Joutsa

Joutsa

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Joutsa
Joutsa.vaakuna.svgJoutsa.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Suonteen järvi Joutsassa
Suonteen järvi Joutsassa
Sijainti61°44′30″N, 026°06′55″E
MaakuntaKeski-Suomen maakunta
SeutukuntaJoutsan seutukunta
Hallinnollinen keskusJoutsan kirkonkylä
Perustettu–
KuntaliitoksetLeivonmäki (2008)
Kokonaispinta-ala1 066,42 km²
109:nneksi suurin 2019 [1]
– maa867,02 km²
– sisävesi199,40 km²
Väkiluku4 470
188:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys5,16 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.11,6 %
– 15–64-v.53,2 %
– yli 64-v.35,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,8 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut2,0 %
Kunnallisvero21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaHarri Nissinen
Kunnanvaltuusto25 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
 • KD
11
6
4
2
1
1
www.joutsa.fi
Joutsa on Suomen kunta, joka sijaitsee valtatie 4:n varressa Keski-Suomen maakunnassa. Joutsa kuuluu Hartolan, Sysmän, Pertunmaan, Heinolan ja Luhangan ohella myös muinaiseen Itä-Hämeeseen. Kunnassa asuu noin 4 500 henkeä,[2] ja sen lähimmät kaupungit ovat Jyväskylä, Lahti, Heinola ja Mikkeli. Ylintä päätöksentekovaltaa käyttää Joutsan kunnanvaltuusto.
Leivonmäki liitettiin Joutsaan 1. tammikuuta 2008. Joutsan ja Leivonmäen valtuustot hyväksyivät liitoksen 26. maaliskuuta 2007.[7]Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 14. kesäkuuta 2007.[8]

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsan naapurikuntia ovat Hartola, Hirvensalmi, Jyväskylä, Kangasniemi, Luhanka, Pertunmaa ja Toivakka.
Joutsassa on runsaasti järviä, yhteensä 192. Suurimmat niistä ovat Puula (yhteinen Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelinkanssa), Suontee (yhteinen Hirvensalmen ja Pertunmaan kanssa) ja Jääsjärvi (yhteinen Hartolan kanssa).[9] Sysmän reitti -niminen järvireitti kulkee Joutsan läpi Päijänteeseen.[10] Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Geologinen tutkimuslaitos löysi marraskuussa 2015 kultaesiintymän Joutsan maastosta.[11]
Joutsan Natura-kohteita ovat Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Rokasuo, Kälkäsuo-Lehmusuo, Harvastensuo, Angesselkä-Puttolanselkä, Suonteen pohjois- ja eteläosa, Keskisenlampi-Riionlampi ja Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angesselkä, Etu-Ikola, Hankaa, Havumäki, Joutsa, Kivisuo, Kälä, Laitjärvi, Lapinkylä, Leivonmäki, Marjotaipale, Martinkylä, Mieskonmäki, Niemistenkylä, Pajumäki, Pappinen, Pylsy, Pärnämäki, Ruokoranta, Ruorasmäki, Rutalahti, Savenaho, Selänpohja, Taka-Ikola, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vallaspelto, Vähä-Joutsa ja Vehmaa

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsan seurakunta kuului aluksi Sysmään, sitten Hartolaan, ja itsenäistyi vuonna 1860. Oma kirkko valmistui vuonna 1813.[13]
Kansakouluopetus alkoi vuonna 1859. Oppikoulua varten alettiin kerätä rahaa 1900-luvun alussa, ja koulu aloitti toimintansa 1.9.1946.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Joutsan kunnanvaltuustona toimi Joutsan ja Leivonmäen kuntien yhteisvaltuusto, jossa oli 44 jäsentä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valtuustoon valittiin jälleen lakisääteiset 27 jäsentä.lähde?
Nykyisin kunnanvaltuustossa on 25 paikkaa joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Joutsan kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Harri Nissinen.[15]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1393 työpaikkaa. Niistä 14,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa.[16]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rautia ja K-maatalousketjuun kuuluva Matti Perälä Oy, rakennusliike Insinöörityö Hentinen Oy ja Kuljetus ja Maanrakennus Reponen Oy.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Joutsan väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 191
1985
  
6 045
1990
  
5 920
1995
  
5 859
2000
  
5 450
2005
  
5 213
2010
  
5 053
2015
  
4 688
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Joutsassa oli 4 567 asukasta, joista 2 661 asui taajamissa, 1 855 haja-asutusalueilla ja 51 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Joutsan taajama-aste on 58,9 %.[19] Joutsan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[20]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Joutsan kirkonkylä2 292
2Leivonmäen kirkonkylä369
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joutsassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]
Seurakunta toimii myös Luhangan kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joutsan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joutsan kunnan nykyisellä alueella.[21]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsassa annetaan perusopetusta Joutsan yhtenäiskoulussa, Kurkiauran ja Mieskonmäen kouluissa. Kurkiauran koulussa Leivonmäellä on kolme yhdysluokkaa (1-2, 3-4 ja 5-6). Mieskonmäen kyläkoulussa on kaksi opettajaa, toinen luokilla 0-2 ja toinnen luokilla 3-6 . Joutsan lukio toimii kirkonkylällä.[23]
Jottsan pääkirjasto toimii kirkonkylällä, Leivonmäen lähikirjasto on auki kolmena päivänä viikossa ja Mieskonmäen ja Rutalahden lainausasemat kerran viikossa.[24]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsa on tunnettu heinäkuun toisena viikonloppuna järjestettävästä vuosittaisesta kesätapahtumastaan, Joutsan Joutopäivistä. Myös hiihtoseura Joutsan Pommi on ollut paljon esillä.
Joutsassa sekä naapurikunnassa Luhangassa ilmestyy paikallislehti Joutsan Seutu.
Sahtikulttuuri on Joutsassa vahva. Joutsan Sahti on teollisesti valmistettu perinnejuoma. Tämän lisäksi yksityishenkilöt valmistavat sahtia edelleen myös kyläkunnilla.
Joutsan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rantakalan kaltainen muikkuryöppä, limppurieska ja rapakalja.[25] Taidelaitos Haihatus toimii Joutsassa.
Vuonna 1985 Joutsassa järjestettiin Kansainväliset matematiikkaolympialaiset.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla Joutsasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Pieksämäelle, Kouvolaan, Kotkaan, Sysmään ja Asikkalaan. Vakiovuorolla pääsee suoraan myös Mikkeliin.
Joutsan keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Mäntyharjulla, ja Leivonmäeltä on lähimmälle rautatieasemalle matkaa noin 50 kilometriä Jyväskylään.
Lähimmälle lentoasemille kertyy Joutsasta matkaa noin 85 kilometriä Jyväskylään, ja Vantaalle on etäisyyttä noin 190 kilometriä. Mikkelin lentoasema ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijoittuu noin 80 kilometrin päähän.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Joutsa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Kuntaliitto: Joutsa ja Leivonmäki 28.5.2007. Kunnat.net. Viitattu 9.7.2007.
  8. ↑ Valtioneuvosto hyväksyi Leivonmäen kunnan liittämisen Joutsan kuntaan 14.6.2007. Sisäasiainministeriö. Viitattu 9.7.2007.
  9. ↑ [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Joutsa Joutsa Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  10. ↑ [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sysm%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(14.8) Sysmän reitti Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  11. ↑ Henni Auvinen: Yle: Joutsasta löytyi kultaa - alkuperä selvitetään Iltalehti. 19.11.2015. Alma Media Oyj. Viitattu 19.11.2015.
  12. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  13. ↑ Joutsan seurakunnan historiaa Joutsan seurakunta. Viitattu 31.1.2018.
  14. ↑ Historiikki Joutsan lukio. Viitattu 31.1.2018.
  15. ↑ Harri Nissinen Joutsan kunnanjohtajaksi Joutsan Seutu. 2004. Viitattu 31.1.2018.
  16. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  17. ↑ Alueen Joutsa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  23. ↑ Perusopetus (sekä linkatut koulujen sivut) Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  24. ↑ Kirjasto Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 84. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)