Eura

Eura

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Satakunnassa. Eura on ollut myös Tarvasjoen entisaikainen nimi.
Eura
Eura.vaakuna.svgEura.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Euran keskustaa.
Euran keskustaa.
Sijainti61°07′50″N,022°08′25″E
MaakuntaSatakunnan maakunta
SeutukuntaRauman seutukunta
Hallinnollinen keskusEuran keskustaajama
Perustettu1866
KuntaliitoksetHinnerjoki (1970)
Honkilahti (1970)
Kiukainen (2009)
Kokonaispinta-ala630,20 km²
187:nneksi suurin 2019 [1]
– maa578,8 km²
– sisävesi51,40 km²
Väkiluku11 747
86:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys20,30 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,4 %
– 15–64-v.57,4 %
– yli 64-v.26,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,0 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut2,8 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste6,2 % (2018) [6]
KunnanjohtajaJuha Majalahti
Kunnanvaltuusto35 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • Ps.
13
11
5
4
2
www.eura.fi
Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 11 747 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 630,20 km2, josta 51,40 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 20,3 asukasta/km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas.[8]
Euran keskustaajamassa oli vuoden 2011 lopussa 6 587 asukasta.[9] Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahdenkunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500. Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20)[10], sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. KoskeljärviEuran Honkilahden Koskeljärvi on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa Eurajoki, joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee Eurajoen kunnassa Olkiluodon pohjoispuolelta Pohjanlahteen.
Eurassa on myös kolme museota ja viisi kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755, Honkilahden puukirkko1759, Kiukaisten puukirkko 1761 ja Panelian kivikirkko 1950) sekä Euran lentokenttä, jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kautta kulkevat Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12 sekä Harjavallan ja Uudenkaupungin välinen kantatie 43. Vuonna 1897 liikenteelle avattu Kokemäki–Rauma-rata rakennettiin alun perin kulkemaan Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui kansalaissodan aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide Kauttuan asemalta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta sokerijuurikkaan kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle. [11]

Etäisyyksiä Eurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauma 35 kilometriä
  • Pori 50 kilometriä
  • Uusikaupunki 55 kilometriä
  • Turku 85 kilometriä
  • Tampere 110 kilometriä
  • Helsinki 210 kilometriä

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurasta löytynyt 1100–1250-luvuille ajoitettu kiekkopontinen miekka, joka on koristeltu hopealangoin.
Eura on esihistorialtaan Suomen merkittävimpiä kuntia. Siellä on poikkeuksellisen runsaita, erityisesti rautakautisia löytöjä Käräjämäellä, Luistarissa, Pappilanmäellä ja Kolmhaarassa.
Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna 1802 valmistunut komea klubirakennus, jossa toimii nykyisin ravintola.
Ensimmäinen kirjasto Euran seuduilla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla, ja se on pohjana nykyiselle Euran kunnankirjastolle.
Vuoden 1907 tienoilla metalliteollisuuden tilalle tuli paperinvalmistus, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti sinne Kauttuan Paperitehtaan.
Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Terassitalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran suurimmat yksityisen sektorin työnantajat ovat HKScan Finland Oy, Auramaa-yhtiöt, Jujo Thermal Oy, Amcor Flexibles Finland Oy, Pintos-konserni, Jaakko-Tuote Oy, Koskinen-yhtiöt, Biolan-ryhmä, A&R Carton Oy ja Euran Teollisuushuolto Oy.[12] Biolan-ryhmän pääkonttori sijaitsee Eurassa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Euran väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
13 729
1985
  
13 630
1990
  
13 406
1995
  
13 438
2000
  
12 957
2005
  
12 807
2010
  
12 507
2015
  
12 128
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Eurassa oli 11 910 asukasta, joista 8 543 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 88 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Euran taajama-aste on 72,3 %.[14] Euran taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[15]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)*6 337
2Panelia877
3Eurakoski873
4Hinnerjoki456
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama sijaitsee pääosin Eurassa, mutta pieniltä osin myös Säkylässä.[15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran tunnetuin urheiluseura lienee LiigaEura, joka pelasi naisten lentopallon SM-liigassa. Myös vesipallojoukkue ETU on pelannut SM-tasolla. Jalkapallojoukkue Euran Pallo pelaa Länsi-Suomen Nelosessa. Euran Paneliassa toimii jääkiekkojoukkue Panelian Raikas. Eurassa on myös kilpaurheiluseura Euran Raiku, jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki. Euran Veivi on euralainen kori- ja sulkapallojoukkue. Eura on myös tunnettu hevosurheilustaan.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
  • Euran seurakunta
    • Euran kirkkopiiri
    • Hinnerjoen kirkkopiiri
    • Honkilahden kirkkopiiri
    • Kiukaisten kirkkopiiri
    • Panelian kirkkopiiri
Seurakunnalla on viisi kirkkorakennusta: Euran, Hinnerjoen, Honkilahden, Kiukaisten ja Panelian kirkot.[17] Lisäksi Eurassa toimii helluntaiherätykseen kuuluva Euran helluntaiseurakunta.[18] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Euran alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Euran kunnan nykyisellä alueella.[16]

Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura
Euran kylät vuonna 1928:
1-Kauttua, 2-Vähävahe, 3-Isovahe, 4-Kirkonkylä, 5-Sorkkinen, 6-Lähteenoja, 7-Vaani, 8-Pappila, 9-Turajärvi, 10-Naarjoki, 11-Mestilä
Ennen kuntaliitoksia Eurassa oli 10 kylää ja yksinäistilaa: Kirkonkylä, Sorkkinen, Euran pappila, Vaani (yksinäistila), Lähteenoja (yksinäistila), Soupas (yksinäistila), Isovahe (yksinäistila), Vähävahe (yksinäistila), Kauttua, Mestilä, Naarjoki ja Turajärvi.[20]
Hinnerjoki
Hinnerjoella on 4 kylää: Hinnerjoki, Kivijärvi, Korpi ja Vaaljoki.[21]
Honkilahti
Honkilahdella on 7 kylää: Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä ja Mannila.[22]
Kiukainen
Kiukaisissa on 9 kylää: Eurakoski, Harola, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia ja Rahvola.[23]
Taajamat
Vain osa kylistä on kehittynyt taajamaksi. Näitä ovat Euran keskustaajama, johon myös Kauttua kuuluu nykyään, Kiukainen, Panelia, Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä ja Honkilahden kirkonkylä.[24]selvennä

Kuvia Eurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euran keskustaa
    •  
  • Euran kirkko
    •  
  • Eurajoki Kauttualla
    •  
  • Euran paloasema
    •  
  • Kauttuan paperitehdas
  • Kauttuan Tallinmäki
    •  
  • Villa Ahlström

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynimakkara, munajuusto ja Euran rinkilät.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rosberg, J. E.; Grotenfelt, Kustavi ja Hildén, Kaarlo (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 3. osa, Turun ja Porin lääni. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1921.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Eura Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ http://www.eura.fi/fi/etusivu.html
  9. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  10. ↑ Yleistietoa kunnasta 5.11.2012. eura.fi. Viitattu 9.11.2013.
  11. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  12. ↑ http://www.eura.fi/fi/eura-info/kunta-lyhyesti.html
  13. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2017.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  16. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Toimipaikat Euran seurakunta. Viitattu 5.10.2012.
  18. ↑ Euran helluntaiseurakunta euranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 1.1.2010.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  20. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 274
  21. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 271
  22. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 269
  23. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 279
  24. ↑ Euran kunta: Kunta lyhyesti, viitattu 7.3.2016
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eura.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)