Hämeenlinna

Hämeenlinna

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Hämeenlinna
Tavastehus
Hämeenlinna.vaakuna.svgHämeenlinna.sijainti.suomi.2010.svg
sijainti
Sijainti61°00′N, 024°28′E
MaakuntaKanta-Hämeen maakunta
SeutukuntaHämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskusHämeenlinnan keskustaajama
Perustettu1639
KuntaliitoksetHämeenlinnan mlk (1948, osa)
Vanaja (1967, osa)
Hauho (2009)
Kalvola (2009)
Lammi (2009)
Renko (2009)
Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala2 031,54 km²
45:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 785,07 km²
– sisävesi246,47 km²
Väkiluku67 558
15:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys37,85 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.15,2 %
– 15–64-v.60,8 %
– yli 64-v.24,1 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä94,8 %
– ruotsinkielisiä0,4 %
– muut4,8 %
Kunnallisvero20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste12,6 % (Joulukuu 2016) [6]
KaupunginjohtajaTimo Kenakkala
Kaupunginvaltuusto51 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD
14
14
6
6
5
3
3
www.hameenlinna.fi
Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.
Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9]Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Aulangon tornista
Hämeenlinnan kaupungin alueella on kokonaan tai osittain kaikkiaan 339 järveä. Pinta-alaltaan suurimmat niistä ovat Vanajavesi, Kukkia ja Kuohijärvi.[10]
Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee Etelä-Hämeessä, kansallismaisemaksikin luokitellussa Vanajaveden laaksossa, jonka halkaisee pohjois-eteläsuuntainen, eteläosaltaan jokimaisen kapea, Vanajavesi. Muita merkittäviä hämeenlinnalaisia järviä ovat Katumajärvi ja Alajärvi. Kaupunkialueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujono, jonka osia ovat muiden muassa Ahvenistonharju ja Hattelmalanharju. Maasto on muiltakin osin kumpuilevaa; Hämeenlinnan keskusta ja esimerkiksi Myllymäen ja Hätilän kaupunginosat sijaitsevat suurehkojen mäkien huipulla. Kaupungissa on muutamia esihistoriallisella ajalla linnavuorina käytettyjä vuoria, joista merkittävimpiä ovat Aulangonvuori ja Mantereen linnavuori.
Hämeenlinnan maiseman pääpiirteitä ovat Hämeen järviylänkö, Vanajaveden laakso ja Kanta-Hämeen lehtokeskus. Monin paikoin maisemia leimaa vauras hämäläinen maatalouskulttuuri.[11][12]

Luonnonsuojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on useita luonnonsuojelualueita, joista suurimmat sijaitsevat Aulangon ja Ahveniston suosituilla virkistysalueilla kaupungin laitamilla. Lisäksi Hämeenlinnassa on Suomen ensimmäinen, vuonna 2001 perustettu kansallinen kaupunkipuisto, joka ulottuu Koilliskulman puutaloalueilta ja Hämeen linnalta Vanajaveden rantoja seuraillen Aulangolle. Vuonna 2009 Hämeenlinnaan liitetyssä entisessä Lammin kunnassa sijaitsee verrattain tunnettu Evon retkeilyalue.
Hämeenlinnan kaupungin alueella on 31 Natura 2000-aluetta:[13]

Kaupunkirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan valtatiehen 3. Keskustan katuverkko perustuu C. L. Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan, jonka keskuksena toimii Kauppatori. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa raatihuone ja Hämeenlinnan kirkko.[14]Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä Linnanniemi, Koilliskulma, Hämeensaari sekä Saaristenmäki. Raatihuoneenkatu on keskustan merkittävin liikekatu.
Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva Keinusaaren kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi rautatieasema. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi.[15] Muita keskeisiä kaupunginosia ovat Myllymäki, Kauriala ja Hätilä.
Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen lähiötä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. Rautatiesivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee moottoritienä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. Valtatie 10 ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli pitäjää. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.[16]
Hauhon kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.[17]
Tuuloksen kirkonkylä sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta koilliseen.[18]
Lammin kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta itäkoilliseen.[19]
Rengon kirkonkylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen.[20]
Kalvolan keskustaajama Iittala sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta luoteeseen.[21]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.
  • Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
  • Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
  • Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
  • Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
  • Tuulos: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä sijaitsee merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.
Hämeenlinna 1850-luvulla.
Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Hämeenlinnan seurakunta erotettiin Vanajan seurakunnasta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti 1666 linnan pohjoispuolelle vanhankaupungin alueelle. Uusi ristikirkko valmistui 1739 vanhan lähistölle ja säilyi käytössä kaupungin siirron jälkeenkin nykyisen pääkirkon valmistumiseen asti.[22]
Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen.[22]Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.[23][24]
Suuri tulipalo tuhosi 14. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.
Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuusHelsingistä.[25] Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.[26] Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Tampereelle. Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti Hämeen Sanomat perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1879.
Helsingin olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.[27] Valtatien 3 moottoritielinjaus kaupungin keskustan sivuitse, eräs Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista, valmistui vuonna 1965. 1960- ja 70-luvuilla kaupunkikuva muuttui merkittävästi, kun keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista.
Hämeenlinnan vaakuna vuoteen 1956 asti.

Alueliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan seudun kuntaliitosHauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.[9]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Timo Kenakkala.[28] Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, joista 14 on Kokoomuksen ja 14 SDP:n hallussa kaudella 2017–2021[7]
Hämeenlinna tunnetaan hallintokaupunkina. Kaupunki on ollut 1800-luvulta saakka ensin Hämeen läänin pääkaupunkina ja vuosina 1997-2009 olemassa olleen Etelä-Suomen läänin pääkaupunkina. Vuodesta 2010 eteenpäin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on sijainnut Hämeenlinnassa.[29] Myös Hämeenlinnan oikeustalo sijaitsee kaupungissa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kauppatori
Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupungin suurimpia työllistäjiä ovat valtio ja julkisyhteisöt, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista.lähde?
Hämeenlinnan talouden rakenne on lähellä koko maan keskiarvoja. Vuonna 2015 kaupungissa oli 28 270 työpaikkaa. Niistä 75 % oli palvelualoilla, 3 % alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa) ja 21 % jalostuksessa. Työttömien osuus oli 13,6 %.[30]

Suurimmat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö Pohjantähti, maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux.[31]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.
NimiEtäisyysJunaBussiHenkilöauto
Tampere75 km41 min60 min46 min
Helsinki100 km1 h 2 min1 h 15 min1 h 7 min
Riihimäki36 km18 min25 min24 min
Lahti74 km1 h 5 min1 h 10 min1 h 13 min
Turku141 km1 h 39 min2 h 5 min2 h 13 min

Maantiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee moottoritienäkaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtaa kantatie 57, joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustassa sijaitsevalta linja-autoasemalta liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun ja Lahteen. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Inter Kuljetus Oy, Länsilinjat Oy sekä Vekka Liikenne Oy.[32]

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan rautatieasema
Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat Hämeenlinnan rautatieasema sekä entisen Kalvolan kunnan alueella oleva Iittalan rautatieasema. Kummallakin asemalla pysähtyvät kaikki R-junat reitillä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät useimmat InterCity- ja tietyt Pendolino- junavuorot. Hämeenlinna ei ole risteysasema, joten lähimmät vaihdolliset junavuorot kulkevat Riihimäen tai Toijalan kautta.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. Hämeenlinnan satamasta on kesäkaudella säännöllistä laivaliikennettä Tampereen suuntaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa.
Hämeenlinnan väestönkehitys
Asukkaita
1751
  
649
1805
  
1 689
1860
  
2 915
1900
  
5 357
1930
  
8 500
1964
  
29 555
1982
  
41 986
1996
  
44 891
2010
  
66 827
2016
  
67 867
Lähde: 1751–1996 Historian suursanakirja[33], 2010-2016 Tilastokeskus[34].
Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hämeenlinnassa oli 67 662 asukasta, joista 58 585 asui taajamissa, 8 220 haja-asutusalueilla ja 857 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hämeenlinnan taajama-aste on 87,7 %.[35] Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[36]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Hämeenlinnan keskustaajama*49 922
2Lammin kirkonkylä2 824
3Iittala2 345
4Rengon kirkonkylä1 173
5Hauhon kirkonkylä1 159
6Eteläinen608
7Syrjäntaka531
8Parola*23
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkitty taajama kuuluu kaupunkiin vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu Hämeenlinnan lisäksi pieniltä osin Janakkalan kunnan alueelle. Parolan taajama ulottuu pääosin Hattulan kunnan alueelle.[36]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hämeenlinnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[37]
Nämä seurakunnat muodostavat Hämeenlinnan seurakuntayhtymän.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hämeenlinnan alueella toimii Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.[38]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hämeenlinnan kaupungin nykyisellä alueella.[37]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan lyseon lukio
Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on Kaurialan lukio. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi Ammattiopisto Tavastian Hattelmalan kampukselle.[39] Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.[40]
Ammattiopisto Tavastia on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat koulutuskuntayhtymä Tavastian, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten Parolan ja Janakkalan lukiot. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on Lammilla sijaitseva Lammin lukio.

Koulut ja oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokat 1–6
Luokat 7–9
  • Iittalan Yhtenäiskoulu (Kalvola)
  • Hauhon Yhtenäiskoulu (Hauho)
  • Hakkalan koulu (Lammi)
  • Nummen yhtenäiskoulu
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Kaurialan koulu
  • Lyseon koulu
Erityiskoulut
Lukiot
Ammatilliset oppilaitokset
(Kiipulan ammattiopisto ja Perttulan erityisammattikoulu yhdistyivät 1.1.2009)
Muut

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 Goodman-niminen kauppakeskus, joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa Irwin Goodmania. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.[41] Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja Tiiriössä sijaitsee merkittävä markettialue.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan taidemuseo C. L. Engelinsuunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.
Keskustassa, lähellä rautatieasemaa, sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Miniteatteri, Sibelius-Opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.
Hämeenlinnan taidemuseo toimii vanhoihin kruununmakasiineihin rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä.[42] Muita Hämeenlinnan museoita ovat Hämeenlinnan kaupunginmuseon alaisuuteen kuuluvat Museo Skogster, Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo sekä Hämeen linna, Vankilamuseo ja Museo Militaria. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja kolme jälkimmäistä Linnanniemenalueella.[43] Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella.
Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7 600 kpl.[44]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kirkko syyskuussa 2012.
Linna idän suunnasta nähtynä
Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Hämeenlinnan raatihuone, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna, Katisten kartano ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Ahveniston olympiapuisto, Aulangon puistometsä, Kaupunginpuisto, Linnanpuisto, Hattelmalanharju sekä Evon retkeilyalue.
Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.
Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha, monenlaisessa käytössä toiminut ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii vuodesta 2014 erilaisten yhdistysten toimitilaksi tarkoitettu Kumppanuustalo.[45]
Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella Kaurialassa oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksenpuistossa, Hauholla ja Lammilla.[46]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot, Hämeen keskiaikamarkkinat sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuosina 1975 ja 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma. Giants of Rock oli vuosina 1987–1992 Ahveniston moottoriradalla järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.[47]
Vuonna 2015 Kantolan kaupunginosaan avattiin uusi Kantolan tapahtumapuisto, jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt kesällä 2015 AC/DC, kesällä 2016 Iron Maiden ja vuonna 2017 Guns N' Roses.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiateriana palvikinkku ja hapanleipä ja juhla-ateriana ruistaikinaan käärityt silakat eli kalaleipä, piimä ja olut sekä riistansylttääjän lintupaisti, joka tarkoittaa manteleilla sekä peruna- ja omenalohkoilla täytettyä fasaania.[48]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahveniston moottorirata
Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.
Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa Hämeenlinnan Jalkapalloseura ja Hämeenlinnan Härmä. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Elenia Areena ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa Rugbyn SM-sarjassa. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa tai Linna Golfissa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata Hattula Golfissa ja Lepaa Golfissa.
Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu Hämeenlinnan Tarmo, jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään yleisurheilu, pyöräily, voimailu, keilailu, suunnistus ja karate. Tarmolla oli myös menestyksekästä jääkiekkotoimintaa 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle. Hämeenlinnan uimaseuraon kaupungin merkittävin uimaseura.
Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.[49] Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen judoseurojenparhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa. Olympialuokan soudussa Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS). Seuran soutuvaja sijaitsee Kipinäniemessä Katumajärvellä aivan Vanajanlinnan kupeessa.

Tunnettuja hämeenlinnalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Sibeliuksen synnyinkoti
Hämeenlinnassa syntyneitä kuuluisia henkilöitä ovat muiden muassa Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari. Hämeenlinnassa ovat käyneet koulunsa Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä ja Veijo Meri.
Hämeenlinnassa syntyneitä kirjailijoita, taiteilijoita ja näyttämötaiteen edustajia ovat ohjaaja Kari Heiskanen, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, kirjailija Juha Itkonen ja taidemaalari Olli Joki. Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen asuvat nykyään Hämeenlinnassa, ja siellä asui vuosina 1966-1988 myös kirjailija Erno Paasilinna. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asui kuolemaansa (14. heinäkuuta 2014) saakka Hämeenlinnassa.
Tunnettuja Hämeenlinnassa syntyneitä muusikoita tai viihde-elämän edustajia ovat Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen ja Veltto Virtanen. Viihdetaiteilija Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa. Laulaja Kai Hyttinen ja räppäri Paleface ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Laulajat Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Fredi, Jyrki 69 ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa asuu laulaja Heidi Kyrö ja sieltä ovat kotoisin laulajat Saija ”Sani” Aartela, metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet ja metallimuusikko Antony Hämäläinen.
Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Vuoden 2007 vaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu TaiveahoSDP:stä, Jari Koskinen Kokoomuksesta ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto Vihreistä. Heistä Jari Koskinen asuu entisen Hauhon kunnan alueella. Europarlamentaarikko ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa.Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Tunnettuihin hämeenlinnalaisiin urheilijoihin kuuluvat jääkiekkoilijat Eero Salisma, Marko Tuulola, Riku Hahl, Juuso Hietanen, Juuso Vainio ja Juuse Saros sekä jalkapalloilija Olli Lehtimäki.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Häme Työllisyyskatsaus Joulukuu 2016 (pdf) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ely-keskus.fi. Viitattu 25.1.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Hämeenlinna Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Juhlavuodet 9.2.2017. Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 1.5.2017.
  9. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Valtioneuvoston päätös Hauhon kunnan, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin 3.7.2008. Finlex. Viitattu 8.7.2016.
  10. ↑ Hämeenlinna Järviwiki. Viitattu 19.5.2018.
  11. ↑ Heli Jutila & Hannu Harju: Kalvolan luonto-opas Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 2005. Viitattu 19.5.2018.
  12. ↑ Heli Jutila & Hannu Harju: Rengon luonto-opas Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 2004. Viitattu 19.5.2018.
  13. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Suomen Natura 2000 -alueet / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  14. ↑ Y. S. Koskimies: Hämeenlinna, s. 7. Hämeenlinna: Karisto, 1970.
  15. ↑ Suomen suurin valaitu hautausmaa, Hämeen Sanomat
  16. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kaupunginosat Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 18.8.2017.
  17. ↑ Kaupunginosat: Hauho Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  18. ↑ Kaupunginosat: Tuulos Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  19. ↑ Kaupunginosat: Lammi Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  20. ↑ Kaupunginosat: Renko Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  21. ↑ Kaupunginosat: Kalvola Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  22. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b K. O. Lindeqvist: Hämeenlinnan kaupungin historia. II osa. Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna 1926.
  23. ↑ Hämeenlinnan kirkko, Museovirasto
  24. ↑ Hämeenlinnan kirkko seurakuntayhtymän sivulla
  25. ↑ Värssyveturin historiikki VR.
  26. ↑ Lydia Hämeenlinnan kirjasto.
  27. ↑ Olympialaiset 1952
  28. ↑ Timo Kenakkala Hämeenlinnan uudeksi kaupunginjohtajaksi Yle. 10.6.2013. Viitattu 19.5.2018.
  29. ↑ Toimipaikat ja asiointi - Etelä-Suomi Aluehallintovirasto.
  30. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  31. ↑ Alueen Hämeenlinna yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 19.5.2018.
  32. ↑ Aikataulut ja reitit
  33. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  34. ↑ Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2017 pxweb2.stat.fi. 1.6.2017. Tilastokeskus. Viitattu 25.6.2017.
  35. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  36. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  37. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  38. ↑ [https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta
  39. ↑ Hämeenlinnan suurlukio Hattelmalan kampukselle Yle. 2016. Viitattu 19.5.2018.
  40. ↑ A. P. Sarjanto: Kahden lukion malli voitti kaupunginhallituksessa. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, 28.3.2018. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.7.2018.
  41. ↑ Hämeenlinna, Kate hameenlinna.fi. 29.10.2014.
  42. ↑ 5 Keinusaari Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 7.1.2019.
  43. ↑ Meistä Hämeenlinnan kaupunginmuseo, hmlmuseo.fi. Viitattu 7.1.2019.
  44. ↑ Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  45. ↑ Talon historiaa Kumppanuustalo. Viitattu 19.5.2018.
  46. ↑ YLE [vanhentunut linkki]
  47. ↑ Hämäläinen, Juho: Kuolleiden festivaalien seura Keskisuomalainen. 6/1999. Viitattu 21.1.2010.
  48. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 67. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  49. ↑ Toimintakertomus 2007 Hämeenlinnan Urheilunystävät ry.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ailio, Julius: Hämeenlinnan kaupungin historia, I osa: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1917. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  • Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio(PDF).
  • Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1930. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  • Koskimies, Y. S.: Hämeenlinnan kaupungin historia, IV osa: 1875-1944. Hämeenlinna: Karisto, 1966.
  • Tyko Hagman: Kunnallishistoriallinen kertomus, Hämeenlinnan kaupunki 1900 (sisältää tietoa esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista pikkuvihan aikana)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenlinna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)