Inari

Inari

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Katso muut merkitykset täsmennyssivulta.
Inari
Anár
Inari.vaakuna.svgInari.sijainti.suomessa.2008.svg
sijainti
Sijainti68°54′18″N, 027°01′49″E
MaakuntaLapin maakunta
SeutukuntaPohjois-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskusIvalo
Perustettu1876
Kokonaispinta-ala17 333,62 km²
 suurin 2019 [1]
– maa15 056,29 km²
– sisävesi2 277,33 km²
Väkiluku6 911
138:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys0,46 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,5 %
– 15–64-v.63,4 %
– yli 64-v.24,1 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä90,9 %
– ruotsinkielisiä0,3 %
– saamenkielisiä6,6 %
– muut2,2 %
Kunnallisvero19,00 %
289:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaToni K. Laine
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Vihr.
10
6
4
4
3
www.inari.fi
Inarin kartta ja kyläkeskukset.
Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä.
Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa.
Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa.
Keskiyön aurinko Inarijärvellä.
Lemmenjoki
Kiilopään aluetta Saariselällä.
Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola.
Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.
Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.
Inari (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, ruots. Enare, norj. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 6 911 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 17 333,62 km2, josta 2 277,33 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 0,46 asukasta/km2. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta.[1] Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen. Auto- ja rengastestaus ovat myös kunnan suurimpia elinkeinotoimialoja. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat edelleen erityisesti kulttuurillisesti tärkeitä, mutta taloudellisesti niiden merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Inarissa kuvataan paljon myös erilaisia tv-sarjoja, pääosan ollessa autoilussa, mutta viime aikoina myös mm. suomalais-saksalainen Ivalo-rikostrillerisarja kuvattiin pääosin Inarissa.[7]
Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inarin veroprosentti on Suomen alhaisimpia, 19%. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.
Inari on perinteisten elinkeinojen lisäksi tunnettu erityisesti Saariselästä, Inarijärvestä, kullankaivuuperinteestä sekä lukuisista kansallispuistoistaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 kilometriä (kunnan pohjoisraja), 90 kilometriä (itäraja), 140 kilometriä (eteläraja) ja 75 kilometriä (länsiraja). Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin[8][9].
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².
Luonnonmaantieteellisesti Inarin kunta jakautuu kolmeen osaan: Outa-Lappiin, Inarin järvimaahan ja Taka-Lapin tunturimaahan.[10]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inari on arktisen elämystalouden kasvukeskus Suomessa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä Inarin kunnassa. Inarin talous nojaakin vahvasti elämystalouteen. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia majoitus- ja hotellikeskittymiä, joista suurin on Saariselän alue. Viime aikoina erityisesti aasialaisten turistien matkailun kasvu on ollut merkittävää.
Lisäksi kunnassa toimii huomattava määrä arktista rengas- ja autotestausta. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat osa elämystaloutta sekä perinteistä elinkeinorakennetta. Merkittävä tulonlähde on myös rajakauppa, joka Inarissa on kunnan väestön kokoon nähden merkittävien palvelujen vuoksi erittäin voimakasta. Voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina Inaria on vaivannut asunto- ja työvoimapula.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivalon ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)−8,5−7,7−2,62,98,915,418,815,89,92,8−3,8−7,1ka.3,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)−17,5−16,8−12,5−6,50,26,19,67,32,8−2,6−10,7−15,6ka.-4,7
Vrk:n keskilämpötila (°C)−12,8−12−7,4−1,64,510,61411,46,20,1−7,1−11,2ka.-0,4
Sademäärä (mm)232222263852757546412824Σ472
Päivän pituus (h/d)3812162124231713940ka.12,5
Auringonpaistetunnit (h/d)013578853210ka.3,6
Sadepäivät (d)191716141615161716171818Σ199
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,5
−17,5
−7,7
−16,8
−2,6
−12,5
2,9
−6,5
8,9
0,2
15,4
6,1
18,8
9,6
15,8
7,3
9,9
2,8
2,8
−2,6
−3,8
−10,7
−7,1
−15,6
S
a
d
a
n
t
a		23
22
22
26
38
52
75
75
46
41
28
24

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. joulukuuta 2018 Inarissa asui 6 911 henkilöä.[2] Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 201 henkeä, saamea 452 ja ruotsia 23 henkeä. Muita kieliä puhui 149 henkilöä.[4] Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä.[12] Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Väestötiheys on 0,46 asukasta/km2. Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia. Kunnan väestö on kasvussa, pitkälti elämystalouden voimakkaan kasvun vuoksi.
Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessinerämaa. Useissa kyläkeskuksissa on kuitenkin nykyisellään voimakkaita elämystalouden tai rajakaupan keskittymiä.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Inarin väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 900
1985
  
7 219
1990
  
7 559
1995
  
7 851
2000
  
7 360
2005
  
7 043
2010
  
6 778
2015
  
6 804
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Inarissa oli 6 869 asukasta, joista 4 357 asui taajamissa, 2 264 haja-asutusalueilla ja 248 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Inarin taajama-aste on 65,8 %.[13] Inarin taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[14]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Ivalo3 007
2Inarin kirkonkylä617
3Teponmäki418
4Saariselkä315
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Inari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarissa perustettiin pop up -paikallislehti Uusi Inari syksyllä 2014. Se keräsi joukkorahoituksena noin 13 000 euroa. Rahoituksen turvin lehti pääsi aloittamaan toimintansa alkuvuonna 2015. Se ilmestyi Inarissa helmi-maaliskuussa 2015.[15][16][17]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.
Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä, joka on hiljattain laajennettu ja remontoitu. Finnair lentää Ivalon lentoasemalle Helsingistä Ivaloon vähintään yhden edestakaisen vuoron päivittäin. Talvisesongin aikana Inariin lentää myös Norwegian. Uusia yhteyksiä ovat yhteydet Lontooseen ja Frankfurtiin. Lisäksi Ivaloon tehdään vuosittain lukuisia charterlentoja. Myös Murmanskiin on Ivalosta bussiyhteys. Ivalon lentoaseman yhteydet ovat olleet voimakkaassa kasvussa elämystalouden kasvuun liittyen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lapin Sudet ry. on vuonna 1926 perustettu noin 500 jäsenen yleisseura. Seura toimii Suomen suurimmassa kunnassa - Inarissa. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Vuosittainen merkkitapahtuma seuralla on Pitkäperjantaina järjestettävä VASKOOLI-hiihto Saariselän upeissa maisemissa.
  • Inarin Palloseura ry. Vuonna 2012 perustettu palloilulajien erikoisseura. Päälajina on salibandy, mutta toiminta on laajentunut jalkapalloon, kaukalopalloon, pesäpalloon, koripalloon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. jäseniä 189
  • Tunturi-Kiekko ry. Ivalossa toimiva joukkue. Pelaa Lappiliigaa ja BHL:a (Barents Hockey League).[18]
  • Inarin Yritys. On inarissa toimiva hiihtoseura.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarin kirkonkylässä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestään tammikuussa alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvajuhla ja elokuussa alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idja (suomeksi Yötön Yö). Heinäkuun lopulla vietetään Inariviikkoja, jolloin erilaisia tapahtumia ja konsertteja järjestetään eri puolilla Inarin kuntaa.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys[20]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Ivalon helluntaiseurakunta, jolla on noin sata jäsentä[21]. Lisäksi Ivalossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Lisäksi Rovaniemeltä käsin toimivalla Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksisella seurakunnalla on Inarissa kolme kirkkoa, jotka sijaitsevat Ivalossa, Nellimissä sekä Sevettijärvellä, joiden lisäksi yksi tsasouna on Keväjärvellä. Valtaosa Inarin ortodokseista on kolttasaamelaisia.[22]

Tunnettuja inarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Inari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ IS: Lapissa kuvataan jättimäistä kansainvälistä tv-sarjaa – pääosissa Iina Kuustonen ja Pihla Viitala Ilta-Sanomat. 6.2.2018. Viitattu 12.2.2019.
  8. ↑ Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  9. ↑ Kuntien vesi- ja maapinta-alat (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  10. ↑ Linkola, Martti (päätoimittaja): Lappi. Osa 1. S. 141. Arvi A. Karisto Oy, 1983. ISBN 951-23-1946-2.
  11. ↑ Tornio, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Ylen uutiset 19.11.2014
  16. ↑ Uusi Inari, viitattu 18.11.2014
  17. ↑ [1] viitattu 5.6.2015
  18. ↑ Lappiklassikko vuonna 1985. Lappilainen
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Ivalonlaakson Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  21. ↑ Ivalon helluntaiseurakunta Ivalon helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  22. ↑ Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)