Isojoki

Isojoki

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Isojoki on myös joki.
Isojoki
Storå (ruots.)
Isojoki.vaakuna.svgIsojoki.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti62°06′50″N021°57′30″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaSuupohjan seutukunta
Hallinnollinen keskusIsojoen kirkonkylä
Perustettu1855
Kokonaispinta-ala647,43 km²
185:nneksi suurin 2019 [1]
– maa642,38 km²
– sisävesi5,05 km²
Väkiluku1 974
266:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys3,07 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,2 %
– 15–64-v.56,4 %
– yli 64-v.31,4 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,1 %
– ruotsinkielisiä1,0 %
– muut2,9 %
Kunnallisvero22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJuha Herrala
Kunnanvaltuusto21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP

13
5
2
1
www.isojoki.fi
Isojoki (ruots. Storå[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 122 ihmistä ja väestötiheys on 3,85 as./km². Pinta-ala on 647,46 km², josta vesistöjä 5,04 km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen naapurikunnat ovat HonkajokiKarijokiKauhajokiKristiinankaupunkiMerikarvia ja Siikainen. Matkaa maakunnan pääkaupunkiin Seinäjoelle on 88 km.
Lauhanvuoren kansallispuisto on Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitseva kansallispuisto. Lauhanvuoren rinteillä on näkyvissä jääkauden jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat Kivijata eli pirunpelto sekä Aumakivi.
Isojoen muita Natura-kohteita ovat runsaslajinen suoalue Haapakeidas, Lapväärtinjokilaakso, vanhaa metsää kasvava Lassinharju, Kodesjärvi runsaine vesilintuineen ja valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo Hanhikeidas.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski, Pettukylä.
Palvelut ovat keskittyneet Isojoen kirkonkylään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoki oli 1500-luvulle asti eräaluetta jossa käytiin metsästämässä ja kalastamassa. Kustaa Vaasan aikana sinne levisi maanviljely ja pysyvä asutus. Taloja rakennettiin viljavien jokilaaksojen reunoille. Metsät olivat kylän yhteistä omaisuutta isojakoon asti. 1700-luvulla poltettiin runsaasti tervaa.[9]
Isojoen kunta on historian saatossa kuulunut muun muassa Närpiön kuntaan ja Lapväärttin seurakuntaan. Carl Ludvig Engelinsuunnitelema ristikirkko valmistui vuonna 1833.[9]
Vuonna 2017 Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoella istutettiin metsäpeuroja, joista toivotaan muodostuvan elinvoimainen kanta.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen kunnanjohtaja, Linda Leinonen, valittiin kaupunginjohtajaksi Kauhajoelle syksyllä 2017.[11][12] Viransijaisena toimii Juha Mattila. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6] Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin 19.1.2018 Juha Herrala. [13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Isojoella oli 733 työpaikkaa. Niistä 24 prosenttia oli alkutuotannossa, 22 % jalostuksessa ja 51 % palvelualoilla.[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Isojoen Osuuspankki, Isojoen Saha ja Kannisto Oy.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Isojoen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
3 204
1985
  
3 069
1990
  
2 896
1995
  
2 860
2000
  
2 694
2005
  
2 552
2010
  
2 400
2015
  
2 123
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Isojoella oli 2 032 asukasta, joista 792 asui taajamissa, 1 230 haja-asutusalueilla ja 10 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Isojoen taajama-aste on 39,2 %.[17] Isojoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Isojoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 792 asukasta.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isojoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isojoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee kahden kilometrin päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle.
Isojoen kirkko ja kellotapuli.
Isojoen puukirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[21] Kirkko valmistui vuonna 1833 kirkonrakentaja Erik Kuorikoskenjohdolla.[21] Kellotapuli valmistui vuonna 1854.[22]

Matkailupalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella on matkailupalveluja, kuten Lauhansarven luontomatkailukeskusKangasjärvenleirintäalue sekä Kauhajoen puolella Muurahaisen luontomatkailukeskus. Kaikkia yhdistää Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat.
Lauhansarven luontomatkailukeskus avattiin 6. tammikuuta 2000, joskin toiminta alkoi jo syksyllä 1999. Arto Koiviston hiihtomuseo, Suomen sahtiopisto sekä turvehoitosauna palvelevat koko vuoden ajan.
Kangasjärven kesäleirintäalueen kymmenen mökkiä, teltta- ja asuntovaunupaikat palvelevat kesäkuukaudet.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kalaperunat.[23]

Kuuluisia isojokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antero Arho, ent. Alanen, kansanedustaja 1919–1922
  • Markus Kajo, toimittaja, käsikirjoittaja ja televisiojuontaja
  • Arto Koivisto, maastohiihtäjä, viestin olympiavoittaja
  • Kyllikki Saari, 17-vuotias murhattu tyttö. Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1.  Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2.  Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4.  Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5.  Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Isojoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7.  Svenska ortnamn i Finland Kotus. Viitattu 26.11.2012.
  8.  Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  9. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema RKY. Viitattu 6.2.2018.
  10.  Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten Yle. 1.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  11.  Kauhajoki valitsi kaupunginjohtajaksi Linda Leinosen yle.fi. Viitattu 24.1.2018.
  12.  Isojoen kunnanjohtajan hakuaikaa jatkettiin – Hakijoita ilmaantui kolme lisää Ilkka. 15.12.2017. Viitattu 24.1.2018.
  13.  Juha Herrala Isojoen kunnanjohtajaksi - yhteisöllisyys veti kotiseudulle - KuntalehtiKuntalehti. 19.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
  14.  Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  15.  Alueen Isojoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  16.  Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  17.  Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18.  Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19.  Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20.  https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kirkko Isojoen seurakunta. Viitattu 21.11.2008.
  22.  Kohde id:200788 Isojoen kirkko Museovirasto. Viitattu 21.11.2008.
  23.  Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isojoki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti