Järvenpää

Järvenpää; Träskända
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°28′20″N,025°05′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Järvenpään keskustaajama
Perustettu	1951
– kaupungiksi	1967
Kokonaispinta-ala	39,93 km²; 308:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	37,54 km²
– sisävesi	2,39 km²
Väkiluku	43 421; 25:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	1 157 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	17,5 %
– 15–64-v.	65,8 %
– yli 64-v.	16,7 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	94,0 %
– ruotsinkielisiä	1,0 %
– muut	5,1 %
Kunnallisvero	19,75 %; 261:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Olli Naukkarinen[6]
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[7]; • Kok.; • SDP; • Plus; • Vihr.; • Kesk.; • Ps.; • Vas.; • KD	; 11; 10; 8; 8; 5; 4; 3; 2
	www.jarvenpaa.fi

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 43 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu päärataan, ja se on Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta[8].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Sen naapurikunnat ovat Mäntsälä koillisessa, Sipoo idässä ja Tuusula etelässä, lännessä sekä pohjoisessa.[9] Järvenpää sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä, Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen.

Järvenpää kuuluu Helsingin seutuun ja Keski-Uuteenmaahan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää oli aikaisemmin Tuusulaan kuulunut kylä, joka alun perin käsitti myös Kellokosken. Sen taloista suurin oli aikoinaan Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi.[10] Järvenpään kautta kulki vanhastaan myös maantie Helsingistä Heinolaan. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan, ja alusta lähtien yksi radan väliasemista oli Järvenpäässä.[11]

Järvenpään kartanon omisti 1900-luvun alussa maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Hän aikoi tehdä siitä Suomen maatalouden kehittämiskeskuksen ja mallitilan, jossa suoritettaisiin koe- ja tutkimustoimintaa.[12] Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, ja päätti sen sijaan kehittää Järvenpään asemanseudusta asutuksen ja pienteollisuuden keskuksen. Tähän hän katsoi olevan hyvät mahdollisuudet, koska alue sijaitsi kohtalaisen lähellä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien varrella.[12]Westermarckin toimeksiannosta maanmittausinsinööri Wolmar Svaetich laati yhdyskunnalle asemakaavan ja antoi myös teille nimet. Kartanosta erotettiin myös pienempiä maanviljelystiloja, joista valtio osti kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston.[12]

Vuonna 1929 Järvenpäässä oli jo noin 2 000 asukasta.[12]

Talvisodan jälkeen Järvenpäähän ja sen lähistölle asutettiin suuri osa Terijoen asukkaista. Muista luovutettujen alueiden asukkaista poiketen useimmat heistä eivät jatkosodanaikanakaan päässeet palaamaan entiselle kotiseudulleen, koska Terijoki pysyi sotatoimialueena koko sodan ajan.[13] Siirtoväki käsitti sodan jälkeen noin kolmasosan Järvenpään asukkaista. Heille lunastettiin tontteja Ånäsin, Seutulan, Haarajoen ja Isokydön alueelta, kun taas Teriojalle ja Anttilaan muodostettiin rintamamiestontteja. Vuonna 1949 Järvenpäässä oli jo noin 4 000 asukasta.[14]

Kauppalan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysymys Järvenpää erottamiseksi omaksi kunnakseen tai mahdollisesti kauppalaksi tuli esille jo 1920-luvulla samoihin aikoihin kun Keravakin erosi Tuusulasta. Vuonna 1923 järvenpääläiset ehdottivat erillisen Järvenpään kunnan perustamista, johon olisivat kuuluneet myös Tuomala, Nummenkylä ja Kellokoski.[15] Bjarne Westermarck teki vuonna 1927 ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamisesta.[14] Valtioneuvosto antoi asian selvittämisen sisäasiainministeriön tehtäväksi, mutta ministeriön asettama selvitysmies hylkäsi ehdotuksen.[15]

Uudestaan asia nousi esille, kun Järvenpään asukasluku toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvoi. Kun paikalliset olosuhteet suuresti poikkesivat tavallisesta maalaiskunnasta, katsottiin yhä tarpeellisemmaksi muodostaa paikkakunnasta erillinen kauppala. Huhtikuussa 1949 pidetyssä kokouksessa asukkaat päättivät toimittaa valtioneuvostolle asiaa koskevan kirjelmän. Valtioneuvosto tekikin 17. helmikuuta 1950 päätöksen Järvenpään kauppalan perustamisesta, mikä tuli voimaan vuoden 1951 alussa.[14]

Kysymys uuden kauppalan rajoista herätti kuitenkin paljon kiistoja. Aloitteentekijöiden mielestä siihen olisi pitänyt sisällyttää Järvenpään ja Tuomalan kylät kokonaisuudessaan, osa Vanhastakylästä sekä Kellokosken tehdasyhdyskunta ja sen läheisyydestä osia Mäntsälänkin alueesta. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 61 km² ja asukasluku lähes 8 400.[14]Erään ehdotuksen mukaan Jokelakin olisi liitetty uuteen kauppalaan.[15] Myös Tuusulan kunta hyväksyi kauppalan perustamisen mutta edellytti, ettei siihen pitänyt liittää maanviljelysseutuja, ja sen ulkopuolelle olisi jätettävä Kellokoski, Tuomala ja Saunakallion pohjoispuoliset alueet sekä maatalousoppilaitosten alueet.[14] Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 28,5 km² ja asukasluku noin 6 000.[14] Kauppalan etelärajana olisi ollut Tervanokka Tuusulanjärven rannalla, pohjoisrajana Halkiantie.[15] Myös kellokoskelaiset vastustivat kotipaikkakuntansa liittämistä uuteen kauppalaan.[15]

Uuden kauppalan nimeksi ehdotettiin aluksi Tuusulaa, sillä arveltiin, että jäljelle jäänyt Tuusulan maalaiskunta olisi kuitenkin ennen pitkää jaettu naapurikuntien kesken.[15] Kun kuitenkin päädyttiin siihen, että supistuneenakin tämä kunta olisi vielä elinvoimainen, päätettiin nimi jättää sille ja kauppalan nimeksi valittiin Järvenpää.[15]

Valtioneuvoston 17. helmikuuta 1950 tekemän päätöksen mukaan kauppalaan kuuluivat Järvenpään kylän lisäksi Kellokoski sekä osia Vanhastakylästä ja Tuomalan kylästä. Valtioneuvosto teki kuitenkin jo samana vuonna 30. kesäkuuta uuden päätöksen, jonka mukaan Kellokoski ja osa Nummenkylästä jäivät Tuusulaan kuuluviksi.[14] Kauppalan pinta-alaksi tuli näin 41,4 km², ja sen asui vuoden 1951 alussa 8 244 henkeä.[14] Kysymykseen kuntarajan paikasta on kuitenkin kuluneiden 50 vuoden aikana palattu uudelleen useita kertoja.^lähde?.

Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alussa. Tuolloin Järvenpäässä oli 14 606 asukasta.[16]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään rautatieasema

Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, vajaan puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä ja Hyvinkäälle 25 kilometriä.

Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Ainolan, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat, joskaan Purolassa ei ole ollut henkilöliikennettä maaliskuun 2016 jälkeen. Lahden moottoritie eli valtatie 4 ja sen rinnalle rakennettu Lahden oikorata sivuavat kaupunkia sen itälaidalla. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.

Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse vajaa puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentoasemalle on noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat kahdesti tunnissa, asemilla pysähtyvät junat ovat R ja T.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää-talo

Järvenpään kirkko

Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24. syyskuuta 1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Ahola oli ensimmäinen taiteilijakoti Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä.

Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Järvenpään Taidemuseon kokoelmiin kuuluu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä. Taidemuseon keväällä 2009 avattu perusnäyttely Taide kantaa esittelee kyseisten taiteilijoiden elämäntyötä.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosentaiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia^lähde? esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt tornin kelloille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

Järvenpäässä on tataarien 1940-luvulla rakentama moskeija, Järvenpään moskeija, joka on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus; muita nimitetään rukoushuoneiksi. Järvenpään moskeijassa on myös minareetti.[17][18]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää-talossa järjestetään ympäri vuoden kulttuuritapahtumia: konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Järvenpään Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan "blueskadulta", lisäksi on konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Meidän Festivaalin (entinen Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaali) taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään hyvästä akustiikastaan tunnetussa Järvenpää-talossa.

Järvenpäässä on myös joka vuosi keväällä naistenpäivänä naistenpäivätapahtuma, joka pidetään Järvenpää-talossa. Siellä voi ostaa kaikenlaista ja siinä yhteydessä naistenpäivämessut järjestää sinne myös muotinäytöksen missä esitellään tulevan vuoden muotia.

Toukokuun alussa järjestetään kävelykatu Jannelle Järvenpää-päivä ja syksyllä taas Maa elää -toritapahtuma. Huomiota kannattaa kiinnittää myös Värinää-viikkoihin kevättalvella sekä esimerkiksi Järvenpään taidemuseon uusiin näyttelyihin ja tapahtumiin.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanalaatikko, suolasilakkakastike, palvikinkku, hokkaloora (perunalaatikko) ja rosolli.[19]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään jäähalli

Järvenpään Voimailijoista on tullut monta SM-tason painijaa sekä myös kansainvälistä menestystä.

Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.

Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa ja tytöt sekä pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.

Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Kakkosessa etelälohkossa. Lisäksi seuran tytöt pelaavat B-junioreiden SM-sarjassa. Koripallossa Järvenpään Koripalloseura pelaa II-divisioonassa. Koripalloseura on voittanut junioreiden Suomen mestaruuden vuosina 2008 (A-pojat) ja 2009 (B-pojat).

Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Järvenpään Hapkido, Akagi, Kehäkarhut, Sisu Gym, Järvenpään Taidoseura ja Sandokai Ry JuJutsu Karate-Do.

Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton yhdessä Tuusulan kunnan kanssa vuosittain helmi/maaliskuussa osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Järvenpään väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			23 281
1985			27 220
1990			31 525
1995			34 436
2000			35 915
2005			37 505
2010			38 680
2015			40 900
2016			41 529
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 42 572 asukasta, joista 41 825 asui taajamissa, 49 haja-asutusalueilla ja 698 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Järvenpään taajama-aste on 99,9 %.[21] Järvenpään taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[22] Järvenpään keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Järvenpään lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 41 825 asukasta.[22] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Järvenpäässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Järvenpään seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Järvenpään alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

Yksi kaupungin maamerkeistä on Pöytäalhon kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään vesitorni.

13. Pöytäalho
14. Terhola
15. Satumetsä
16. Mikonkorpi
17. Kaakkola
18. Keskusta
19. Kinnari
20. Satukallio
21. Vanhakylä
22. Lepola
23. Kyrölä
24. Terioja
25. Ristinummi

Järvenpäässä on Invalidiliiton omistama 1950-luvun alussa toteutettu Invan asuinalue, joka on rakennettu arkkitehti Esko Suhosensuunnitelmien mukaan.[26]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpäässä on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualuetta: Lemmenlaakson lehto ja Tuusulanjärven lintuvesi.

Järvenpäässä on noin 100 hehtaaria puistoja ja 250 hehtaaria puistometsiä.

Lemmenlaakson lehdossa ja Vanhankylänniemessä on luontopolku. Tuusulanjärven rannalla on Järvenpään rantapuisto ja sen vieressä, aivan keskustan tuntumassa, lintujensuojelualue, jossa on myös lintutorni.

Luontoselvityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskaava 2020 valmistelun yhteydessä on Järvenpäässä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus, (1997–2000), kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.[27] [28] [29] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma] (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.20)

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Eemeli Peltonen (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Helinä Perttu (kok). Järvenpään kaupunginjohtajana toimii Olli Naukkarinen.[6]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat											äänestys- aktiivisuus
vaalit	SDP	Kok.	SKDL Vas.	LKP Lib.	SKL KD	Kesk.	SMP PS	J+^a	SKP	Vihr.	Muut	äänestys- aktiivisuus
1976	15	12	9	4	3	−	−				−	76,2 %
1980	14	15	8	3	1	1	1					75,1 %
1984	14	16	6		2	3	2				−	68,0 %
1988	16	15	3	1	1	3	−	2			2^b	63,2 %
1992	17	11	5	2	2	2	3	9			−	66,5 %
1996	17	14	4	−	2	2		9			3^c	57,6 %
2000	14	12	3		2	5		9	1		5^d	49,8 %
2004	14	13	3	1	1	7	−	7	1	4	−	54,8 %
2008	13	14	2		2	6	2	5	−	7	−	57,6 %
2012	11	12	3		1	4	6	7	−	7	−	54,9 %
2017	10	11	3		2	5	4	8	−	8	−	56,2 %
^a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988,1992,1996), Järvenpää 2000+ (2000, 2004, 2008), Järvenpää Plus (2012, 2017) ^b Demokraattinen Vaihtoehto (2) ^c Nuorsuomalainen Puolue ^d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1)
Lähteet: Tilastokeskus[30][31], Oikeusministeriö[32]

Oppilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään lukio

Seurakuntaopisto ja Luther-opisto sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Samoissa tiloissa toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö vuoden 2015 loppuun saakka.[33] Muita Järvenpäässä toimivia kouluja ovat muun muassa Ammattiopisto Spesia, Keudan toimipisteet sekä Suomen toiseksi suurin lukio, Järvenpään lukio.

Järvenpäässä on kolme yläkoulua: Järvenpään Yhteiskoulu, Kartanon koulu ja Koivusaaren koulu. Yhteiskouluun ja Kartanoon kuuluvat myös alakoulut. Järvenpäässä on myös muita alakouluja: Mankala, Anttila, Haarajoki, Kinnari, Kyrölä, Oinaskatu, Saunakallio, Harjula ja Harjulan koulun Vihtakadun yksikkö sekä erityiskoulu Juhola.