Eurajoki

Eurajoki

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Eurajoki on myös joki.
Eurajoki
Euraåminne
Luvia.vaakuna.svgEurajoki.sijainti.suomi.2017.svg
sijainti
Eurajoen kirkko
Eurajoen kirkko
Sijainti61°12′05″N, 021°43′50″E
MaakuntaSatakunnan maakunta
SeutukuntaRauman seutukunta
Hallinnollinen keskusEurajoen kirkonkylä
Perustettu1869[1]
KuntaliitoksetLuvia (2017)
Pinta-ala ilman merialueita520,89 km²
187:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala1 504,96 km²
72:nneksi suurin 2019 [2]
– maa514,77 km²
– sisävesi6,12 km²
– meri984,07 km²
Väkiluku9 452
109:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys18,36 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [4]
– 0–14-v.18,0 %
– 15–64-v.58,3 %
– yli 64-v.23,8 %
Äidinkieli2016 [5]
– suomenkielisiä96,5 %
– ruotsinkielisiä0,3 %
– muut3,2 %
Kunnallisvero18,00 %
300:nneksi suurin 2019 [6]
Työttömyysaste5,6 % (2018) [7]
KunnanjohtajaVesa Lakaniemi[8]
HallituksenpuheenjohtajaVesa Jalonen
Kunnanvaltuusto35 paikkaa
– puheenjohtajaIlona Sjöman
  2017–2021[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.
13
10
7
4
1
www.eurajoki.fi
Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 9 452 henkilöä[3]. Eurajoella asuu myös paljon ulkomaalaisia kunnassa sijaitsevan Olkiluodon voimalaitostyömaan takia. Eurajoen pinta-ala on 1 504,96 km², josta 6,12 km² on sisävesiä ja 984,07 km² merialueita.[2] Väestötiheys on 18,4 asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km².[10][11]
Pitkään Eurajoen kunnanjohtajana toiminut Harri Hiitiö irtisanoutui virastaan kesäkuussa 2016, minkä jälkeen kunnanjohtajan tehtävää hoiti väliaikaisesti hallintojohtaja Anne Ahlsten. [12] Vesa Lakaniemi aloitti Eurajoen uutena kunnanjohtajana 1. helmikuuta 2017. [8] Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2017 alussa.[13]

Sijainti ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Nakkila, Pori ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä.[14] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Kokemäen ja Rauman välinen rautatie. Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2009. Eurajoelle oli suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala, mutta voimalaitosyhtiö luopui hankkeesta vuonna 2015[15].

Nähtävyydet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimalaitos nähtynä vierailukeskuksesta.
Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen.[16] Voimalassa ovat parhaillaan käynnissä kolmannen voimalaitosyksikön rakennustyöt, jotka valmistuvat aikaisintaan vuonna 2018.[17] Olkiluodon vierailukeskuksessa on vuosittain yli 20 000 kävijää.
Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40-metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano.[18] Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.
Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, kaksi päiväkotia (Majakka keskustassa ja Metsätähti Lapijoella), vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-Supermarket(Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan. Eurajoki on tunnettu kunnan monenlaisista virkistysalueista. Kunnassa on muun muassa Lahdenperän virkistysalue, Pinkjärven virkistysalue ja Verkkokarin virkistysalue.
Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva. Eurajoen markkinoita järjestettiin 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, minkä jälkeen markkinat siirrettiin ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, harjoitusravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä.
Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yli 2000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon sekä hiihtoon. Joukkueseuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on edustusjoukkueen lisäksi useita juniorijoukkueita. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa muun muassa keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on sisäliikuntaa muun muassa nuorisotaloissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kuntokeskus Flamingossa voi harrastaa kuntosaliharjoittelua ja sisäpyöräilyä. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään harjoitusravikilpailuja.

Historia ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen vaakuna vuoden 2016 loppuun saakka
Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen vallit, joiden arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.
Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina.[19] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.[20]
Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin 1000 henkeä. Irjanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja pyöräilijöitä kirkkoon.
Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi kirkko, jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteella on myös kappeli.
Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.[21]
Apteekkimuseo sijaitsee Eurajoen kristillisen opiston tiloissa.
Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme.lähde?
Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.[22]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunoista ja suolasilakasta keitetty sualpualikka, voisoosi, hapanleipä, kirnupiimä ja maripuuro.[23]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Eurajoen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
9 017
1985
  
9 242
1990
  
9 554
1995
  
9 620
2000
  
9 233
2005
  
9 159
2010
  
9 245
2015
  
9 287
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Eurajoella oli 9 521 asukasta, joista 6 148 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 94 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Eurajoen taajama-aste on 65,2 %.[25] Eurajoen taajamaväestö jakaantuu kuuden eri taajaman kesken:[26]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Eurajoen kirkonkylä2 679
2Luvian kirkonkylä1 930
3Lapijoki814
4Irjanne296
5Olkiluoto219
6Kipuksenkulma210
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Eurajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[28]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Eurajoen kunnan nykyisellä alueella.[27]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen kunnassa sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitos. Eurajoen kunnallisvero on 18,0 prosenttia vuonna 2018 ja kunta on käytännössä velaton. Työttömien työntekijöiden osuus työvoimasta toukokuussa 2018 oli 5,6%.[29] Ydinvoimalaitoksesta saatavat verotulot vaikuttavat kunnan talouteen. Vuonna 2012 suurin verotulo tuli sillä hetkellä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelevien ansiotuloverotuksesta.[30]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen kylät ennen Luvian kuntaliitosta 2017:
Luvian kuntaliitoksessa 2017 Eurajokeen liitetyt Luvian kylät:
  • Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikkola, Niemenkylä, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Eurajoen historiaa – Eurajoki Eurajoen kunta. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot eurajoki.fi. Viitattu 5.1.2017.
  9. ↑ Kuntavaalit 2017, Eurajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2003 - 2016 kunkin tilastovuoden aluejaollaTilastokeskus. Viitattu 28.8.2017.
  11. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2016 Maanmittauslaitos. Viitattu 28.8.2017.
  12. ↑ Hiitiö irtisanoutui Eurajoen kunnanjohtajan virasta Ls24.fi. 10.6.2016. Viitattu 5.1.2017.
  13. ↑ Valtioneuvosto päätti Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisestä (Valtioneuvoston tiedote 10.12.2015) valtioneuvosto.fi. Viitattu 2.1.2017.
  14. ↑ Eurajoki - Portaali Eurajoen kunta. Viitattu 9.6.2018.
  15. ↑ TVO vahvisti Olkiluoto 4:n luvan raukeamisen (Taloussanomien uutinen 24.6.2015) taloussanomat.fi. Viitattu 11.8.2016.
  16. ↑ Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  17. ↑ TVO: Olkiluoto 3 valmistuu varmasti – suurin huoli sen jälkeinen aika Yle - Uutiset. 16.11.2016.
  18. ↑ O'Rourke, Petra: Eurajoen Foucault'n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 19.1.2011.
  19. ↑ Vuojoen kartanon historiaa Eurajoen kunta. Viitattu 12.5. 2009.
  20. ↑ Vuojoen kartanon restaurointi- hanke Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  21. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129, Otava 1950, Helsinki
  22. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 157, Otava 1979, Helsinki
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  24. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2017.
  25. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  26. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  27. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  29. ↑ ELY-keskus: Työllisyyskatsaus toukokuu 2018 Työllisyyskatsaus. 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  30. ↑ Tutustumiskäynti Olkiluodon ydinvoimalaan ja keskustelutilaisuus eurajokisten yrittäjien / maataloustuottajien kanssa Maataloustuottajain Pohjois-Suomen Liitto. 12.4-13.4.2012. Viitattu 09.06.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurajoki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)