Hankasalmi

Hankasalmi
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°23′20″N, 026°26′10″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Hallinnollinen keskus	Hankasalmen kirkonkylä
Perustettu	1872
Kokonaispinta-ala	687,75 km²; 177:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	571,69 km²
– sisävesi	116,06 km²
Väkiluku	4 936; 177:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	8,63 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	15,4 %
– 15–64-v.	55,8 %
– yli 64-v.	28,7 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	98,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	22,00 %; 11:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Matti Mäkinen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021[6]; • Kesk.; • SDP; • Vas.; • Ps.; • Kok.; • Vihr.; • KD	; 13; 4; 4; 3; 1; 1; 1
	www.hankasalmi.fi

Hankasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, vanhan Savon ja Hämeen rajamailla. Hankasalmen kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kunnan alueella on 97 järveä, joista suurimmat ovat Kynsivesi-Leivonvesi, Armisvesi ja Kuuhankavesi. Kirkonkylä sijaitsee Kuuhankaveden ja Hankaveden välisellä kannaksella.[7] Kynsivesi muodostaa vesirajan naapurikunta Laukaan kanssa. Järvien ansiosta Hankasalmella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja (1 549 mökkiä)[8], josta johtuen asukkaiden määrä suurenee kesäisin huomattavasti.

Hankasalmen observatorio.

Sisällysluettelo

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankasalmen naapurikunnat ovat Kangasniemi, Konnevesi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi ja Toivakka.

Hankasalmen Natura-kohteita ovat mataloitunut lintuvesi Pieni-Kaihlanen, Vihtamäen lettorämeen pieni suoalue ja Vanginvesi, joka muodostuu peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista, joiden välissä on varsin voimakkaasti virtaavia koskia.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armisvesi, Asema, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki, Venekoski.

Asema, Hankasalmen kirkonkylä ja Niemisjärvi ovat osittain taajama-aluetta. Kylien asukasmäärä vaihtelee 100:n ja 1 500:n välillä. Koulu toimii neljällä kylällä. Asemakylällä on toiminut sahayritys vuodesta 1916 alkaen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautalammin pitäjään kuuluneet Hankamäen, Kuuhankaveden ja Kynsiveden kylät muodostivat oman rukoushuonekunnan vuonna 1798 ja sille valmistui pieni rukoushuone. Hankasalmen kappeliseurakunta on perustettu 7. huhtikuuta 1802. Aikaisemmin Pieksämäen ja Rautalammen pitäjiin kuuluneet Armisveden, Niininiemen ja Suoliveden kylät liitettiin siihen 1831 ja lisäksi alueita Kangasniemen ja Laukaan pitäjistä. Seurakunta itsenäistyi 1860.[10][11]

Nykyinen Hankasalmen kirkko on seurakunnan kolmas. Kirkko on valmistunut 1892 ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Rakennus on hirsinen päätytornillinen pitkäkirkko ja se on tyyliltään uusgoottilainen.[12]

Pysyvä asutus on muodostunut Hankasalmen alueelle jo 1500-luvulla. Hankasalmelaisuuden juuret ovat itäisen ja läntisen kansankulttuurin kohtaamisessa. Hankasalmen kunta on perustettu vuonna 1872.[13] Kunnan väkiluku vuonna 1805 oli 889 henkeä (ennen kunnan perustamista, nykyistä pienemmän alueen sisäpuolella), vuonna 1860: 2846, vuonna 1900: 6702 ja 1964: 8823 henkeä.[11] Jyväskylän-Pieksämäen radanvalmistuminen vuonna 1918 oli pitäjän kehityksen tärkeä askel.[14] Samalla syntyi asemakylä noin 9 kilometriä kirkonkylän eteläpuolelle, koska rataa ei rakennettu kirkonkylän kautta.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan työllisistä 26,4 prosenttia työskentelee julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa, 20,7 prosenttia kaupan alalla, 14,8 prosenttia maa- ja metsätaloudessa sekä 12,4 prosenttia teollisuudessa.[15] Versowoodin omistama Hankasalmen saha on suurin teollinen työpaikka ja KiiltoCleanilla on kemiantehdas Niemisjärvellä. Palvelualalla huomattavia työpaikkoja ovat Lomakeskus Revontuli ja Häkärinteiden laskettelukeskus.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hankasalmen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			6 144
1985			6 109
1990			6 070
1995			5 991
2000			5 745
2005			5 588
2010			5 542
2015			5 240
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hankasalmella oli 5 019 asukasta, joista 2 409 asui taajamissa, 2 550 haja-asutusalueilla ja 60 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hankasalmen taajama-aste on 48,6 %.[17] Hankasalmen taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[18]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Hankasalmen kirkonkylä	1 281
2	Hankasalmen asemanseutu	795
3	Niemisjärvi	333

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Hankasalmen rautatieasema

Hankasalmen osuuskaupan rakennus aseman kylässä

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hankasalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Hankasalmen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hankasalmen alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[20]

Hankasalmen kulttuuripalveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän Sirius r.y:n tähtiobservatorio. Observatorio sijaitsee Murtoisten kyläkoululla.
Niemisjärvellä toimii Pienmäen talomuseo, kirkonkylässä on kotiseutuyhdistyksen museokylä ja esinemuseo
Paanalassa on keramiikkayritys Sepän Galleria
Hankasalmen elävänmusiikinyhdistys Helmu Ry
Hankavedellä on näyttelytilaksi soveltuva entisestä koulusta muokattu Peuranlinna
Sauvamäessä on Villa Mathilda, jossa järjestetään myös taidenäyttelyitä
Kirkonkylän monitoimitalossa on myös näyttely- ja esiintymismahdollisuudet
Venekoskella toimii kesäteatteri[21]
Hankasalmen Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma vetää tuhansittain kävijöitä
Toimivia kulttuuriryhmiä ovat muun muassa kuvataideyhdistys Hantai r.y.
Hankasalmen kirjasto