Hauho

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Juice Leskisen samannimisestä kappaleesta ks. Hauho (kappale).

Hauho
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Hämeenlinna
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°10′20″N,024°33′45″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Hauhon kirkonkylä
Perustettu	1868
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Hämeenlinna Kalvola Lammi Renko Tuulos Hauho
– syntynyt kunta	Hämeenlinna
Pinta-ala	443,37 km² [1] (1.1.2008)
– maa	354,53 km²
– sisävesi	88,84 km²
Väkiluku	3 934  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	11,1 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [3]
– 0–14-v.	16,3 %
– 15–64-v.	59,8 %
– yli 64-v.	23,9 %

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa. Ennen lakkauttamistaan kunta sijaitsi hallinnollisesti Kanta-Hämeen maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Hauhon naapurikunnat olivat Hattula, Hämeenlinna, Lammi, Luopioinen, Pälkäne ja Tuulos.

Kunnassa oli ennen sen lakkauttamista 3 934 asukasta,[2] ja kunnan pinta-ala oli 443,37 km², josta 88,84 km² oli vesistöjä.[1]Väestötiheys oli 11,1 asukasta/km².

Hauholla on Suomen väestöllinen keskipiste, Weberin piste, kohdassa 24,67 E, 61,17 P, Hovinkartanon pellolla.[4]

Sisällysluettelo

• 1Asutus
• 2Liikenne
  • 2.1Etäisyyksiä Hauholta
• 3Historiaa
  • 3.1Paavin panna
• 4Seurakunta
• 5Luonnonmaantiedettä
• 6Elinkeinot
• 7Koulutus
• 8Kunnanjohtajia
• 9Nähtävyyksiä
• 10Vuoden 1918 sodan hautapaikat
• 11Tunnettuja hauholaisia
• 12Vaakuna
• 13Kylät
• 14Tapahtumia
• 15Ruokakulttuuri
• 16Lähteet
• 17Aiheesta muualla

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hahkialan kartano

Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan väestökeskittymät ovat kirkonkylä, Eteläinen ja Alvettula. Hauholla on useita kartanoita, joita ovat esimerkiksi Hahkiala, Hovinkartano ja Kyttälä. Hahkialan kartanon on vuodesta 1651 lähtien omistanut Ranskasta kotoisin oleva Charpentier'n suku. Hovinkartano on kuulunut aikoinaan muun muassa Gripenberginja Furuhjelmin suvuille. Piispa Martti Skytten kerrotaan olleen kotoisin Kyttälän kartanosta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon poikki kulkevat Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12 sekä valtatie 10:n Hämeenlinnasta itään oleva osuus. Lisäksi Hauhon länsiosassa kulkee Hämeenlinnan ja Pälkäneen välinen kantatie 57, joka oli 1960-luvulle saakka osa valtatie 3:a. Valta- ja kantateiden lisäksi Hauholta lähtevät seututiet Valkeakoskelle ja Luopioisiin. Lähin rautatieasema on Riihimäki–Tampere-radallaHattulan Parolassa.

Etäisyyksiä Hauholta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Helsinki 135 km
• Hämeenlinna 34 km
• Lahti 66 km
• Tampere 62 km
• Turku 175 km

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauholla on ollut asutusta jo kivikaudella, mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Alueen nykyinen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvun tienoilta. Rautakautisia kalmistoja on muun muassa Ilmoilassa ja Alvettulassa. Hauhon alueella on myös vanhoja uhrikiviä ja Hyypiövuoren muinaislinna. Jo 1400-luvulla mainitaan useimpien Hauhon nykyisten kylien nimet.

Elämästä Hauholla on säilynyt ylioppilas Eric Gustaf Ehrströmin matkapäiväkirja kesältä 1811, jolloin hän oli majoittuneena Hauhon pappilaan. Tuolloin kirkkokansa kulki kirkolle veneillä, sekä suurilla 12–13-airoisilla että pienemmillä. Ehrström ihmetteli, miksi nuoria poikia ja tyttöjä oli laitettu kirkonmenojen ajaksi jalkapuuhun. Selitykseksi annettiin, että he olivat juhannuspäivänä saarnan aikana viskelleet toisilleen kukkia.[5] Hauho oli aikanaan tunnettu kunnassa harjoitetusta hevoskärryjen ja -rattaiden valmistuksesta.

Hauholle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä. Kuntaliitos Hämeenlinnaan tapahtui vuoden 2009 alusta.

Paavin panna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta 1329, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kultakin suvulta maksettavan neljän turkisnahan kirkollisverontakavarikkoon, minkä johdosta paavi julisti hauholaiset pannaan maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon vaakunan neljä oravaa.

Pannan vuoksi alttarit ja kaikki pyhät kuvat peitettiin suru­vaipoin. Messu luettiin hiljaisuudessa tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja syntejään katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu ja ruumiita ei siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja kerjäläiset sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Avio­puolisot vihittiin liittoon hautausmaalla. Asukkaita oli kielletty ajamasta partaansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä.[6] Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa.

Seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja siitä on erotettu Luopioinen ja Tuulos; edellinen vuonna 1880 ja jälkimmäinen vuonna 1882. [7]

Luonnonmaantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvettulanjoki Hauholla.

Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset vesistöalueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat järvet ovat Iso Roinevesi (suurin syvyys 73 metriä), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat Hauhon reittiin. Maasto vesireitin ympärillä koostuu moreeniselänteistä ja harjujaksosta. Muutamat mäet kohoavat yli 150 metriin merenpinnasta. Järvien rannoilla ja laaksoissa on savea ja hiesua, kunnan eteläosassa myös turvemaita.

Hauhon Kokkilassa sijaitsee Särkemäjärvi, josta vedet virtaavat harjumaastossa maan sisässä Kirriseen. Paikka, jossa vesi purkautuu on sulana koko talven. Akkijärveen laskevat myös seitsemän muun pienemmän järven ja lammen joet. Tarina kertoo, että tyynellä säällä kun panee korvansa harjulla maata vasten voi kuulla veden solinan.[8]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauho on perinteisesti ollut maa- ja metsätalouspitäjä, ja näillä elinkeinoilla onkin edelleen suuri merkitys (23 % työpaikoista). Palvelujen osuus on 57 % ja jalostustoiminnan 17 % työpaikoista. Nykyisin Hauho on myös matkailupitäjä ja vapaa-ajan asuntoja on paljon järvien runsauden ansiosta.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulun ala-asteet sijaitsevat Alvettulassa ja Eteläisessä; lisäksi Hauholla on peruskoulun yläaste. Vuonna 2007 kirkonkylän ja Hankalan ala-asteet lopettivat toimintansa ja niiden opetus siirtyi Hauhon kirkonkylän koulukeskukseen, jossa on luokat 1–9.

Kunnanjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanjohtaja	Virkakausi	Syntymävuosi	Virkakauden päättymisen syy
Pentti Maaranen	19??−marraskuu 1998		Jäi eläkkeelle.[9]
Hans Olander	1998−????	s. 1955
Hannele Nurmi	2002−17.8.2005	s. 1954 tai 1955	Irtisanoutui, koska ei saanut vuorotteluvapaata.[10]
Juho Ainasoja	28.11.2005−31.12.2008	s. 1952	Virka päättyi, koska Lammi liittyi Hämeenlinnaan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Alvettulan museosilta
• J. R. Danielson-Kalmarin muistolaatta [11]
• Hauhon kirkonkylä [12]
• Hauhon kirkko on harmaakivikirkko 1500-luvun alusta
• Hyypiön linnavuori
• Kalomäen rautakautinen muinaisjäännösryhmä
• Kotkon luonnonsuojelualue ja talomuseo
• Piispa Martti Skytten patsas[13]
• Teponlinnan linnavuori
• Vanha raitti (kirkonkylän vanha puutaloalue)
• Vihavuoden vanhan sahan alue ja myllymuseo [14]

Vuoden 1918 sodan hautapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Alvettula: punaisten hauta
• Hauhontaan Haaviston haka: lähes 30 teloitetun hauta
• Eteläisten kylän Järvenpään haka: kahden teloitetun hauta
• Eteläisten kylän Lehtosen palsta: saksalaisten ampuman viiden työläisen hauta
• Lehdesmäen Kantoniitty: kuuden hauholaisen työläisen hauta
• Mustilan kangas: noin 40 teloitetun työläisnaisen hauta, suurin osa oli valkeakoskelaisia
• Lehdesmäen Hiedankorpi: ammutun punakaartilaisen hauta
• Hauhon kirkonkylän Vihniönmäki: valkoisten teloittamien 75 miehen ja naisen hauta
• Metsäkulman Toramäki: viiden teloitetun hauta
• Metsänkulman Salosen haka: valkoisten ampuman Karl Sharmanin hauta[15]

Tunnettuja hauholaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Axel Fredrik Charpentier, oikeuskansleri 1918–1928
• J. R. Danielson-Kalmari, poliitikko ja valtioneuvos
• Jari Koskinen, kansanedustaja
• Ere Kolu (Kustaa Liukonen), aktivisti ja kirjailija
• Pentti Lindegren, jääkiekkoilija ja jääkiekkoselostaja
• Jukka Rangell, poliitikko ja pankinjohtaja
• Allan Schulman, arkkitehti ja kulttuurivaikuttaja
• Martti Skytte, piispa
• Juho Wuolijoki, valtiopäivämies
• Sulo Wuolijoki, poliitikko
• Wäinö Wuolijoki, poliitikko

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1951.[16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikkola Ajoranta Alvettula Apoo Eteläinen Hahkiala

Hakkala Hankala Hauhontausta Heinäkangas Hyvikkälä Hyömäki

Ilmoila Joki (Jokioinen) Juntula Kalaila Keso Kirkonkylä

Kokkala Kokkila Kukkola Kyttälä Lautsia Lehdesmäki

Lehtelä Matkantaka Miehoila Mustila Okerla Pappila

Porras Porsoo Rukkoila Saha Sappee Sotjala

Torvoila Tuittula Tuulimylly Uusikylä Vihavuosi Villantila

Vitsiälä Vuolijoki

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Hauhon musiikkijuhlat

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon pitäjäruokia ovat 1980-luvulta alkaen olleet kaljavellin tapainen sahtikeitto sekä pepsakka eli uunissa kypsennetty puolukka-ruispuuro.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
4. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+v%C3%A4est%C3%B6llinen+keskipiste+on+Hauholla/a1305587973792
5. ↑ Eric Gustaf Ehrström: Hämeen sydänmailla : matkapäiväkirja 1811, s. 11, 30, 35, 36, 38. Suomentanut Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-792-6.
6. ↑ Hauhon muistojulkaisu, kertomus Hauhon seurakunnan vaiheista, W. Palmroth, Hämeenlinna 1929, Arvi Karisto Oy Kirjapaino.
7. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3. Helsinki: Otava, 1962.
8. ↑ Y Koskimies: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen Historia I (s. 15)
9. ↑ Hauholle haetaan uutta kunnanjohtajaa Helsingin Sanomat. 31.3.1998. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.8.2017.
10. ↑ Hauhon kunnanjohtaja irtisanoutui Hämeen Sanomat. 15.6.2005. Hämeen Sanomat Oy (Aina Group -konserni). Viitattu 11.8.2017.
11. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 270, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
12. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
13. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 270, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
14. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
15. ↑ Kuoleman Kentiltä. Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. Hämeenlinna: Hämeen Eteläinen Sos. Dem. Piiritoimikunta, 1924.
16. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
17. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hauho Wikimedia Commonsissa

Näytä

Hauhon kylät

[Näytä] n • k • m Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Luokka: 

• Hauho