Hyvinkää

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Hyvinkää Hyvinge
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°37′50″N,024°51′35″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Hyvinkään keskustaajama
Perustettu	1917
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Hyvinkään mlk (1969)
Kokonaispinta-ala	336,77 km² 254:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	322,68 km²
– sisävesi	14,09 km²
Väkiluku	46 518 23:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	144,2 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	16,2 %
– 15–64-v.	63,6 %
– yli 64-v.	20,3 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	93,9 %
– ruotsinkielisiä	0,8 %
– muut	5,2 %
Kunnallisvero	19,75 % 261:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Jyrki Mattila[6]
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[7]  • SDP  • Kok.  • Vihr.  • Ps.  • Vas.  • Kesk.  • KD	14 13 7 6 4 4 3
www.hyvinkaa.fi

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Keski-Uudellamaalla. Hyvinkään väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

Hyvinkää on toisaalta tullut tunnetuksi kulttuurikaupunkina muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen myötä[8], mutta toisaalta paikkakunta tunnetaan teollisuudestaan[9]. Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Vesistöt
  • 1.2Luonto
• 2Rakennettu ympäristö
• 3Historia
  • 3.1Esihistoria
  • 3.2Rautatie muuttaa paikkakunnan
  • 3.3Hyvinkää kaupungiksi
• 4Väestönkehitys
  • 4.1Taajamat
• 5Seurakunnat
• 6Hallinto ja politiikka
  • 6.1Kaupunginosat ja kylät
• 7Talous
• 8Liikenne
  • 8.1Rautatie
  • 8.2Maantieliikenne
  • 8.3Lentokenttä
  • 8.4Etäisyyksiä Hyvinkäältä
• 9Palvelut
  • 9.1Koulutus
  • 9.2Sairaanhoito
  • 9.3Jätehuolto
  • 9.4Kaukolämpö
• 10Kulttuuritoiminta
  • 10.1Kirjallisuus
  • 10.2Tapahtumia
  • 10.3Ruokakulttuuri
• 11Urheilu
• 12Ystävyyskaupungit
• 13Lähteet
  • 13.1Viitteet
• 14Aiheesta muualla

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätinhauta Suomiehessä kunnan eteläosassa

Hyvinkää sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Riihimäki ja Hausjärvi pohjoisessa, Mäntsälä idässä, Tuusula ja Nurmijärvi etelässä sekä Vihti ja Loppi lännessä.[11]

Hyvinkään kallioperä on vanhaa, tasaiseksi kulunutta peruskalliota. Lounas-koillis-suuntaisesti kunnan läpi kulkee leveä vyöhyke punertavaa graniittia. Molemmilla puolilla vyöhykettä on laajalti tuliperäisiä kivilajeja. Kytäjän ja Usmin alueella Erkylänitäpuolelle asti kallioperä on gabroa. Tällä alueella on jyrkkiä kallioita, joiden väleissä on soistuneita järviä ja juotteja.[12]

Kaupungin asutus on keskittynyt lounais-koillis-suuntaiselle Salpausselän harjulle. Sveitsinrinteessä ja Jätinlukossa on pohjois-etelä-suuntaisia harjuja. Meri on loiventanut harjanteen kaakkoisreunaa, mutta luoteispuoli, nykyinen Sveitsin suppien alue, jäi jyrkäksi. Baltian jääjärven myrskyt kuluttivat korkeimmilta kallioilta maan pois ja tämän vuoksi Usmin kalliot ovat nykyäänkin paljaita. Noin 9 500 vuotta sitten nykyisen Hyvinkään etelä- ja kaakkoisosiin muodostui hiesu- ja savitasankoja, joille paikkakunnan ensimmäiset pellot myöhemmin raivattiin.[12]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kytäjärvi kuvattuna järven pohjoispuolen kalliolta.

Hyvinkäällä on kuusi yli sadan hehtaarin kokoista järveä: Hirvijärvi, Suolijärvi, Kytäjärvi, Sykäri, Ridasjärvi ja Sääksjärvi.[13] Yli 0,10 hehtaarin mutta alle 50 hehtaarin kokoisia järviä ja lampia on 49. Erityisesti Usmin ja Kytäjän seudulla suurin osa niistä on suoalueiden ympäröimiä ja niiden vesi on ruskeaa. Alueen lampien rannat ovat enimmäkseen rakentamattomia eikä niille kulje tietä. Suurimpien lampien, Jauholammin, Urolammin ja Usminjärven, rannat ovat asuttuja. Usminjärvellä on kaupungin uimaranta. Hirvijärven, Kytäjärven ja Suolijärven valuma-alueilla on useita luonnontilaisia lampia. Vaikka niiden vedenlaatu on enimmäkseen hyvä, vesi on usein hyvin ruskeaa. Poikkeus on Valkealammi, jonka näkösyvyys on kolme metriä. Sääksjärven alueen Märkiön ja Vihtilammin rannoilla on kurssi- ja leirikeskuksia ja paljon vapaa-ajan asutusta.[14]

Vantaanjoki virtaa pohjois-etelä-suuntaisesti Hyvinkään läpi noin 20 kilometrin matkan. Hyvinkäänkylässä se kulkee Salpausselän harjun läpi. Vantaanjoen pisin sivuhaara, Keravanjoki, alkaa Ridasjärvestä. Se kulkee Itä-Hyvinkäällä pohjoisesta etelään kymmenen kilometrin matkan. Kytäjärvestä Vantaanjokeen laskeva kaksitoista kilometriä pitkä Kytäjoki kaksinkertaistaa Vantaan virtaaman. Keihäsjoki alkaa Lopen Keihäsjärvestä, sen keskivaiheilla on Kurkisuo ja se laskee Kytäjoen puoliväliin. Keihäs- ja Kytäjoki tulvivat lähes vuosittain.[15] Hyvinkäällä ei ole yhtään laajaa luonnontilaista puroa. Alueen purot ovat enimmäkseen järvien tulo- ja laskuojia, jotka yleensä kulkevat pellon reunaa ja ovat perattuja. Etenkin Kytäjän seudulla moni puro on metsäoja. Hyvinkään puroja ovat muun muassa Hyyppärässä Vantaanjokeen laskeva Paalijoki, Kurkisuon Kurkioja ja Lepänoja, Ridasjärveen laskevat Aulinjoki, Panninjoki ja Parikkaanoja, Suolijärveen laskeva Välioja sekä Taka-Martin ja Tehtaansuon metsäpuroista alkava Tuusulaan jatkuva Palojoki.[16]

Suurin osa Hyvinkään lähteistä ei ole enää luonnontilassa. Pääasiassa ne on otettu kaivoiksi tai kuivuneet metsäojituksen vuoksi.[17] Pohjaveden muodostumisaluetta on Hyvinkäällä 19 neliökilometriä. Vuorokaudessa muodostuu 13 000–19 000 kuutiometriä uutta pohjavettä. Vedenhankintaan soveltuvia tai vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita on yhteensä 24, joista kahdeksan on naapurikuntien kanssa yhteisiä.[18]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkää on osa eteläboreaalista vyöhykettä, jolle on Pohjois-Uudellamaalla ominaista havupuuvaltaiset mustikkatyypin metsät. Kytäjän alueella kasvaa myös vaativia kasvilajeja, sillä kallioperässä on paljon emäksisiä kivilajeja, jotka ovat ravinteikkaita ja runsaskalkkisia. Laidunnuksen vähentymisen vuoksi monet ketokasvit ovat taantuneet perinteisillä kasvupaikoillaan, mutta muun muassa hirvenkello, ketomaruna ja ketoneilikka ovat levinneet tie- ja ratapenkereille.[19]

Ridasjärven, Järvisuon ja Ritassaarensuon kokonaisuus on kansallisesti merkittävä FINIBA-linnustoalue. Ridasjärvellä pesii runsaasti naurulokkeja, sinisorsia, telkkiä, nokikanoja ja härkälintuja. Harvinainen pikkulokki pesii järvellä vakituisesti. Keväisin muuttavia lintuja levähtää järvellä sadoittain. Yleisimpiä ovat joutsenet, joiden lisäksi metsähanhia havaitaan usein kymmeniä ja kanadan-, meri- ja tundrahanhia joitakin yksilöitä. Ritassaarensuolla elää lähinnä yleisiä eteläsuomalaisia lintulajeja, erityistä suojelua vaativia lajeja ovat kurki, sääksi ja teeri. Myös Kytäjärvi ympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä lintukohde. Siellä levähtää kahlaajia, lokkeja, sorsia, hanhia, joutsenia ja nokikanoja. Sveitsin puistossa on havaittu 59 eri lintulajia, joista yleisimpiä ovat pajulintu, peippo, punarinta ja sirittäjä. Alueella on tavattu uhanalaisista lajeista pikkusieppoa ja tiltalttia ja silmälläpidettävistä kottaraista, mehiläishaukkaa ja pensastaskua.[20]

Liito-orava esiintyy Hyvinkäällä kymmenillä eri alueilla, myös keskustaajamassa. Valkohäntäpeuroja on noin 250 yksilöä, metsäkauriita 150–200, hirviä noin 150 ja kuusipeuroja noin 100. Paikkakunnalla elää pysyvästi noin 15 ilvestä ja 5–10 saukkoa.[21]

Hyvinkäällä on viisitoista luonnonsuojelualuetta (2010). Niiden pinta-ala on yhteensä 1 012 hehtaaria (2009) eli kolme prosenttia kunnan pinta-alasta.[22] Suurimmat rauhoitetut alueet ovat Kytäjän luonnonsuojelualue (295 ha), Järvisuo-Ritassaarensuo (250 ha), Ridasjärvi (175 ha), Matkunsuo (103 ha), Sveitsinpuisto (96 ha) ja Antinlempi (15,5 ha). Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Kytäjä-Usmin metsäalue (2 266 ha), Kalkkilammi-Sääksjärvi (976 ha, osa Nurmijärvellä), Järvisuo-Ridasjärvi (686 ha), Petkelsuo (284 ha), Kivilamminsuo–Pitkästenjärvet (220 ha, suurin osa Mäntsälässä) ja Mustasuo (214 ha, suurin osa Hausjärvellä).[23]

Rakennettu ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään kirkko, 1961, arkkitehti Aarno Ruusuvuori.

Hyvinkää on pääkaupunkiseudun vetovoiman vaikutuksesta voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen kasvanut ja rakennettu kaupunki. Hyvinkäänkylä, joka sijaitsee nykyisin taajamaan liittyneenä kaupungin keskustasta nelisen kilometriä lounaaseen, on kaupungin vanhin asuttu kylä ja mainittu asiakirjalähteissä ensi kerran 1495. Tulevan kaupungin kasvaessa on työläisväestön asuttama taajama kasvanut ensin rautatieasemien ja villatehtaan ympärille Tehtaan[24] ja Mustamännistön[25] kaupunginosiin sekä Vieremään[26], Viertolaan[27] ja Puolimatkaan[28], joissa on säilynyt verrattain vähän vanhaa rakennuskantaa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä on rakennettu muun muassa Sahanmäen[29], Kruununpuiston[30], Rääkänpään[31] ja suureksi osaksi Parantolan[32] kaupunginosat, 1960-luvulla Kirjavatolpan yhtenäinen kerrostaloalue[33], 1970-luvulla Paavola[34], Talvisilta ja Vehkoja, 1980-luvulla Hakala[35], 1990-luvulla Martti[36], 2000-luvulla Tapainlinna[37], Tanssikallio[38] ja Kruunumaa[39] sekä 2010-luvulla Metsäkalteva[40], johon kuuluvalla Kravunharjulla järjestettiin asuntomessut vuonna 2013.[41] Merkittävä tulevaisuudessa rakennettava ja jo asemakaavoitettu kaupunginosa on Hangonsilta, joka sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä Hyvinkää–Hanko-radan ja Läntisen yhdystien välissä.[42]

Hyvinkään kenties huomattavin rakennus on maan merkittävimpiin modernistisiin kirkkoihin kuuluva uusi kirkko[43], jolla on kaupunkikuvassa tunnusomainen pyramidimainen hahmo. Kunnan vanhin rakennus on Ali-Anttilan tilan päärakennus Hyvinkäänkylässä vuodelta 1801[44] ja keskusta-alueen vanhin rakennus rautatieasema vuodelta 1862. Merkittäviä vanhoja puurakennuksia ovat myös vanha kirkko (1896, Yrjö Sadeniemi), Suomen Rautatiemuseon piha-alueen rautatieläistalot sekä Hyvinkää-Hanko-radan rautatieasema vuodelta 1873[45] ja elokuvateatteri Arenan rakennus vuodelta 1914 Siltakadulla[46]. Alueen vanhaa rakennus- ja asuinkulttuuria esittelee kunnan pohjoisosassa sijaitseva, museoitu Vaiveron myllytila, jonka päärakennus on vuodelta 1820.[47]

Suomen pääradan ylittävän Hämeensillan itäpuolella Hämeenkadulla sijaitsee Ahjon tavaratalolle 1935 rakennettu funktionalistinen liikerakennus[48], joka on nykyään pääasiallisesti ravintolakäytössä ja tunnettu Hopealyhty-ravintolan mainoksesta. Radan länsipuolella Uudenmaankadulla sijaitsee Hyvinkään Keskusaukio, jonka Säästöpankille ja KOP:lle pankeiksi rakennetut Uudenmaankatu 1 ja Hyvinkään musiikkiopisto sekä Shellille huoltoasemaksi rakennettu McDonald's-ravintola muodostavat merkittävän funkkis-kokonaisuuden, ja aukion toisella puolella sijaitsee kaupungin korkein, 10-kerroksinen asuinrakennus vuodelta 1964.[49] 1950-luvulla rakennetun Uudenmaankadun keskustan puoleisessa päässä on useita 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja liiketaloja.[50]

Yhteneväiset Hämeenkatu ja Uudenmaankatu muodostavat Hyvinkään usean kilometrin pituisen pääkadun, jonka varrella tai yhteydessä on monet kaupungin merkittävimmistä liikepalveluista.[51][52] Hyvinkään ydinkeskusta muodostuu entisen VR:n keskuspuutarhan paikalle rakennetun kirjastoaukion ympärille, jossa sijaitsevat Kauppakeskus Willa (2012), kaupungin pääkirjasto modernistisessa rakennuksessa (Raimo ja Ilmo Valjakka, 1968)[53], Jussintorin liikerakennus sekä Hyvinkään taidemuseo (R. ja I. Valjakka 1981)[54] ja Hyvinkään kauppatori, jonka vastakkaisella laidalla sijaitsee Sampo-talo ja Hyvinkääsali (1987)[55], kaupungin merkittävä kulttuuritapahtumapaikka[56]. Hyvinkään modernistisen arkkitehtuurin edustukseen liittyy myös Sveitsin kansanpuiston reunalla sijaitseva Sveitsin uimala (R. Valjakka, 1969).[57] Hyvinkään vanhoja merkittäviä kauppakatuja, joiden paljolti entisiä liikerakennuksia on edelleen jäljellä, ovat Hyvinkäänkatu[58], Siltakatu-Solbonkatu[59][60] ja Valtakatu[61]. Vaiveronkadulla, joka on toiminut Promenadiksi kutsuttuna kävelyreittinä Parantolalta Sveitsiin, on säilynyt kaksi Terijoelta tuotua huvilaa, joista toinen on käytössä Hyvinkään taitelijaseuran Promenadigalleriana.[62] Terijoelta on tuotu myös suuri Sotalaiva-niminen talo Kautonkadulla.[63] Siltakadun kulmassa sijaitsee entinen Renton kenkätehdas vuodelta 1929.[64]

Ydinkeskustan likellä sijaitsee myös vanha Villatehdas, jonka vanhin osa on valmistunut 1896 ja johon valmistui 2011 Hyvinkään kaupungintaloksi saneeratut tilat. Parantolanpuiston ympäröimä Hyvinkään parantolan alun perin jugend-tyylinen rakennus vuodelta 1906 oli Lars Sonckin suunnittelema, mutta vaurioiduttuaan pahoin talvisodan pommituksissa saneerattiin arkkitehtonisesti huomattavasti pelkistettyyn muotoon. Rakennuksen fasadissa on kuitenkin säilynyt myös jugend-yksityiskohtia ja sen sisätiloissa alkuperäisiä seinämaalauksia. Puistossa sijaitsee myös parantolan vanha, puinen rakennus sekä Sonckin suunnittelema alilääkärin talo.[65] Hyvinkäänkylässä sijaitsevat Humalan ja Krapulantaiteilijaresidenssit, joiden tunnettuja asukkaita olivat muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski.[66] Länsi-Hyvinkään Kytäjän kylässä sijaitsee historialtaan merkittävä Kytäjän kartano, jonka päärakennus on nykyisin hyvin huonossa kunnossa[67], sekä kartanonomistaja, arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema, arkkitehtonisesti huomattava[68]Kytäjän kirkko vuodelta 1939.

Hämeenkatua Hyvinkään ydinkeskustassa: vasemmalla entinen Ahjon tavaratalo, oikealla Jussintorin liikerakennus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta Hyvinkään alueella ovat Ridasjärveltä löydetyt alkeellinen kirves ja tasataltat, joiden on arvioitu olevan peräisin ns. Suomusjärven kulttuurinajalta, noin 4000-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Seuraavalta, kampakeraamiselta ajalta on jo melko runsaasti löytöjä, joiden perusteella on päätelty asutuksen keskittyneen Ridasjärven, Vantaanjoen ja Kytäjärven ympäristöön. Satunnaisia esinelöytöjä on tehty pitkin kivikautta, mutta pronssikautisia esineitä ei ole lainkaan löydetty Hyvinkään alueelta. Mahdollisesti ilmaston muuttuminen epäedullisemmaksi on pakottanut ainakin maanviljelijäväestön muuttamaan muualle.[69]

1100- ja 1200-luvut olivat hämäläisten turkiskaupan kukoistuskautta Suomenlahden rannikoilla, ja näihin aikoihin he valtasivat Vantaanjoen varren erämaita pyyntialueikseen. Paikannimistä päätellen Hyvinkään seutu kuului vanajalaisille ja janakkalalaisille, jotka saaliiden vähetessä ja turkiskaupan tyrehtyessä alkoivat raivata riistamailleen uudisviljelyksiä. Vakituista asutusta on kuitenkin tuskin syntynyt ennen 1300-lukua. Vuoden 1539 maakirjan mukaan nykyisen Hyvinkään alueella oli jo 40 taloa. Hallinnollisesti valtaosa Hyvinkäästä kuului Lopen pitäjään, kirkollisesti taas pohjoisosiltaan ensin Janakkalaan ja siitä vuonna 1611 erotettuun Hausjärveen, eteläosiltaan Nurmijärveen.[69]

Ensimmäinen maininta Hyvinkäästä on vuodelta 1495. Tällöin sillä tarkoitettiin nykyistä Hyvinkäänkylää. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen vanhin kirjoitettu muoto on ”Höffinga”. Vuosina 1559–1561 ja uudestaan vuosina 1616–1629 Hyvinkäänkylän ja Kytäjän välisessä Hyvinkäänvuoressa toimi kaivos, jota perimätiedossa kutsutaan Hopeavuoreksi. Ensimmäinen maininta Helsinki–Hämeenlinna-maantien varrella sijaitsevasta Hyvinkään kestikievarista on samalta ajalta, vuodelta 1622.[70] Asiakirjamaininnan mukaan kuningas Kustaa II Aadolf kävi Hyvinkään kaivoksella vieraillessaan Suomessa vuonna 1614 ja uudelleen kaksi vuotta myöhemmin matkustaessaan Helsingistä Hämeenlinnaan, jolloin hän yöpyi Hyvinkäällä. Kaivostoiminnan lakattua maataloustuotteiden myynti ja metsän tuotto jäivät Hyvinkään seudun asukkaiden ainoiksi tulonhankkimiskeinoiksi pitkälle 1800-luvulle saakka.[69]

Rautatie muuttaa paikkakunnan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon-radan rautatieasema sijaitsee nykyisin Suomen Rautatiemuseon pihapiirissä.

Nykyisen Hyvinkään kaupungin alkuna oli se asutustaajama, joka syntyi, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien kolmannen rakennuspiirin keskuspaikka sijoitettiin Hyvinkäänkylän takamaille asumattomalle metsäseudulle vuonna 1857. Paikalle nousi rakentajien mökki- ja hökkelikylä. Rautatien rakentajajoukko oli sekalaista: sen rungon muodostivat ns. kruununrengit eli vapaat työmiehet, joita Hyvinkäällä oli jo ensimmäisenä rakennusvuonna runsaat 300, ja heidän lisäkseen oli venäläisiä sotamiehiä ja Saimaan kanavan rakennustyömaalta paikalle kuljetettuja vankeja.[71] Rautatietä rakentaneille perustettiin nykyisessä Parantolan kaupunginosassa sijaitseva Rautatienrakentajien hautausmaa vuonna 1858.

Suomen ensimmäinen rautatie, Helsinki–Hämeenlinna-rata, valmistui vuonna 1862. Hyvinkää oli asemista keskimmäinen, ja juna pysähtyi Hyvinkäällä 15 minuutiksi, kun se muilla asemilla seisahtui vain 3–5 minuuttia. Hyvinkään asema rakennettiin Nikkilän tilan ulkoniitylle Uudenmaan ja Hämeen läänien rajalle. Rata Hyvinkäältä Hankoon rakennettiin 1870-luvulla. Rautatiet tekivät asemanseudusta asuinalueen, mutta se alkoi kasvaa toden teolla vasta Ossian Donnerin 1890-luvulla perustaman villatehtaan myötä. 1862–1880 asemanseudun väkiluku oli 500–600 henkeä, mutta vuonna 1900 seudulla asui jo 1 800 henkeä.[72] Rautatieaseman kaakkoispuolella sijaitsi vuosina 1874–1962 VR:n keskustaimisto, joka tuotti puiden ja pensaiden taimia kaikkien Suomeen rakennettujen uusien rautatieasemien tarpeisiin.[73]

Rautatien tulo paikkakunnalle synnytti ristiriitoja uuden Hyvinkään seudun ja vanhan Nurmijärven emäpitäjän välille. Aseman seudulle asettui ruotsinkielisiä rautatievirkailijoita ja muualta Suomesta tulleita työläisiä, joiden ainoa side uuteen kotiseutuun oli heille jokapäiväisen toimeentulon antanut rautatie. Lisäksi Hyvinkäänkylä ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi ollut koskaan sulautunut Nurmijärveen. Rautatieläisten toimesta asemanseudulle saatiin kansakoulu vuonna 1894 ja sinne rakennettiin rukoushuone (nyk. Hyvinkään vanha kirkko) vuonna 1896. Pian nousi esille ajatus Hyvinkään muodostamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi, ja vuonna 1909 Suomen senaatti hyväksyi Hyvinkään seurakunnan eroamisen Nurmijärvestä ja Hausjärvestä. Ero Nurmijärvestä toteutui kuitenkin vasta vuonna 1916 ja Hausjärvestä seuraavana vuonna. Hyvinkään yhteiskoulu perustettiin vuonna 1918 ja paikallislehti Hyvinkään Sanomat aloitti ilmestymisensä vuonna 1924.[71]

Hyvinkää kaupungiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lars Sonckin suunnittelema, vuonna 1906 valmistunut Hyvinkään parantolan päärakennus 1910-luvulla[74] laajennetussa asussaan. Parantolan vuoksi Hyvinkää oli keisarikunnan viimeisinä vuosina suosittu matkailukohde.

Vuonna 1896 Hyvinkäälle perustettiin hermo- ja toipilasparantola. Vuoteen 1905 asti asiakkaat olivat enimmäkseen suomalaisia. Tämän jälkeen parantolalle rakennettiin Lars Sonckin suunnittelema uusi, kivinen päärakennus ja suurin osa asiakkaista alkoi olla venäläisiä. Vuonna 1916 parantolan asukkaista yli 80 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta ja Hyvinkää oli Kriminmatkailukohteiden kilpailija. Vierailijoilla oli mahdollisuus ulkoilla terveellisessä ilmastossa Hyvinkään ”Sveitsissä”. Keisarikunnan romahtamisen jälkeen asiakasmäärät laskivat. Parantolatoiminta loppui vuonna 1939, kun rakennus vaurioitui talvisodan pommituksessa.[75]

Sisällissodan aikana punaiset ottivat vallan Hyvinkäällä, mutta 20.–21. huhtikuuta 1918 käydyn Hyvinkään taistelun jälkeen saksalaiset ottivat paikkakunnan haltuunsa. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin 16 valkoista, vallanvaihdon jälkeen saksalaiset ja valkoiset puolestaan teloittivat noin 150–160 punaista, joille on myöhemmin pystytetty Oiva Hurmeensuunnittelema muistokivi Sahanmäen Surujen puistoon. Vuonna 1925 asemanseutu erotettiin Hyvinkään kauppalaksi ja muu kunta jäi maalaiskunnaksi. Hyvinkään ensimmäisen asemakaavan laati maanmittausinsinööri Arthur Alli vuonna 1909 Hyyppärän tilan maille.[76] 1920-luvulla Carolus Lindberg laati kauppalalle asemakaavan, joka oli mitoitettu 55 000 asukkaalle eikä toteutunut sellaisenaan. Kauppalan keskeisin väylä oli nykyinen Hyvinkäänkatu, mutta Lindbergin kaavassa pääväylä siirtyi Uudenmaankatu–Hämeenkadulle. 1930-luvulla valtuusto halusi toteuttaa asemakaavan keskeisimmän yksityiskohdan ja aloitti Uudenmaankadun ja Siltakadun rakennuttamiset.[77] Ennen sotia muodostuneita kaupunginosia ovat Ahdenkallio, Mustamännistö ja Rääkänpää pääradan koillispuolella sekä Viertola ja Kirjavatolppa sen lounaispuolella.[71]

Mauno Oittisen patsas Nosturin hitsaajia työssään(1962) Kirjastoaukiolla kertoo teollisuuselinkeinojen ratkaisevasta merkityksestä kaupungin kasvulle. Taustalla Kauppakeskus Willa vuodelta 2012.

Kone rakensi Hyvinkäälle tehtaan vuonna 1943.^selvennä Sodan jälkeen yhtiöllä oli keskeinen asema sotakorvaustuotannossa ja tehdasta laajennettiin. Koneen tehtaalla valmistettiin sotakorvauksina 265 nostinta, 202 nosturia ja 108 hissiä.[78] Sodan jälkeen Hyvinkäälle myös asutettiin 5 000–6 000 siirtokarjalaista.[79] Suurta edistysaskelta merkitsi myös VR:n veturikonepajan siirtyminen Helsingin keskustasta Hyvinkäälle vuonna 1949.[73]

Vuonna 1960 Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki ja vuonna 1969 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät.[80] Hyvinkään kirkkona toimi vanha rukoushuone Uudenmaankadun varrella, kunnes vuonna 1961 valmistui arkkitehti Aarno Ruusuvuorensuunnittelema kirkko.[69] VR:n keskustaimiston alue siirtyi Hyvinkään kaupungin omistukseen vuonna 1960 ja taimisto siirrettiin Tuusulan Nuppulinnaan vuonna 1962. Entisen taimiston alueelle rakennettiin mm. kaupunginkirjasto, kaupungin virastotalo ja kauppatori.[73] Ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1950-luvun alussa Sahanmäkeen ja VR:n konepajan liepeille, ja seuraavien parin vuosikymmenen aikana nousi lisää kerrostaloja Uudenmaankadun varteen sekä Kirjavatolpan, Kruununpuiston ja Viertolan alueille. Vuosien 1945 ja 1963 välisenä aikana Hyvinkään kaupungin väkiluku kolminkertaistui. 1960-luvun aikana muodostuivat Talvisillan ja Paavolan kaupunginosat.[71] Maalaiskunnan liitos kaupunkiin toi jälleen huomattavan väestönlisäyksen ja vuoden 1970 lopussa Hyvinkäällä oli 34 762 asukasta.[81]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hyvinkään väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			37 297
1985			38 742
1990			40 194
1995			41 203
2000			42 545
2005			43 848
2010			45 489
2015			46 463
Lähde: Tilastokeskus.[82]

Hyvinkään kaupungin talousarvio ennustaa kaupungille lähitulevaisuudessa maltillista väestönkasvua (trendiennusteen mukaan noin 0,4 % vuodessa), mutta lievää laskua työikäisten määrässä. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 48 000 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.[83]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hyvinkäällä oli 46 739 asukasta, joista 42 938 asui taajamissa, 2 991 haja-asutusalueilla ja 810 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hyvinkään taajama-aste on 93,5 %.[84] Hyvinkään taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[85]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Hyvinkään keskustaajama*	42 696
2	Jokela*	196
3	Rajamäki*	43
4	Herunen*	3

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hyvinkään keskustaajama ulottuu Hyvinkään lisäksi pieniltä osin Hausjärven kunnan alueelle. Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pääosin Nurmijärven kunnan alueelle ja Jokelan taajama Tuusulan kunnan alueelle.[85] Yhteensä Hyvinkään keskustaajamassa on 43 279 asukasta ja sen pinta-ala on 36,98 neliökilometriä.[86] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Kaukas lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hyvinkäällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[87]

• Hyvinkään seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hyvinkään alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[88]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään kaupungintalo Villatehtaan kiinteistössä

Hyvinkää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[89]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat											äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	Kesk.	LKP	SKL KD	Vihr.	RKP	SMP PS	sit.	Muut
1976	17	12	12	3	5	2		–	–		–	76,0%
1980	17	14	12	3	3	2		–	–			76,2%
1984	17	13	5	4		3	4a	1	2		2b	70,3%
1988	17	14	7	4		1	2	1	–		5c	65,1%
1992	19	10	6	3			3a				10d	69,9%
1996	17	13	5	5		2	2	1		6	–	56,0%
2000	15	10	5	5		2	4	1		8	1e	49,6%
2004	15	12	5	6		3	5	–	–	5	–	53,9%
2008	13	16	5	6		1	5	–	3	2	–	55,6%
2012	13	15	5	4		2	5	–	7		–	51,7%
2017	14	13	4	4		3	7	–	6		–	54,5%
a Hyvinkään vihreiden yhteislista[90][91] b Hyvinkään kommunistien ja demokraattien yhteislista[90] c Puolueisiin sitoutumattomien ja liberaalien yhteislista (3), Demokraattinen Vaihtoehto (1), SEP (1)[92] d Terveen kunnallistalouden puolesta -yhteislista[91] e Remonttiryhmä
Lähteet: Tilastokeskus[93] ja Oikeusministeriö[94]

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään kaupunginosat:[95] Kaupunginosa Numero Ahdenkallio 4 Hakakallio 24 Hakala 13 Hakalanmäki 16 Hyvinkäänkylä 17 Kallionoppo 51 Kapula 34 Kaukas 25 Kirjavatolppa 7 Kittelä 22 Kruununpuisto 10 Kuumola 20 Kytäjä 45 Martinlehto 32 Martti 15 Metsäkalteva 28 Mustamännistö 3 Mäkivehkoja 14 Nummenkärki 18 Nummenmäki 41 Paavola 11 Parantola 2 Sahanmäki 9 Sveitsi 8 Takoja 35 Tanssikallio 31 Tapainlinna 33 Tehdas 5 Vanhamylly 19 Vehkoja 12 Vieremä 1 Viertola 6

Kiinteistörekisteriin merkityt kylät Hyvinkään alueella:[95] Kylä Numero Arolampi 401 Erkylä 402 Hyvinkäänkylä 403 Kellokoski 404 Kytäjärvi 405 Nukari 406 Ohkola 407 Ridasjärvi 408 Selänoja 409

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin testinosturi

Hyvinkään historia teollisuuskaupunkina on pitkä ja teollisuudella on yhä maan keskiarvoon verrattuna suuri merkitys kaupungille. Vuonna 2011 hyvinkääläisistä 30 % oli julkisen sektorin työntekijöitä. Kuitenkin yli neljännes (27 %) kaupungissa työskennelleistä miehistä oli teollisuuden palveluksessa vuonna 2013.[96] Paikkakunnalla on nosturivalmistaja Konecranesin ja Myllyn Parhaanpääkonttorit sekä tehtaat. Lisäksi Hyvinkäällä on Koneen, Isoverin ja Reka Kaapelin tehtaat.

Hyvinkään työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 2016 oli 94,3 %, mikä on Helsingin seudun kehyskunnista paras.[97] Toisaalta Hyvinkään työttömyysaste elokuussa 2017 oli 9,4 %, mikä on Keski-Uudenmaan kunnista korkein, joskin matalampi kuin pääkaupunkiseudulla Helsingissä tai Vantaalla.[98]

Hyvinkään kaupungin talous on vuosina 2016 ja 2017 ollut ylijäämäinen.[99] Kaupungin taloudellinen huoltosuhde oli vuosina 2010-2012 keskimäärin 1,18, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa parempi.[100]

Vuonna 2012 Hyvinkään keskustaan valmistui kauppakeskus Willa. Se työllistää noin 700 henkeä. Kauppakeskus kuuluu yli sadalla liikkeellään Suomen suurimpiin.[101]

Hyvinkäällä on 123 maatilaa (2007). Kymmenen on lypsykarjatiloja ja 13 tallia. Enimmäkseen Hyvinkäällä viljellään kauraa, kevätvehnää ja mallas- sekä rehuohraa. Paikkakunnalla on yhteensä 58 neliökilometriä peltoa. Metsittämisen ja rakentamisen vuoksi peltoala on vähentynyt 800 hehtaarilla kahdessakymmenessä vuodessa.[102]

Hyvinkäällä on 16 maa-ainesten ottoaluetta. Niiden ala on 280 hehtaaria. Kallioiden louhinnan ja murskauksen merkitys on kasvanut viime vuosina, mutta kaivumäärät ovat laskeneet. Käyttökelpoiset hiekka- ja soravarat on enimmäkseen jo hyödynnetty. Suurimmat maa-ainesten ottoalueet ovat Astrakanissa ja Suomiehessä.[103]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään rautatieasema, kaupungin keskustan vanhin rakennus.

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina, ja sen keskustan sijainti määräytyi Helsinki–Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asema­rakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n kone­paja, jonka toiminta loppuu vuonna 2018. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45 km) toimi vuosina 1918–1967 kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös Hyvinkää–Karjaa-rata Hangon suuntaan (avattu liikenteelle 8. lokakuuta 1873), ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka lähtivät Hangosta Atlantin toiselle puolelle. Matkustaja­liikenne Hyvinkään ja Karjaan välillä lopetettiin syyskuussa 1983, mutta rata on yhä tavara­liikenteen käytössä. Rautatieasemalta Hyyppärään kulki ennen Hyyppärän rata. Museovirasto on luokitellut Hyvinkään rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[73]

Lähellä rautatieasemaa on vuonna 1957 paljastettu Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki. Patsasta paljastettaessa oli kulunut sata vuotta Hyvinkään ratatyömaan perustamisesta.[69] Aseman puistoon on haudattu Suomen sisällissodassa 1918 kaatuneita saksalaisia sotilaita.[104]

Maantieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään kautta kulki jo satoja vuosia sitten tärkeä maantie Helsingistä Hämeenlinnaan. 1930-luvulla tiestä tuli osa Helsingin ja Jyväskylän välistä valtatie 4:ä. Kun Suomen päätieverkko rakennettiin sotien jälkeen uudelleen, valtatie 3:n uusi linjaus valmistui Hyvinkään keskustan länsipuolelle. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla ja vanha valtatie muutettiin seututie 130:ksi. Vanhan valtatie 4:n reittiä noudattelee myös nykyiseen moottoritiehen Hyvinkään etelärajalla yhtyvä, Tuusulan Hyrylästä tuleva kantatie 45. Hyvinkään eteläosan halki kulkee 1970-luvulla valmistunut valtatie 25. Paikallisliikennettä palvelevat maantiet Hausjärvelle, Jokelaan, Mäntsälään, Nurmijärven Rajamäelle ja Lopen Läyliäisiin.

Hyvinkäällä toimivia linja-autoyrityksiä ovat kaukoliikennettä hoitava Ventoniemi Oy ja lähinnä paikallislinjoja ajava Hyvinkään Liikenne Oy.

Lentokenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään lentokenttä toimi jatkosodan jälkeen vuodet 1944–1947 valtakunnan päälentokenttänä, kun Helsinki-Malmin lentoasema oli liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Sen kautta lennettiin myös kansainvälinen liikenne. Finnairin DC-3-lentäjät koulutettiin konetyyppiin Hyvinkään kentällä vuonna 1948.[105]

Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa, muun muassa purjelentoa ja moottorilentoa, muun muassa vuonna 1948 perustetun Hyvinkään ilmailukerhon sekä Mäntsälän ilmailukerhon toimesta.

Etäisyyksiä Hyvinkäältä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Hanko 150 km
• Helsinki 55 km
• Hämeenlinna 50 km
• Lahti 70 km
• Porvoo 65 km
• Riihimäki 15 km
• Tampere 125 km
• Turku 170 km

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään yhteiskoulun rakennus vuodelta 1956.

Hyvinkäällä toimii noin 20 peruskoulua: Aamutuulen opetusyksikkö (luokat 1-2), Anttilan koulu, Aseman koulu, Hakalan koulu, Hakalanpolun koulu, Hyvinkäänkylän koulu, Hämeenkadun koulu, Härkävehmaan koulu (1-9), Kaukasten koulu, Kytäjän koulu, Martin koulu, Martinkulman koulu (1-9), Nopon koulu, Paavolan koulu, Pohjoispuiston koulu (7-9), Puolimatkan koulu (1-9), Ridasjärven koulu, Svenska skolan i Hyvinge, Talvisillan koulu (1-2), Tapainlinnan koulu (1-9), Uudenkylän koulu, Vehkojan koulu (luokat 1–9).[106]

Kaupungissa toimii kaksi päivälukiota, Hyvinkään yhteiskoulun lukio (myös aikuislinja) ja Hyvinkään Sveitsin lukio.[107]

Ammatillista opetusta antavat Hyria (nuoriso-opetus: Hyria ammattiopisto ja aikuiskoulutus: Hyrian aikuisopisto; Hyria sisältää entiset Hyvinkään ammattioppilaitos, Hyvinkään kauppaoppilaitos, Hyvinkään taidekoulu, Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Riihimäen ammattioppilaitos, Uudenmaan maaseutuopisto ja Oppisopimuskeskus) ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Lisäksi Hyvinkäällä toimivat Hyvinkään Opisto (ent. Hyvinkään kansalaisopisto, myös avoimen yliopiston kursseja), Konecranesin Nosturi-instituutti, Hyvinkään musiikkiopisto, Rocktehdas, Suomen Rockopisto sekä Lasten ja nuorten kuvataidekoulu.

Hyvinkään sairaala

Sairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään Vehkojan kaupunginosassa sijaitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva sairaala, joka palvelee myös neljää muuta pohjoisuusmaalaista kuntaa. Sairaala on rakennettu 1975 ja sille valmistuu 2018-2019 mittava lisärakennus[108][109], joka on kaupungin historian kallein investointi[110]. Uusi sairaalarakennus pyrkii yhdistämään perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samaan toimipisteeseen.[111]

Hyvinkään pääterveysasema sijaitsee vanhan parantolan rakennuksessa lisärakennuksineen keskustassa. Lisäksi kaupungissa on Paavolan terveysasema.[112]

Jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään jätehuollon järjestää Kiertokapula-yhtiö, joka käsittelee jätteet Kapulan jätteidenkäsittelyalueella. Järjestetty jätteenkuljetus kattaa koko kunnan alueen, 7 300 kiinteistöä. Jätteet poltetaan Ekokemin jätteenpolttolaitoksessa Riihimäellä. Vuoden 2007 alkuun saakka jäte loppusijoitettiin Kapulaan.[113]

Kapulan jätteidenkäsittelyalue on 29 hehtaarin suuruinen. Alueella on kompostointilaitos, siirtokuormaus- ja lajitteluasema, öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikenttä sekä hyötyjätteen, ongelmajätteen, sähkö- ja elektroniikkajätteen ja romuajoneuvojen vastaanottopisteet. Vuonna 2009 Kapulaan tuotiin 67 563 tonnia jätettä. Kompostointilaitokselle vastaanotettiin 3 073 tonnia biojätettä, joka kompostoidaan pääasiassa puutarhamullaksi, mutta myös maatalouden lannoitteeksi. Biojätteestä tehdään myös bioetanolia. Kaatopaikan biokaasuja kerätään talteen ja niillä lämmitetään kaukolämpöverkon paluuvettä.[113]

Kaupungin maan- ja lumenkaatopaikka on Kulomäki. Sinne viedään rakennustoiminnasta ylijäänyttä puhdasta maa- ja kiviainesta. Kulomäellä myös murskataan ja välivarastoidaan louhetta ja asfalttia.[113]

Kaukolämpö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

85 prosenttia keskustaajaman asukkaista eli 35 000 hyvinkääläistä on kaukolämpöverkossa. Vuoden aikana kaukolämpöä kuluu 340 gigawattituntia. Sen toimittaa kaupungin omistama Hyvinkään Lämpövoima. Yli 60 prosenttia kaukolämmöstä on tuotettu Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa, enimmäkseen jätteestä. Maakaasulla tuotetaan kolmasosa kaukolämmöstä. Kapulan jätteidenkäsittelyalueen biokaasu ja biopohjaisten aineiden polttaminen tuottavat alle viisi prosenttia lämmöstä. Lähinnä kovilla pakkasilla käytetään varavoimaloita, jotka tuottavat lämpöä polttoöljyllä.[114]

Kulttuuritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään taidemuseo ja Jussitorin liikerakennus

Hyvinkään pääkirjasto

Hyvinkään taidemuseo toimii Jussintorin liike- ja taidekeskuksessa ja Hyvinkään kaupunginmuseo Villatehtaan rakennuksissa. Lisäksi Hyvinkäällä sijaitsee Suomen Rautatiemuseo. Nimekkäistä suomalaisista kuvataiteilijoista Hyvinkäällä ovat asuneet ja työskennelleet muiden muassa taidemaalarit Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Kaapo Wirtanen ja Yrjö Saarinen sekä kuvanveistäjä Terho Sakki ja taidemaalari Armas Hursti.[71] [115] Hyvinkäällä toimii 1957 perustettu musiikkiopisto.[116] Hyvinkääsali on kaupungin omistama konsertti- ja kulttuuritalo, jossa on noin 400-paikkainen[117], Hyvinkään orkesterin kotisalina toimiva[118] konserttisali.

Hyvinkäällä ilmestyy Etelä-Suomen Median julkaisema sanomalehti Aamuposti, jota toimitetaan Hyvinkään lisäksi Riihimäellä ja joka on myös Hausjärven ja Lopen paikallislehti.[119]

Katso myös: luettelo Hyvinkään patsaista ja muistomerkeistä

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään varhaisimmat kirjailijat olivat 1860-luvulla teoksiaan julkaisseet Kytäjän kartanon emäntä Marie Linder ja samalla kartanolla opettajana toiminut Aleksanteri Rahkonen. Hyvinkää oli merkittävä paikkakunta Tulenkantajista nousseille kirjailijoille Mika Waltarille ja Elina Vaaralle.[120] Waltari kirjoitti Helsingin jälkeen Suomen kaupungeista eniten Hyvinkäällä ja Hyvinkäästä. Hän asui Hyvinkäällä äitinsä kosijan luona kesäisin 1920-luvulla.[121] Vaara muutti Hyvinkäälle vuonna 1968.[122]

Hyvinkäällä opiskelleita kirjailijoita ovat muun muassa Juha Vakkuri, Liisa Mäntymies, Kai Nieminen, Marko Leino, Katja Myllyviita ja Sari Vento-Makkonen. Vakkuri asui Hyvinkäällä vuosina 1955–1965, Mäntymies asui Hyvinkäällä lapsuudessaan ja nuoruudessaan, Nieminen asui lapsuudessaan Hyvinkään Kaukasissa ja Leino syntyi Hyvinkäällä vuonna 1967 ja muutti pois 1980-luvun lopulla. Myllyviita ja Vento-Makkonen ovat olleet mukana paikallisessa Nuoren Voiman Liitossa. Myllyviita on syntynyt Hyvinkäällä, Vento-Makkonen muutti paikkakunnalle 14-vuotiaana.[120]

Hyvinkään kaupunginkirjastolla on toimipisteet keskustassa, Hakalassa ja Paavolassa.[123][124]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toistuvia tapahtumia Hyvinkäällä ovat kaupungin kulttuuripalvelujen järjestämä Yhden päivän juttu toukokuussa, toukokuussa pidettävä valtakunnallinen museoviikko, Willatehtaan Woodstock ja Hyvinkää-Seuran järjestämät Vaiveron Myllytilan kesäpäivät kesäkuussa, Ferguson-päivä, Rauta ja Petrooli vuoteen 2012 asti, kaupunginmuseon järjestämä Ossianin nimipäivä Villatehtaalla ja Hyvinkää-päivä heinäkuussa sekä Suomen Rautatiemuseon elokuussa järjestämä Rautatiemuseopäivä.[125]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uuniliha ja juustokeitto.[126]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään Tahko pelaa.

Hyvinkään pesäpallojoukkue Hyvinkään Tahko pelaa Superpesiksessä. Jalkapallon edustusjoukkue on Hyvinkään Palloseura, joka pelaa miesten Kolmosdivisioonassa. Amerikkalaisen jalkapallon erikoisjoukkueen, Hyvinkää Falconsin, edustusjoukkue pelaa I-divisioonassa ja jääkiekossa kaupunkia edustavat kakkosdivisioonassa pelaava Hoki Klupi Hyvinkää sekä kolmosdivisioonan Hyvinkää Storm ja Hyvinkää Bruins. Juniorijääkiekkoa pelataan Jää-Ahmojen paidassa. Jääkiekkoseura Hyvinkään Ahmat meni konkurssiin 2004.

Hyvinkään Katukoris on Suomen suurin katukoripallotapahtuma, jonka järjestää Hyvinkään Ponteva ry (HyPo). HyPon naisten edustusjoukkue pelaa SM-sarjaa ja miesten edustusjoukkue 1B-divisioonaa.

Sveitsin luonnonpuistossa on talvella hiihtoladut ja Sveitsin Hiihtokeskus (entinen Kulomäki) sekä kesällä lenkkipolut, Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan sisäosa on auki myös talvella. Marraskuussa 2012 purettiin huonokuntoiseksi päässyt hyppyrimäki.[127] Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Hyvinkään Kytäjällä sijaitsevat ulkoilureitit tarjoavat liikkumismahdollisuuksia talvella ja kesällä. Reittejä on monen eri tasoisia aloittelijoille ja kokeneille patikoitsijoille.

Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää: Kytäjä Golf (2 × 18 reikää) sekä Hyvinkää golf (18 reikää).

Julkisia uimarantoja Hyvinkäällä sijaitsee vähän, lähimmät uintimahdollisuudet ovat Usmin ja Sääksjärven hiekkarannoilla.

Lentokentän läheisyydessä on moottoriurheilukeskus.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään ystävyyskaupunkeja ovat:[128]

• Eigersund, Norja
• Hersfeld-Rotenburgin piirikunta, Saksa
• Kecskemét, Unkari
• Kostroma, Venäjä
• Kunshan, Kiina
• Motala, Ruotsi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Heikkinen, Erika (toim.): Hyvinkään ympäristön tila 2010. Hyvinkään kaupunki, 2010. ISBN 978-951-97368-9-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
• Junnila, Olavi: Hyvinkään seudun historia. Hyvinkään kaupunki, 1989.
• Virallinen sivusto Hyvinkään kaupunki.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kaupunginjohtaja Hyvinkään kaupunki. Viitattu 6.5.2016.
7. ↑ Kuntavaalit 2017, Hyvinkää Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
8. ↑ Kuvataidehistoria www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 20.3.2019.
9. ↑ Hyvinkään elinkeinorakenne www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 20.3.2019.
10. ↑ Tietoa talousalueesta Invest in Hyvinkää Riihimäki. Viitattu 20.3.2019.
11. ↑ Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
12. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 4.
13. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 39.
14. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 66–67.
15. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 60–64.
16. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 71.
17. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 70.
18. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 74.
19. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 27.
20. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 31–32.
21. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 34.
22. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 14.
23. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 22–23.
24. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Tehdas www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
25. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Mustamännistö www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
26. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Vieremä www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
27. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Viertola www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
28. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Puolimatka www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
29. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Sahanmäki www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
30. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Kruununpuisto www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
31. ↑ Hyvinkään Rääkänpää säilyy omakotialueena Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2016.
32. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Parantola www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
33. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Kirjavatolppa www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
34. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Paavola www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
35. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Hakala www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
36. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Martti www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
37. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Tapainlinna www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
38. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Tanssikallio www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
39. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Kruununmaa www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
40. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Metsäkalteva www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
41. ↑ Hyvinkää 2013 - Asuntomessut Asuntomessut. Viitattu 22.12.2016.
42. ↑ Hangonsilta Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
43. ↑ RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.12.2016.
44. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Hyvinkäänkylä www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
45. ↑ RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.12.2016.
46. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Siltakatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
47. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Vaiveron myllytila www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
48. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Ykköskortteli www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
49. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Keskusaukio www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
50. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Uudenmaankatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
51. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Uudenmaankatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
52. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Hämeenkatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
53. ↑ Pääkirjasto Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
54. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Jussintori ympäristöineen www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
55. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Sampo-talo www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
56. ↑ Hyvinkääsali Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
57. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Sveitsi www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
58. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Hyvinkäänkatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
59. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Siltakatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
60. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Solbonkatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
61. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Valtakatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
62. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Vaiveronkatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
63. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Kautonkatu www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
64. ↑ Kenkätehdas Rentto - Wikimapia wikimapia.org. Viitattu 22.12.2016.
65. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Parantola - Sanatoorio www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
66. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Humala ja Krapula www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
67. ↑ "Mission impossible!" - Kytäjän kartano aiotaan purkaa Ilta-Sanomat. 22.6.2014. Viitattu 22.12.2016.
68. ↑ RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.12.2016.
69. ↑ Siirry ylös kohtaan:^{a b c d e} Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 133–135. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
70. ↑ Junnila, s. 5–16.
71. ↑ Siirry ylös kohtaan:^{a b c d e} Tarmio ym., 1968, s. 121–130.
72. ↑ Junnila, s. 35–42 ja 60–61.
73. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 62–64. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
74. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Parantola - Sanatoorio www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 5.4.2017.
75. ↑ Junnila, s. 57–60.
76. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Puolimatka www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 1.10.2017.
77. ↑ Junnila, s. 94, 101, 114–116, 136–137 ja 146–147.
78. ↑ Junnila, s. 288–289.
79. ↑ Junnila, s. 218.
80. ↑ Junnila, s. 232 ja 243.
81. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 136. Helsinki: Otava, 1971.
82. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
83. ↑ Hyvinkään kaupunki: Väestönkasvu lähitulevaisuudessa 2018. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 3.7.2018.
84. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
85. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
86. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
87. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
88. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
89. ↑ Uudenmaan vaalipiiri – Hyvinkää – Puolueiden kannatus 6.11.2012. Yleisradio. Viitattu 2.8.2014.
90. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
91. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kunnallisvaalit 1992 (Tilastokeskus 1993), s. 177.
92. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
93. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
94. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008(Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
95. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Hyvinkään karttapalvelu Hyvinkään kaupunki. Viitattu 21.4.2012.
96. ↑ Hyvinkään elinkeinorakenne hyvinkaa.fi. Viitattu 24.6.2018.
97. ↑ Hyvinkään elinkeinorakenne hyvinkaa.fi. Viitattu 24.6.2018.
98. ↑ Työllisyys hyvinkaa.fi. Viitattu 3.7.2018.
99. ↑ Kaupungin talous hyvinkaa.fi. Viitattu 3.7.2018.
100. ↑ Taloudellinen huoltosuhde 2005-2012 Aro, Timo. Viitattu 18.10.2018.
101. ↑ Kauppakeskukset 2014 (PDF) (s. 14) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 29.10.2014.
102. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 86.
103. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 96.
104. ↑ Kuvia Hyvinkäältä - Rautatieaseman puisto www.hyvinkaakuvat.com. Viitattu 22.12.2016.
105. ↑ Rasimus, Timo: Hyvinkään lentokentän historiaa 1.11.2002. Virtualpilots.fi. Viitattu 23.9.2008.
106. ↑ Peruskoulujen yhteystiedot Hyvinkään kaupunki, hyvinkaa.fi. Viitattu 16.6.2016.
107. ↑ Lukiot Hyvinkään kaupunki, hyvinkaa.fi. Viitattu 16.6.2016.
108. ↑ Sairaalanmäen hanke Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
109. ↑ [http://www.hus.fi/hus-tietoa/rakennushankkeet/Sivut/default.aspx HUS - Rakennushankkeet] www.hus.fi. Viitattu 22.12.2016.
110. ↑ Hyvinkää ennakoi sote-ratkaisua – kaupunki päättää yhteisen sairaalan rakentamisesta HUSin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2016.
111. ↑ Hyvinkää ennakoi sote-ratkaisua – kaupunki päättää yhteisen sairaalan rakentamisesta HUSin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2016.
112. ↑ Terveysasemien palvelut Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
113. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b c Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 134–139.
114. ↑ Hyvinkään ympäristön tila 2010, s. 98–99.
115. ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli, Armas Hursti kuvataiteilijamatrikkeli.fi.
116. ↑ Hyvinkään musiikkiopisto hymo.fi. Viitattu 22.12.2016.
117. ↑ Katsomo ja muut tilat Hyvinkää Internet. Viitattu 22.12.2016.
118. ↑ Hyvinkään Orkesteri – Hyvinkään Orkesterin kotisivut www.hyvinkaanorkesteri.fi. Viitattu 22.12.2016.
119. ↑ Aamuposti Etelän Media Oy. Viitattu 22.12.2016.
120. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Hyvinkääläisiä kirjailijoita 5.2.2013. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 13.3.2013.
121. ↑ Mika Waltarin Hyvinkää – kirjallinen kaupunki 13.4.2010. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 13.3.2013.
122. ↑ Vaara, Elina 12.3.2009. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 13.3.2013.
123. ↑ Aukioloajat ja yhteystiedot 2.1.2013. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 13.3.2013.
124. ↑ Pääkirjasto 30.11.2012. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 13.3.2013.
125. ↑ Toistuvat tapahtumat 13.2.2013. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 4.4.2013.
126. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 53. Helsinki: Patakolmonen Ky.
127. ↑ Hyvinkää  »  Ski Jumping Hill Archive  »  skisprungschanzen.comskisprungschanzen.com. Viitattu 29.12.2017.
128. ↑ Ystävyyskaupungit päivitetty 9.2.2015. Hyvinkään kaupunki. Viitattu linkki korjattu 23.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkää Wikimedia Commonsissa

• Kuvia Hyvinkäältä Samppa Mustonen.
• Tilastokeskus - Hyvinkään avainluvut

Näytä

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta

[Näytä] n • k • m Uudenmaan maakunnan kunnat

Näytä

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2018)

Luokka: 

• Hyvinkää