Imatra

Imatra

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Imatra on ollut myös elokuvateatteri Tampereella.
Imatra
Imatra.vaakuna.svgImatra.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°11′35″N,028°46′35″E
MaakuntaEtelä-Karjalan maakunta
SeutukuntaImatran seutukunta
Hallinnollinen keskusMansikkala
Perustettu1948
– kaupungiksi1971
Kokonaispinta-ala191,28 km²
287:nneksi suurin 2019 [1]
– maa155,01 km²
– sisävesi36,27 km²
Väkiluku26 935
40:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys173,8 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,8 %
– 15–64-v.59,1 %
– yli 64-v.28,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä94,1 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut5,7 %
Kunnallisvero20,00 %
250:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaKai Roslakka
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Kesk.
 • Vas.
 • Vihr.
19
12
6
3
2
1
www.imatra.fi
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa. Kaupungissa asuu 26 935 henkilöä (31. joulukuuta 2018),[2]Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli, sekä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko ovat myös tunnettuja nähtävyyksiä. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä RajavartiolaitoksenRaja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto ovat merkittäviä työllistäjiä. Imatran väestönkasvu on negatiivista.
Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla on kolme keskustaa, jotka ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi[7], mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta[8]. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoinamilloin? on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu Imatran keskustaajamassa, joka on kaupungin ainoa taajama ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle[9]
Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran Kylpylä.
Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä).[10] Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankosken kuohuja kesällä 1982.
Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.kenen mukaan? Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.[11]
Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla[12] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia.
Alvar Aalto oli sotien jälleenrakentamiskauden merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Imatralle Aalto sai tehtäväkseen yleisasemakaavan laatimisen. Suunnitelman rahoitti valtionyhtiö Enso-Gutzeit. Imatran yleisasemakaavatyö aloitettiin vuonna 1947 ja valmis suunnitelma luovutettiin Imatran kauppalalle 1953.
Yleisasemakaavan koossa pitävänä elementtinä toimi Vuoksi. Olemassa olevat kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevat keskustat, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin suunnitelmassa entisillä sijoillaan. Asutusta lisättiin liikenteen ja maaston kannalta sopiviin kohtiin. Keskusten väliin jäävistä metsävyöhykkeistä muodostettiin yhtenäinen vihreä verkosto, johon liitettiin myös maanviljelyalueita. Asukasluvuksi arvioitiin 100 000, joten yleisasemakaavasuunnitelmaan jätettiin tähän riittävä reservi.
Imatran Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatran kaupunginjohtaja oli 1.6.2018 asti Rami Hasu, joka oli virassa vuoden.[13]

Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[14]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kävelykadulle länteen eli torille päin.
Pääartikkeli: Imatran kaupunginosat

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Imatran väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
36 378
1985
  
35 085
1990
  
33 566
1995
  
32 057
2000
  
30 663
2005
  
29 529
2010
  
28 540
2015
  
27 835
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Imatralla oli 27 269 asukasta, joista 26 370 asui taajamissa, 661 haja-asutusalueilla ja 238 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Imatran taajama-aste on 97,6 %.[17] Imatran taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Imatran keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 26 370 asukasta.[18] Imatran keskustaajama ulottuu lisäksi Lappeenrannan kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueelle.[18]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankosken lukio.
Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkauttamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.
Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:
Vuoksenniskan alue
  • Vuoksenniskan koulu (luokat 1–9)
  • Kaukopään koulu (luokat 1–6)
  • Virasojan koulu (Toimii vuoksenniskan koulukeskuksen yhteydessä (luokat 1-6)
Tainionkosken alue
  • Tainionkosken koulu (luokat 1–6)
Mansikkalan–Imatrankosken alue
  • Imatrankosken koulu (luokat 1–6)
  • Meltolan koulu (luokat 1–6)
  • Linnalan koulu (luokat 1–6)
  • Mansikkalan koulu (luokat 7–9)
Rajapatsaan alue
  • Kosken koulu (luokat 7–9)
  • Itä-Suomen koulu (luokat 1–9)
Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu järjestää myös perusopetusta vuosiluokilla 5–9, ja kouluun hakeudutaan neljänneltä luokalta. Itä-Suomen koulussa on myös esiopetus.
Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.
Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:
Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaaliala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.
Lakkautettuja kouluja:
  • Sienimäen koulu (luokat 1-6)
  • Teppanalan koulu (luokat 1-6)
  • Tainionkosken koulun yläkoulu (luokat 7-9)
  • Vuoksenniskan lukio
  • Tainionkosken lukio

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatran Valtionhotelli.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin pääkirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lähialueen kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Heili, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Imatralla toimii lisäksi kaksi muuta lähikirjastoa Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla. Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lähes taajamien keskustoissa.
Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen. Osa Laila Hirvisaaren kirjoista sijoittuu Imatralle.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä Rautjärven ja Parikkalankuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.
Musikaalisten tilaisuuksien järjestämiseen sopivat muun muassa Karelia-sali sekä Vuoksen itäpuolella sijaitseva Konserttihovi.
Tunnettuja imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:

Muuta kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuritalo Virta tammikuussa 2016.
Kulttuuritalo Virta sijaitsee Mansikkalassa. Kulttuuritalossa toimivat kaupungin pääkirjasto, Imatran taidemuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Virrassa on myös vilkasta näyttely- ja tapahtumatarjontaa. Erilaisia konsertteja, yleisöluentoja ja muita tilaisuuksia järjestetään kulttuuritalo Virran Karelia- ja Kaleva-saleissa. Kulttuuritalon yleisötiloissa järjestetään myös erilaisia vaihtuvia näyttelyjä.
Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesällä avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyöväen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon päärakennus on harvoja säilyneitä teollisuustyöväen "kasarmi" tyyppisiä asuinrakennuksia. Pihapiirissä on myös kivestä muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan käytetty työväen sauna-, pyykki- ja leivintupana.
Immolan varuskunnassa sijaitsee yleisölle avoinna oleva Rajamuseo, joka esittelee Rajavartiolaitoksen historiaa, Suomen rajojen historiaa ja rajajoukkojen toimintaa sotien aikana.
Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri" Imatra-päivänä.
Imatran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Vuoksen lohikeitto, kaurakiisseli ja mustikkakukko.[19]
Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatranajo. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma. Kilvanajo Imatran katuradalla alkoi uudestaan vuonna 2016 International Road Racing Championship -sarjan osakilpailuna.
Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.
Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa on järjestetty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009 Hyväri Rock hyväntekeväisyysfestivaali.
Lisäksi Imatralla toimii Vuoksenniskan nuorisoseuran alla pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri IRTI-Teatteri. IRTI-Teatteri tuottaa näytelmiä sisäteatteriin, että kesäteatteriin. Lisäksi teatterin toiminta on avointa kaikille teatteriharrastuksesta kiinnostuneille.
Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoksen rantaa joulukuussa 2010, taustalla Tainionkosken kirkko.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Imatralla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[21] jonka kattojärjestöllä Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on paikkakunnalla Vuoksenniskan rukoushuone[22], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[23]. Muita kirkon sisäisiä herätysliikkeitä paikkakunnalla ovat lestadiolaiset esikoislestadiolaisuus[24], jolla on Imatralla oma rukoushuone[25], ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Imatran rauhanyhdistys[26], viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys[27], joka järjestää Imatralla myös opiskelijailtoja nimellä Kolme kohtaamista[28]. Imatralla kokoontuu myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Joosuan seurakunta, joka kokoontuu Teppanalan rukoushuoneella[29].
Imatralla toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[30] Seurakunnalla on Imatralla Pyhän Nikolaoksen kirkko ja seurakuntasali.[31]
Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Imatran helluntaiseurakunta[32], johon kuului vuonna 2011 230 jäsentä ja joka toimii Imatran lisäksi Ruokolahden ja Rautjärven alueella[33], sekä Suomen Adventtikirkon Imatran adventtiseurakunta[34].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatietä 6.
Mansikkakosken vanha silta.
Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on moottoritie. Imatralla on kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.
Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata. Karjalan radan toisen raiteen rakentamisesta välille Luumäki-Imatra odotetaan päätöksiä. Odotettu rakentamisen aloitusajankohta on vuonna 2014. Venäläinen Lokakuun rautatiet suunnittelee säännöllisen matkustajaliikenteen aloittamista Pietarin ja Imatran välillä.[35]
Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Ryanair lentää Lappeenrannan kentältä suoria lentoja Milanoon ja Ateenaan. Lisäksi kentältä on satunnaisia lentoja Kanariansaarille ja rahtilentoja Venäjälle. Imatralla on myös harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.
Vuoksen ylittää Imatralla kaksi siltaa, Mansikkakosken silta ja kaksikerroksinen Mansikkakosken ratasilta, jossa nimestään huolimatta on myös maantieosa. Rakenteilla on kolmas silta, rautatiesilta, josta tulee kaksiraiteinen.[36].

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaijeriliukua Imatrankoskeen.
Nähtävyyksiä
Imatranajo
Tapahtumia
  • Imatra-päivä
  • Muistojen Imatranajo[37]
  • Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali[38]
  • Rajaton rytmi
  • Rock to the River
  • Taideviikko
  • Vanhan musiikin tapahtuma Vanhassa vara parempi!

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Imatran urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka välittömässä läheisyydessä on minigolf- ja frisbeegolfradat. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. Imatran Pallo-Veikot pelaa miesten pesäpallon pääsarjassa Superpesiksessä. Kotiottelunsa Pallo-Veikot pelaa Ukonniemen stadionilla. Imatralla on pelattu miesten pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuosina 1979, 1989 ja 2017.[39]
Karhumäellä sijaitsee uusi Imatran jäähalli, jossa pelaa Mestis-joukkue Imatran Ketterä nuoriso-osastoineen, sekä vuonna 1951 valmistunut Karhumäen keskusurheilukenttä, joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät, joilla Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelevat. Imatrankoskella sijaitsee lisäksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssistudio Jami, joka järjestää vuosittain kevätnäytöksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.
Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessä, Lempeenlietteessä, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stora Enson Imatran tehtaat 1923
  2. Imatran kaupunki 1606
  3. Ovako Imatra Oy Ab 600
  4. Kaakkois-Suomen rajavartiosto 248
  5. VR Group 241
  6. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 168
  7. Tieto Oyj 137
  8. Imatran kylpylä 112
  9. Imatran seurakunta 107
  10. Rämö Oy 85

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Imatra Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. ↑ Mansikkala
  8. ↑ Imatrankoski
  9. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201628.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  10. ↑ Tiilikainen, Tenho: Tax free -kauppa käy kiivaana Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.
  11. ↑ Imatran kaupunki: Historiaa kanava.etela-karjala.fi.
  12. ↑ Luovutettukarjala.fi: Jääski
  13. ↑ Imatran kaupunginjohtaja Rami Hasu on irtisanoutunut. Yle.fi, uutiset 1.6.2018
  14. ↑ Halutulle on merkki päällä, Uutisvuoksi 4.11.2016
  15. ↑ Pakarinen, Anu: Pertti Lintunen ei jätä Imatraa, vaikka eläkkeelle jääkin: ”Imatra on oikein kiva paikka asua” Etelä-Saimaa. 14.6.2017. Viitattu 08.07.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 107. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  22. ↑ Sleyn Savo-Karjalan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 17.5.2012.
  23. ↑ Sleyn jumalanpalvelukset eri puolilla Suomea Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 17.5.2012.
  24. ↑ Esikoislestadiolaiset ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  25. ↑ Rukoushuoneet Huutavan ääni verkossa - Itsenäinen esikoislestadiolaisuuden infokanava. Viitattu 17.5.2012.
  26. ↑ Imatran Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 17.5.2012.
  27. ↑ Säännöllinen toiminta Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 17.5.2012.
  28. ↑ Kolme kohtaamista Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 17.5.2012.
  29. ↑ Joosuan seurakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta
  31. ↑ Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta ekort.fi. Viitattu 11.2.2018.
  32. ↑ Imatran helluntaiseurakunta Imatran helluntaiseurakunta. Viitattu 17.5.2012.
  33. ↑ Imatran helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  34. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 17.5.2012.
  35. ↑ http://yle.fi/uutiset/kannakselle_uusi_junarata_-_venaja_turvaa_suomenlahden_oljysatamien_kuljetukset/7356559
  36. ↑ Ville Viljonen: 230 metriä pitkän rautatiesillan rakennustyöt alkoivat Imatralla Yle.fi, uutiset. 16.2.2019.
  37. ↑ Muistojen Imatranajo Imatran Moottorikerho r.y.. Viitattu 7.11.2015.
  38. ↑ Teatterifestivaali Blackandwhitetheatre.net. Viitattu 7.11.2015.
  39. ↑ http://www.pesis.fi/historia/ita-lansi/parhaat_pelaajat/
  40. ↑ Ystävyyskaupungit Imatran kaupunki. Viitattu 23.1.2015. Finnish

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatra.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0.
  • Sven Hirn: Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X.
  • Mikko Pärssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
  • Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-97722-0-0.
  • Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6.
Romaaneja:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)