4 873,53 km² |
| Väkiluku | 144 640 15:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
| – väestötiheys | 10,15 as./km² (31.12.2018) |
| Maakuntalaulu | Savolaisen laulu |
| Nimikkolajit | |
| – järvi | Puula |
| – kala | muikku |
| – kasvi | pohjanlumme |
| – kivi | marmori |
| – lintu | kuhankeittäjä |
| Lyhenne | FI-04 |
Etelä-Savo (ruots. Södra Savolax) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Mikkeli ja muita kaupunkeja ovat Pieksämäki ja Savonlinna. Etelä-Savo on Suomen järvisin maakunta.[3] Maakunnan suurin järvi on Saimaa ja korkein kohta Kangasniemen Paukkulanmäki, joka yltää 225 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Etelä-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi ja Päijät-Häme lännessä, Pohjois-Savo pohjoisessa, Pohjois-Karjalaidässä ja Kymenlaakso ja Etelä-Karjala etelässä.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Savo muodosti pääosan vanhasta vuonna 1831 perustetusta Mikkelin läänistä. Läänistä siirrettiin muutamia kuntia vuonna 1960 perustettuun Keski-Suomen lääniin. Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa, jolloin perustettiin maakuntahallinto. Etelä-Savon maakunta kuului Itä-Suomen lääniin. Vuonna 2005 Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaanyhdistymällä Varkauden kaupunkiin.
Vaikka Etelä-Savo sijaitsee pelkästään Savon historiallisen maakunnan eteläosassa, sen tunnus on lähes identtinen (peilikuva) historiallisen Savon vaakunan kanssa.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Savon maakunta kuntakeskuksineen.
Etelä-Savossa on 14 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Kaupunkien (vahvennettuna) ja kuntakeskusten sijainti ilmenee oheisesta Etelä-Savon maakunnan kuntakartasta.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Savon maakunnan kuntien väkiluku on ollut vähenemässä viime vuosina. Koko maahan verrattuna Etelä-Savossa on keskimääräistä enemmän yli 64-vuotiaita, keskimääräistä vähemmän alle 15-vuotiaita ja keskimääräistä vähemmän korkeasti koulutettuja.lähde? Etelä-Savon työpaikoista keskimääräistä selvästi suurempi osuus on alkutuotannossa. Vanhuspainotteinen ikärakenne vaikuttaa huoltosuhteeseen.
| Vuosi | Asukasluku | Vuosi | Asukasluku | Vuosi | Asukasluku |
|---|---|---|---|---|---|
| 1990 | 174 237 | 2000 | 165 725 | 2010 | 154 668 |
| 1991 | 174 117 | 2001 | 164 471 | 2011 | 153 738 |
| 1992 | 174 149 | 2002 | 163 276 | ||
| 1993 | 173 730 | 2003 | 162 296 | ||
| 1994 | 173 181 | 2004 | 161 381 | ||
| 1995 | 172 389 | 2005 | 160 507 | ||
| 1996 | 171 324 | 2006 | 159 492 | ||
| 1997 | 170 101 | 2007 | 157 862 | ||
| 1998 | 168 655 | 2008 | 156 632 | ||
| 1999 | 167 106 | 2009 | 155 568 |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Etelä-Savossa sijaitsi 29 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[6] |
|---|---|---|---|
| 1 | Mikkelin keskustaajama | Mikkeli | 36 876 |
| 2 | Savonlinnan keskustaajama | Savonlinna | 21 897 |
| 3 | Pieksämäen keskustaajama | Pieksämäki | 13 279 |
| 4 | Mäntyharjun asemanseutu | Mäntyharju | 3 754 |
| 5 | Juvan kirkonkylä | Juva | 3 223 |
| 6 | Kangasniemen kirkonkylä | Kangasniemi | 2 800 |
| 7 | Kerimäen kirkonkylä | Savonlinna | 2 340 |
| 8 | Ristiinan kirkonkylä | Mikkeli | 2 246 |
| 9 | Joroisten kirkonkylä | Joroinen | 1 871 |
| 10 | Heinäveden kirkonkylä | Heinävesi | 1 476 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Etelä-Savon maisemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Ennakkoväkiluku muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli ja Tiedot 29.1.2019. Tilastokeskus. Viitattu 30.1.2019.
- ↑ Järvitilastot maakunnittain. Järviwiki. Viitattu 5.9.2014.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämäläinen, A., Turunen, R. 2002. Etelä-Savo. Järvi-Suomen sydän. Kustantaja: Suomen Maakuntakirja, Lappeenranta. 144 s. (tekstit suomen, ruotsin, englannin, saksan ja venäjän kielillä) ISBN 952-5430-04-9
- Lehtinen, Leena: Opas Etelä-Savon esihistoriaan. Savonlinna: Savonlinnan maakuntamuseo, 1989. ISBN 951-95391-0-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Etelä-Savo. esavo.fi.
| ||
| ||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti