Hattula

Hattula

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula
Hattula.vaakuna.svgHattula.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Sijainti61°03′20″N, 024°22′15″E
MaakuntaKanta-Hämeen maakunta
SeutukuntaHämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskusParola
Perustettu1868
KuntaliitoksetVanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala427,39 km²
235:nneksi suurin 2019 [1]
– maa357,81 km²
– sisävesi69,58 km²
Väkiluku9 474
107:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys26,48 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.18,0 %
– 15–64-v.61,1 %
– yli 64-v.20,8 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,0 %
– ruotsinkielisiä0,3 %
– muut1,6 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaKatariina Koivisto
Kunnanvaltuusto35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • KD
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
10
9
6
3
3
2
2
www.hattula.fi
Hattulan uusi kirkko talvisessa maisemassa
Viinitila (kuvassa myymälän sisäänkäynti) kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampukseen Hattulassa.
Juteinitalossa sijaitsee muun muassa kirjasto.
Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 474 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,48 asukasta/km².
Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännönkunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.
Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena. Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään. Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi. Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.[7]

Kunnan elinkeinot ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia[8] (2017). Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.
Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin koulu, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu sekä Parolan lukio.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hattulan väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
7 391
1985
  
7 999
1990
  
8 724
1995
  
9 108
2000
  
9 131
2005
  
9 332
2010
  
9 657
2015
  
9 747
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hattulassa oli 9 610 asukasta, joista 7 141 asui taajamissa, 2 379 haja-asutusalueilla ja 90 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hattulan taajama-aste on 75,0 %.[10] Hattulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Parola*6 714
2Nihattula427
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Parolan taajama sijaitsee pääosin Hattulassa, mutta pieniltä osin myös Hämeenlinnassa.[11] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Lepaa lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hattulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Helsinki–Tampere -päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajavedenvesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.
Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulaan 2016 valmistunut monitoimirakennus Juteinikeskus
Mierolan silta Hattulassa
Keisari Aleksanteri II:n vierailun muistoksi pystytetty Parolan leijona -patsas sijaitsee Parolannummella.
Panssarimuseo on Hattulan suosituimpia nähtävyyksiä.
Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 Kokoomus sai 10 paikkaa, SDP yhdeksän, Keskusta kuusi, vihreät kolme, Kristillisdemokraatit kolme ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset kaksi paikkaa. Kunnanvaltuustoa johtaa Ville Myllymäki, kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Matti Puotila ja kunnanjohtajana Katariina Koivisto.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummenvaruskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo sekä Andreas Fornanderin Parolan leijona -veistos. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.
Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva 1700-1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.
Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.
Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Juteinikeskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen[14]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä[15].
Muita nähtävyyksiä Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta[16] sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen[17].

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja ohraryynipuuro.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Hattula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  8. ↑ Hämeen ELY-keskus työllisyyskatsaus, joulukuu 2017 ely-keskus.fi. Viitattu 27.2.2018.
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  12. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta
  14. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  15. ↑ Hattula lämmittää uuden suurkoulunsa ekologisesti – kunnat vielä verkkaisia maalämmön hyödyntäjiä Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2018.
  16. ↑ Mierolan silta. Wikipedia, 13.6.2016. Artikkelin verkkoversio. fi
  17. ↑ www.hamk.fi: Lepaa – koulutusta, tutkimusta ja matkailua www.hamk.fi. Viitattu 27.2.2018.
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)