Evijärvi

Evijärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Evijärvi
Evijärvi.svgEvijärvi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Evijärven kunnantalo.
Evijärven kunnantalo.
Sijainti63°22′00″N, 023°28′30″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaJärviseudun seutukunta
Hallinnollinen keskusEvijärven kirkonkylä
Perustettu1867
Kokonaispinta-ala390,71 km²
242:nneksi suurin 2019 [1]
– maa354,15 km²
– sisävesi36,56 km²
Väkiluku2 473
243:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys6,98 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,3 %
– 15–64-v.57,6 %
– yli 64-v.26,1 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä95,2 %
– ruotsinkielisiä1,9 %
– muut2,9 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaTeemu Kejonen[6]
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • Vas.
12
2
1
1
1
www.evijarvi.fi
Evijärven Nuorisoseura
Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 473 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 390,71 km², josta 36,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,98 asukasta/km². Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla.
Kunnan suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Evijärvi, jonka rannalla kunnan keskustaajama sijaitsee.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.[8]
Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ja pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90 m tason.[8]
Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan.[8] Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[9] Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttua, Kivijärvenkylä, Latukka, Sydänmaa, Särkikylä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.[8]
Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkonrakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.[8]
1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita ole enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärven kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Teemu Kejonen.[6] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 12 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Evijärvellä oli 930 työpaikkaa. Niistä 27 prosenttia oli alkutuotannossa, 20 % jalostuksessa ja 51,3 % palvelualoilla.[10]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat terästä laserilla leikkaava Ateno ja kaksi turkistarhaa Jussi Eilonen Turkistarha ja Korpikettu Kultalahti.[11]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Evijärven väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
3 423
1985
  
3 431
1990
  
3 356
1995
  
3 287
2000
  
3 067
2005
  
2 916
2010
  
2 755
2015
  
2 576
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Evijärvellä oli 2 499 asukasta, joista 875 asui taajamissa, 1 605 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Evijärven taajama-aste on 35,3 %.[13] Evijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Evijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 875 asukasta.[14]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai
  • Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen perjantai

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kevätlahnasta tehty suolalahna.[15]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Evijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Paikkakunnalla toimii myös vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Evijärven rauhanyhdistys[17]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Evijärven helluntaiseurakunta[18] sekä vuonna 1988 perustettu Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Evijärven (Järviseudun) adventtiseurakunta[19]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Evijärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinöntalo (Suomen suurin talonpoikaismuseo), Limonaadimuseo, Evijärven Nuorisoseura, Kivijärvi (Eurojärvi), Tiira, Tähtitorni, Evijärven kirkko
Evijärven kirkko

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärveläisiä urheiluseuroja

Kuuluisia evijärveläisiä tai Evijärvellä syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Evijärven kunnanjohtajaksi Teemu Kejonen Pohjalainen.fi. 17.8.2015. Viitattu 22.9.2015.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Evijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 46–47. Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  9. ↑http://www.kalapaikka.net/evijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_evijarvi___58198.asp
  10. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  11. ↑ Alueen Evijärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  12. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  15. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 146. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  16. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.6.2011.
  18. ↑ Evijärven helluntaiseurakunta evijarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 2.1.2010.
  19. ↑ Suomen Adventtikirkko - SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT Suomen Adventtikirkko. Viitattu 23.6.2011.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)