Heinola

Heinola

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Heinola
Heinola.vaakuna.svgHeinola.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Heinolan sillat.
Heinolan sillat.
Sijainti61°12′10″N,026°01′55″E
MaakuntaPäijät-Hämeen maakunta
SeutukuntaLahden seutukunta
Hallinnollinen keskusHeinolan keskustaajama
Perustettu1776
– kaupungiksi1839
KuntaliitoksetHeinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala839,28 km²
137:nneksi suurin 2019 [1]
– maa675,99 km²
– sisävesi163,29 km²
Väkiluku18 898
63:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys27,96 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,0 %
– 15–64-v.57,5 %
– yli 64-v.30,4 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,6 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut3,2 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaJari Parkkonen [6]
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Liike Nyt
 • Kesk.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
13
11
8
4
3
3
1
www.heinola.fi
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen. Kaupungissa asuu 18 898 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 839,28 neliökilometriä, josta 163,29 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 28 asukasta/km². Heinolan naapurikunnat ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Lahti, Mäntyharju, Pertunmaa ja Sysmä.
Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala. Se toimii nykyisin hyvinvointi- ja osaamiskeskus Valolinnana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi eli asuinpaikaksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijako­uudistukseen saakka, ja vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin.
Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Ne kuuluvat Kymijoen vesistöön. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen. Järvien ohella Heinolan luonnonmaisemaa hallitsevat havu- ja sekametsät.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)-4,1-3,81,38,315,819,722,519,913,87,41,3-2,2ka.8,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)-9,9-10,8-6,5-1,04,69,512,611,26,52,2-2,8-7,5ka.0,7
Vrk:n keskilämpötila (°C)-6,8-7,3-2,63,610,314,617,415,210,04,8-0,7-4,7ka.4,5
Sademäärä (mm)473435284065766958685449Σ623
Sadepäivät (d)129977981010111212Σ116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-4,1
-9,9
-3,8
-10,8
1,3
-6,5
8,3
-1,0
15,8
4,6
19,7
9,5
22,5
12,6
19,9
11,2
13,8
6,5
7,4
2,2
1,3
-2,8
-2,2
-7,5
S
a
d
a
n
t
a		47
34
35
28
40
65
76
69
58
68
54
49

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I. Keskusta | II. Seminaari | III. Plaani | IV. Suppi | V. Asemantaus | VI. Tommola | VII. Sahanniemi | VIII. Harju | IX. Rainio | X. Niemelä | XI. Laukkamäki | XII. Juornatjoki | XIII. Pyhätön | XIV. Aapelinpelto (Mustikkahaka) | XV. Kaakonlampi | XVI. Veljeskylä | XVII. Vuohkallio | XIX. Rautsalo | XX. Jyränkö | XXI. Sinilähde | XXII. Tähtiniemi | XXIII. Hevossaari | XXIV. Luhtapauni | XXV. Kirkonseutu (Heinolan kk.) | XXVI. Pirttiniemi | XXVII. Rautvuori | XXX. Vierumäki
Numeroimattomia kaupunginosia ja kyliä ovat Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Kaivanto, Kausa, Komostenkylä, Korkee, Lakeasuo, Lusi, Läpiä, Marjoniemi, Myllyoja, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Sepänniemi, Taipale ja Tuusjärvi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2017 mukainen.
Heinolan väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
21 441
1985
  
21 776
1990
  
22 255
1995
  
22 016
2000
  
21 178
2005
  
20 729
2010
  
20 258
2016
  
19 350
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Heinolassa oli 19 128 asukasta, joista 17 166 asui taajamissa, 1 762 haja-asutusalueilla ja 200 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Heinolan taajama-aste on 90,7 %.[9] Heinolan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[10]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Heinolan keskustaajama14 432
2Heinolan kirkonkylä2 305
3Vierumäki429
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Heinolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Heinolan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[12]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Heinolan kaupungin nykyisellä alueella.[11]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolassa on lukuisia ala-asteen kouluja, Lyseonmäen yläasteen koulu, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpauksen toimipiste, jossa on useita ammatillisia koulutuslinjoja. Liikunta-alan ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto Vierumäellä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin nähtävyyksiin.
Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatien 4 varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005. Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa.
Heinolan ja Pohjois-Kymenlaakson yhdistää kantatie 46, joka kulkee Heinolan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan ohittaen Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan. Tie on Heinolasta lähdettäessä Kouvolan rajalle saakka todella huonossa kunnossa ja sen perusparannushanketta on käsitelty kaupunginvaltuustossa useaan otteeseen.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan paikallisliikennettä on operoinut heinäkuusta 2014 lähtien Lahden seudun liikenne -kuntayhtymän kilpailutuksen voittanut Lehtimäen liikenne. Heinolassa liikennöivät LSL:n 8x-sarjan linjat, jotka liikennöivät pääasiassa Lahteen, mutta myös Heinolan sisällä suurimpiin kaupunginosiin ja taajamiin, kuten Sinilähteelle, Jyränköön, Tommolaan, Vierumäelle ja kirkonkylään.
Heinolan kautta kulkee useita kymmeniä pikavuoroja päivässä. Kaikki Helsingin ja Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Kajaanin sekä Rovaniemen väliset, sekä Kotkan ja Jyväskylän väliset pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Pääsinniemen (Vahteristo) pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot. Kirkonkylässä huoltoaseman ohessa sijainnut pikavuoropysäkki lakkautettiin vuonna 2012.
Parhaimmillaan Lahteen ja takaisin pääsee arkena joukkoliikenteessä viisi kertaa tunnissa. Nopeimmillaan linja-automatka Heinolan Kaivokadulta Lahden rautatieasemalle kestää puoli tuntia LSL:n linjalla 87. Helsingin Kamppiin pääsee nopeimmillaan tunnissa ja 45 minuutissa erikoispikavuorolla..

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti–Heinola-radalla sijaitseva Jyrängön linjavaihde.
Rautatiesilta Heinolassa.
Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968. Lähin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Lahdessa.
Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka (ns. HELEMI-rata), johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja Savosta Helsinkiin. HELEMIn linjaus on ollut pitkään merkittynä Etelä-Savon maakuntakaavaan.
Nykyisen Lahden oikoradan jatkaminen Jyväskylään on noussut viime vuosina otsikoihin nykyisen Tampere–Jyväskylä-rataosuuden mutkittelun ja rapistumisen aiheuttamien nopeusrajoituksien johdosta. Yksi maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä[13] esitetyistä vaihtoehdoista kulkisi Päijänteen itäpuolelta Heinolan ja Hartolan kautta Muurameen, jossa se liittyisi nykyiseen rataan. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on toteuttanut selvityksen myös Lahden ja Heinolan välisen lähijunaliikenteen edellytyksistä.[14]

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. Suunnitteilla on ollut pitkään Jaalan Kimolaan rakennettava huvivene- ja vesibussikanava, joka avaisi vesitien Heinolan ja Kuusankosken välille.

Yleiskaava ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.svg
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa.
Heinolan kirkko.
Torielämää Heinolassa vuonna 1989.
Heinolassa on Heinolan lintutarhat [15] , Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo, joka kunnostettiin talkoovoimin kesällä 2017. Myös Heinolanharju on nähtävyys.[16] Heinolan entisellä kaupunkialueella on myös Heinolan maaherranpuisto.[17]
Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kaksi rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo sijaitsee WPK-talon pihapiirissä Heinolan kesäteatterin kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.
Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Muita ovat Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois(2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).
Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.
Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.
Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.
Jääkiekkokauden aikana Mestis-joukkue Peliitat pelaa kotiottelunsa Versowood Areenalla.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Lusi 2009 ja Heinolan kirkonkylä 2005, joista jälkimmäinen palkittiin samassa yhteydessä myös valtakunnallisena vuoden kylänä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto ja pannukakku.[18]

Heinola kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola on vahvasti esillä etenkin Isaksson-sarjan dekkareissa, jotka on kirjoittanut Markus Ahonen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kaupunginjohtajan johtoryhmän kokoonpano Heinolan kaupunki. Viitattu 26.11.2014.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Heinola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  13. ↑ Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin, alustava tarveselvitys 31.1.2015. Keski-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.
  14. ↑ Sito Oy: Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset 30.8.2013. Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.
  15. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 271, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  16. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 271, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  17. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 271, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)