Jokioinen

Jokioinen

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Jokioinen
Jockis
Jokioinen.vaakuna.svgJokioinen.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti60°48′15″N, 023°29′10″E
MaakuntaKanta-Hämeen maakunta
SeutukuntaForssan seutukunta
Hallinnollinen keskusJokioisten keskustaajama
Perustettu1873
Kokonaispinta-ala181,94 km²
292:nneksi suurin 2019 [1]
– maa180,42 km²
– sisävesi1,52 km²
Väkiluku5 197
168:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys28,81 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,8 %
– 15–64-v.59,9 %
– yli 64-v.23,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,7 %
– ruotsinkielisiä0,5 %
– muut1,8 %
Kunnallisvero21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste9,2 % (30.11.2012[6])
KunnanjohtajaJarmo Määttä
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
 • Ps.
9
7
5
3
2
1
www.jokioinen.fi
Jokioinen (ruots. Jockis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa suunnilleen keskellä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota. Kunnassa on 5 197 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 181,94 km², josta 1,52 km² on vesistöjä.[1]
Jokioisista itään on Forssan kaupunki, jonka keskustaan on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Muita naapurikuntia ovat Tammela, Somero, Ypäjä ja Humppila.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioinen on osa Forssan seutukuntaa ja työssäkäyntialuetta ja luetaan perinteisesti myös osaksi Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien ja näihin pohjoisessa ja etelässä rajoittuvien Urjalan ja Someron kanssa.
Luonnonympäristöltään Jokioinen on vähäjärvistä viljelymaisemaa, jota hallitsevat laajat, pelloksi raivatut savikot ja paikoin näiden väliin jäävät kalliosydämiset moreeniselänteet. [8] Noin puolet Jokioisten pinta-alasta on metsää ja puolet peltoa. Kunnan keskiosissa vaihtelua maisemaan tuo Humppilasta Tammelaan jatkuva harjujakso, johon Jokioisissa kuuluu Kirmunharju Rehtijärven rannalla.
Jokioisten keskeisin vesistö on kunnan ja sen keskustaajaman halki virtaava Loimijoki. Pienempiä vesiä ovat Loimijokeen pohjoisesta laskeva Jänhijoki ja siihen laskeva Rehtijärvi. Etelästä Loimijokeen laskee Tammelan Torronsuosta alkunsa saava Haapajoki, jonka valuma-alueella ei ole järviä. Pohjoisessa Jokioisten ja Forssan rajajokena virtaa Forssan Koijärvestä alkunsa saava Loimijoen sivujoki Kojonjoki, joka laskee Loimijokeen Alastarolla Loimaalla. Toinen Jokioisten järvistä on Kojonjokeen laskeva Kiipunjärvi Kiipunkylässä Jokioisten ja Humppilan rajalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvä asutus vakiintui Jokioisilla 1300-luvulla. Tämä väestö tuli todennäköisesti Loimijoen kautta Satakunnasta. Tiivis kyläasutus syntyi vasta 1500-luvulla sarkajaon myötä. Tyypillinen jokioislainen kylä oli rakennettu joenvarsisavikolle, peltojen viereen, hiukan ylävälle maalle.
Jokioisten historia liittyy kiinteästi Jokioisten kartanon historiaan. Jokioisten ensimmäinen läänitys tapahtui 11.8.1565, jolloin Erik XIV lahjoitti Klaus Hornille Jokioisten neljänneskunnan veroineen. Kartanon kasvaessa alueesta tuli lopulta pinta-alaltaan Suomen suurin läänitys, Jokilääni.
1700-luvun lopulla Jokioisten kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka myöhemmin myös lunasti kartanon itselleen. Hänen aikanaan kartano sai nykyisen päärakennuksensa ja hän myös aloitti Jokioisten teollistamisen perustamalla Jokioisiin verkatehtaan vuonna 1796. Vuonna 1804 hän perusti Jokioisiin kankirautapajan. Ruotsalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren vuokrasi verkatehtaan 1830-luvulla ja uudisti sen perin pohjin. Wahren ehti olla Jokioisilla kymmenkunta vuotta. Hän riitautui kartanon kanssa ja siirtyi Loimijokivartta yläjuoksulle päin, Forssaan.
Eri vaiheiden ja omistussuhteiden jälkeen Jokioisten kartano tuli vuonna 1907 Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin omistukseen. Kordelin murhattiin Mommilassamarraskuussa 1917. Koska Kordelinilla ei ollut perillisiä, kartano siirtyi valtion omistukseen sisällissodan jälkeen elokuussa 1918, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista, käsittäen yli 32 000 hehtaaria.
1920-luvun alussa kartanon siirryttyä valtion haltuun Jokioisilla toimitettiin mittava maareformi, jolla torpparit, lampuotit, mäkitupalaiset, sukuoikeus- ja verorälssitilat saivat maansa omistukseensa. Kauppakirjojen allekirjoitettiin Jokioisten kartanossa 3.1.1921.
Jokioisten kartanon mailla sijainneessa torpassa syntyi Suomen huomattavimpiin naispoliitikoihin kuuluva Miina Sillanpää. Hänen syntymäkotinsa paikalla on muistokivi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Jokioisten väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
5 025
1985
  
5 369
1990
  
5 573
1995
  
5 675
2000
  
5 677
2005
  
5 754
2010
  
5 720
2015
  
5 425
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Jokioisissa oli 5 286 asukasta, joista 3 208 asui taajamissa, 2 050 haja-asutusalueilla ja 28 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jokioisten taajama-aste on 61,0 %.[10] Jokioisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[11]Jokioisten keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Forssan keskustaajaman kanssa, josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 3 208 asukasta.[11] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Vaulammi lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jokioisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jokioisten alueella toimii Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.[13]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi MTT:n rakennuksista Jokioisilla
Jokioisten elinkeinorakenne jakautuu palveluihin (64,9 %), jalostukseen (23,3 %) ja maa- metsätalouteen (9,6 %).

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 31.12.2010[14]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakuntia Jokioisilla ovat Lammi, Minkiön asema, Murronkulma, Ojainen ja Saari.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisilla on useita kouluja kuten ala-asteet: Miinan koulu (ent. Keskustan ala-aste) ja Kuuman koulu. Yläasteita on vain yksi, Paanan koulu (entinen Jokioisten yläaste, aiemmin Jokioisten-Humppilan yläaste). Aiemmin kunnassa ovat toimineet Vaulammin, Kiipun ja Kalakosken koulut. Kalakosken entiselle koululle on suunniteltu aloitettavan vapaa-aikatoimen tapahtumia.

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansivusta kääritty ja uunissa paistettu kylkirulla ja uuniperunat sekä ohrapuuro.[16]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latovainion pohjoispuolella Kuuman kylässä toimi 80-luvun lopulta 2000-luvun alkuun radiohäiriöiden selvittämiseen osallistuva Viestintäviraston radiotarkkailuasema. Minkiönkylässä toimii Emmaus-ryhmä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olavi Anttila: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia. Jokioisten historiatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-3142-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 (pdf) 30.11.2012. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Jokioinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 20-31. Hämeen liiton julkaisu II:90. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4.
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  12. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta
  14. ↑ http://www.jokioinen.fi/fi/kunta/yleistiedot
  15. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.
  16. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lounais-Hämeen Luonto 60. Jokioisten pitäjänumero. Forssa: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys, 1977. ISSN 0355-3728. Julkaisun verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)