Kangasala

Kangasala
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°27′50″N,024°04′20″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kangasalan kirkonkylä
Perustettu	1865
– kaupungiksi	2018
Kuntaliitokset	Sahalahti (2005); Kuhmalahti (2011)
Kokonaispinta-ala	870,86 km²; 129:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	658,07 km²
– sisävesi	212,79 km²
Väkiluku	31 679; 36:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	48,14 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	20,2 %
– 15–64-v.	60,8 %
– yli 64-v.	19,0 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	21,00 %; 138:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Oskari Auvinen
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[6]; • Kok.; • SDP; • Vihr.; • Ps.; • Kesk.; • KD; • Vas.	; 13; 12; 7; 6; 5; 5; 3
	www.kangasala.fi

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 31 679 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 870,86 km², josta 212,79 km² on vesistöjä.[1] Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski. Kangasalan kirkolta on matkaa Tampereelle 17 km ja Helsinkiin 163 km.

Kangasalan valtuusto päätti äänin 33-18, että kaupunki-nimitys otetaan käyttöön 1.1.2018.[7] Edellinen kerta, jolloin jokin kunta otti kaupunki-nimityksen käyttöön, oli vuosi 2005, jolloin nyttemmin jo Lappeenrantaan liittyneestä Joutsenosta tuli kaupunki. Ennen nimityksen käyttöönottoa Kangasala oli väkiluvultaan Suomen suurin kunta Uudenmaan ulkopuolella, joka ei käyttänyt kaupunki-nimitystä.

Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kaupungin halkaiseva jono harjuja, joille on rakennettu monia näkötorneja.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään selityksen^lähde? mukaan Kangasalan nimi johtuu sanasta "kangas", joka on muinaisgermaaninen laina ja sukua saksan Gang- sekä ruotsin gång-sanoille ja tarkoittaa käytävää, kovapohjaista kulkureittiä tms. Kangasala onkin tunnettu harjujonostaan, joka on ollut keskeinen kulkuväylä kautta aikojen. Nimi kokonaisuudessaan tarkoittaa samaa kuin "kankaanala", mutta se kuuluu toiseen sanatyyppiin: kynnysalla/kynnysala, taivasalla/taivasala, katosalla/katosala. Nimen taivutus on näin ollen epäsäännöllinen: mennään Kangasalle ( ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle"). Kuitenkin Kangasalla asuvasta henkilöstä käytetään nimitystä kangasalalainen, ja myös muotoa Kangasalalle käytetään muuta kuin liikkumista tarkoittavissa asiayhteyksissä, esim. "Kangasalalle tyypillinen piirre..." tai "Kangasalalle myönnettiin valtionapua..." On myös selitetty^lähde?, että Kangasala on ugrilaisen termin "kannas" johdannainen. Se tulisi esihistorialliselta ajalta, jolloin vesistöt olivat 8-14 metriä nykyistä korkeammalla. Vesireittejä oli useita ja alueelle tuli parikin merenlahtea joiden väliin jäi korkea harjukannas. Paikalla on ollut asutusta jatkuvasti kivikaudelta lähtien. Ugrisanasto tulee ajalta ennen ajanlaskun alkua, jolloin Pirkkalan alue oli tärkeä liikenteen solmukohta, kuljetettaessa etelään lohta, tervaa ja turkiksia.

Kangasalan nimi tavataan asiakirjoista ensi kerran vuonna 1403, jolloin se oli ollut Pirkkalasta eronneena noin puoli vuosisataa. Kangasalan kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. On arveltu, että kirkon sijainti Pirkkalasta katsottuna "kankaan alla" eli kangasalla, on vaikuttanut nimen syntyyn. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä ei nimen syntyminen ole voinut johtua. Muistitietona on tallennettu, että kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Tämä sopii suunnan ja maaston perusteella hyvin näkemykseen, että Kangasala aluksi sijaitsi Liuksialan suunnalla.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan järvi- ja harjumaisemaa ihailemassa Kirkkoharjun näkötornista.

Näkymä Roineelle Vehoniemenharjun näkötornista.

Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa jonossa ovat Kangasalan Kirkkoharju, Kuohunharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju. Haralanharju sijaitsee pohjoisempana Vesijärven länsikyljessä.

Kangasalan kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan kuuluisat maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat Vesijärvi, Längelmävesija Roine. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja sieltä edelleen Mallasveteen ja Vanajaveteen. Muita merkittäviä järviä ovat Heposelkä, keskustan Kirkkojärvi, Sahalahden alueen Kirkkojärvi, Keljonjärvi, Pakkalanjärvi sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat Kaukajärvi, Paalijärvi ja Pälkänevesi.

Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia ja Vesijärven ympärillä sekä Längelmäveden itäpuolella on useita melko korkeita mäkiä, muiden muassa Valkeavuori lähellä Heponiemeä (178 m mpy.) ja Sahalahden Kaakonvuori (180 m mpy.). Vesijärven ja Längelmäveden välinen kannas on kauttaaltaan mäkinen ja useat järvien lahdet pistävät syvälle sen sisään.[8]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan sekä entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien alueella on seuraavat 99 kylää:[10]

Alanen
Apajapohja
Eskola
Haapaniemi
Haapasaari
Haavisto
Haviseva
Heponiemi
Herttuala
Hykönsalo
Hyppärilä
Ilola
Isolahti
Isoniemi
Isopento
Jokioinen
Joutsiniemi
Kantola
Kaukola
Kautiala

Keljo
Kerppola
Keso
Kivisalmi
Koivisto
Koivuniemi
Korpiniemi
Kuru
Kyötikkälä
Kärkäs
Köyrä
Leipi
Lemponen
Lentola
Lihasula
Liuksiala
Luikala
Luukkaala
Moltsia
Monikkala

Mustoo
Mutikko
Mäyrä
Neulaniemi
Nuorto
Ohtola
Paalila
Pajula
Pakkala
Palo
Pappila
Parvela
Pikkola
Pispala
Pohja
Ponsa
Pyttylä
Raikku
Ranssila
Raronsalo

Rautia
Rekiälä
Riku
Saarioinen
Sahalahden Haapaniemi
Sahalahden Keljo
Sahalahden Pappila
Sahalahden Tursola
Sahalahti
Salmentaka
Sammalisto
Savo
Sorola
Suinula
Suomatka
Suomela
Suorama
Tarkeela
Tarpila
Taustiala

Tervaniemi
Tiihala
Tohkala
Toikkola
Toosila
Tursola
Töykänä
Vahderpää
Varala
Vatiala
Vehkajärvi
Vehkapuntari
Vehoniemi
Vihtinen
Vihtiälä
Vähäpento
Vänninsalo
Vääksy
Ämmätsä

Muita kulmakuntia ovat vielä Ihari, Ilkko, Siitama, Kiveliö, Vatiala, Vehkajärvi ja Vehoniemi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suinulan verilöylyn muistomerkki.

Kuhmalahden entinen kunnantalo.

Vanhimmista asuinpaikkalöydöistä on päätelty, että Kangasalan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Varsinkin Huutijärven Sarsasta on löydetty suuri määrä saviastioiden kappaleita, talttoja, kirveitä, luita ja jopa kupariesineiden osia. Pysyvä asutus lienee syntynyt rautakaudella, mihin viittaavat noin 400-luvulta ajanlaskun alun jälkeen peräisin olevat kalmistot Tiihalan kylässä.[8]

Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Vanhasta Kangasalan suurpitäjästä muodostuivat myöhemmät Oriveden, Juupajoen, Eräjärven, Längelmäen, Kuoreveden ja Kuhmalahden kunnat.[8]

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartanoja Tavelan kartano.

Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen Sarsanvirtaa myöten, ja Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta. Kesäkuussa 1604tapahtui luonnonmullistus, jossa Pälkänevesi puhkaisi uuden laskuväylän – Kostianvirran – Mallasveteen, Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi Iharinkoski. Tämän seurauksena Pälkänevesi alkoi tulvia yli äyräidensä, ja myös Längelmäveden pinta nousi. Tulvavahinkojen vähentämiseksi suoritettiin muun muassa Mallasveden laskuväylän Valkeakosken perkaus 1820-luvulla. Tästä huolimatta Längelmäveden pinta nousi jatkuvasti ja oli lopulta kaksi metriä Roineen pintaa korkeammalla. Lopulta päätettiin puhkaista Längelmäveden ja Roineen välinen kannas sen kapeimmalta kohdalta. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.[8]

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurmanasui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.

Kangasalan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1951.[11]

Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaistenaluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana (Keski-Hämeen parantola) ja talvi- ja jatkosodan aikana sotilassairaalana. Vuonna 1968 se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Pikonlinnan sairaalan toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistuivat uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee vuonna 1963 avattu Kaivannon sairaala, joka oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin B-mielisairaala.

Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.[12]

Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan kaupunginvirasto.

Kangasala-talossa toimii muun muassa Kangasalan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.

**Kangasalan kunnanvaltuusto**
Puolue	Paikat 2000	Paikat 2004	Paikat 2008	Paikat 2012	Paikat 2017[13]
Kansallinen Kokoomus	14	11	13	15	13
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	11	12	10	13	12
Vihreä liitto	1	1	3	3	7
Perussuomalaiset			1	6	6
Suomen Keskusta	7	7	5	7	5
Kristillisdemokraatit		2	4	5	5
Vasemmistoliitto	4	4	3	2	3
Muut (Sateenkaari 2001, Sitoutumattomat)	6	6	4

Kunnan- ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2018 alkaen YTM Oskari Auvinen, jota ennen hän toimi vuodesta 2013 vuoteen 2018 kunnanjohtajana.

Kunnanjohtaja	Toimikausi
Jaakko Nurminen[14]	1960–1991
Jukka Mäkelä	1991–2013
Oskari Auvinen	2013–

Elinkeinorakenne ja työpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.

**Kangasalan suurimmat työnantajat**
Työnantaja	Työpaikat 2010
Kangasalan kunta	2 207
Saarioinen	799
Pirkanmaan Osuuskauppa	170
Linkosuo-Yhtiöt	155
Soraset Yhtiöt Oy	120
Parma Oy	110
Kangasalan seurakunta	100
Artekno-Yhtiöt	93
Kangasalan Kiinteistöpalvelu	76

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Kangasalan väestönkehitys 1751–2016
Vuosi			Asukkaita
1751			3 555¹
1805			3 853
1860			4 726
1900			6 174
1930			6 974
1964			13 547
1996			21 714
2004			23 453
2005			26 185²
2010			28 466
2012			29 891³
2016			31 037
Selitykset: ¹ Vuoden 1751 luvussa mukana Kuhmalahti ² Sahalahden liitos 1.1.2005 ³ Kuhmalahden liitos 1.1.2011 Lähde: 2004–2016 Kangasala - Tilastojulkaisu;[15] 1751–1996 Historian suursanakirja.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kangasalla oli 31 437 asukasta, joista 26 685 asui taajamissa, 4 539 haja-asutusalueilla ja 213 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasalan taajama-aste on 85,5 %.[17] Kangasalan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[18]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Tampereen keskustaajama*	21 570
2	Ruutana	3 606
3	Sahalahden kirkonkylä	1 200
4	Kuhmalahden kirkonkylä	309

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kangasalan kirkonkylä ja Vatiala eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Kangasalan lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[18] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[19]

Koulutus ja kirjastotoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan pääkirjasto.

Kangasalla toimii 12 ala-astetta (mm. Vatialan koulu, Suoraman koulu ja Ruutanan koulu), 3 yläastetta (Pikkolan koulu, Pitkäjärven koulu ja Sariolan koulu) sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1–9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio sekä ammatillinen oppilaitos, jossa toimii myös ammatillinen kymppiluokka, "OKSA".

Kangasalan keskustaan avattiin uusi pääkirjasto vuonna 2010.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututietä 325 Kangasalan Pelisalmessa.

Kangasalan läpi ja keskustan kyljestä kulkee valtatie 12 Tampereelta Lahteen. Kangasalan pohjoisosan läpi kulkee valtatie 9 (Tampere-Jyväskylä). Valtatie 9:n entinen reitti Huutijärveltä Orivedelle on nykyisin kantatie 58:n osa. Kangasalta lähtevät lisäksi seututie 310Valkeakoskelle ja seututie 325 Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin.

Huutijärvelle muodostui jo satoja vuosia sitten yksi sisämaan tärkeimmistä tienristeyksistä; siellä yhtyivät harjujaksoa seurannut Hämeen ja Pohjanmaan välinen maantie ja Keski-Suomen suunnasta Längelmäveden ja Vesijärven välistä kannasta pitkin kulkenut niin sanottu Vanha Laukaantie. Myös tieyhteys Kangasalta takamaiden kautta Lempäälään on peräisin jo varmasti isovihaa edeltäneeltä ajalta; sen sijaan tie Roineen länsipuolitse Valkeakoskelle valmistui vasta vuonna 1935. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen liikennemäärät kasvoivat siinä määrin, että Kangasalan kirkonkylä muodostui erityisen onnettomuusherkäksi. Seututie Huutijärveltä Kuhmoisiin valmistui 1950-luvun lopulla ja tielle rakennettu Längelmäveden ylittävä Pelisalmen silta oli valmistuessaan Hämeen tiepiirin suurin. Tällöin Längelmäveden itäpuolinen Majaalahden kulmakunta pääsi viimeisenä maantieliikenteen piiriin. Ohitustie kirkonkylän eteläpuolitse valmistui 1970-luvun puolivälissä; samoihin aikoihin valmistui myös uusi tieyhteys Tampereelta Orivedelle Kangasalan pohjoispuolitse. Valtatie 3, joka kulki alun perin Kangasalan halki samaa reittiä valtatie 12:n kanssa, oli jo 1960-luvun alkupuolella siirretty kulkemaan Sääksmäen kautta.[20]

Kangasalan läpi kulkee myös junarata Tampere-Orivesi, joka avattiin liikenteelle vuonna 1883. Kangasalan rautatieasema, josta oli viiden kilometrin matka kirkonkylään, otettiin käyttöön vuonna 1898 ja asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Aikoinaan junaliikenne oli merkittävää kunnalle, mutta nykyään junat eivät pysähdy Kangasalla aseman syrjäisyyden takia. Suorat linja-autoyhteydet Kangasalta Tampereelle syrjäyttivät melko hankalan junayhteyden eikä aseman seudulle koskaan muodostunut merkittävää asutuskeskusta. Tavaraliikenne Kangasalan asemalla lopetettiin vuonna 1976, asema suljettiin keväällä 1993 ja myös väkiluku asemaa ympäröivässä taajamassa on vähentynyt. Nykyään Kangasalta lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Tampereen rautatieasema. Muut Kangasalan alueella olleet rautatieliikennepaikat olivat Ruutanan ja Suinulan asemat sekä Jussilan seisake Kangasalan ja Ruutanan asemien välillä. Nämä kaikki lakkautettiin 1980-luvun lopussa.[21]

Kangasalaa lähin lentoasema on Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonne on matkaa Kangasalan keskustasta noin 33 km.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehoniemen automuseo.

Kirkkoharjun näkötorni.

Kangasalan keskustaan syksyllä 2014 valmistuneessa Kangasala-talossa on kulttuurikeskus, jossa avautui tammikuussa 2015 taidemuseo, ja siinä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila ja monitoimisali.[22]

Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien. Nykyään alueella leviää jonkin verran myös Sydän-Hämeen Lehti.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kangasalan matkailun historia

Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti. Kangasalan tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin YleTampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi. Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.

Nykyisin näkötorneja on enää kolme tuhopolttojen jäljiltä: Vehoniemenharju, Kirkkoharju ja uudelleen rakennettu Haralanharju. Keisarinharjun näkötorni paloi elokuussa 2006 ja hiljattain kunnostettu Haralanharjun torni tammikuussa 2007. Myös Kirkkoharjun näkötorni joutui polttoyrityksen uhriksi. Tuhoutuneista torneista Haralanharjun näkötorni rakennettiin uudelleen.

Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo. Kirkolla on myös pieni 1830-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa toimiva kotiseutumuseo.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit", jossa ovat esiintyneet mm. Technicolour, Bloodpit ja The Rasmus. Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki ja nukketeatteri Hupilaisen kansainväliset nukketeatteripäivät. Kesäisin elämyksiä tarjoaa valtakunnallisestikin tunnustusta saanut harrastajateatteriyhdistys Ramppi-teatteri. Sahalahden alueen perinteinen kesätapahtuma on juhannuksen jälkeisestä sunnuntaista alkava Sahalahden Suvipäivät. Kirjallista kulttuuria vaalivat Kirjakahvila (Kesäpäivän kulttuuriyhdistys) ja Sahalahden Kirjanystävät. Lapsille ja perheille on heinäkuun alussa Löytöretki-päivät.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Kangasalan seurakunta
- Kuhmalahden kappeliseurakunta
- Sahalahden seurakunta-alue

Kangasalan evankelisluterilaisessa seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä. 31.5.2016 Sahalahden kappeliseurakunta lakkautettiin, Sahalahdesta käytetään nimitystä seurakunta-alue.

Kangasalan vuonna 1767 rakennettu komea harmaakivinen kivikirkko kauniine tähtitaivaskattoinen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää.

Kangasalla toimii helluntaiseurakunta, jolla on kirkko Kangasalan keskustassa[24].

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[25]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kangasalan kaupungin nykyisellä alueella.[23]

Kuhmalahden seurakunta (liitetty Kangasalan seurakuntaan 2005)
Sahalahden seurakunta (liitetty Kangasalan seurakuntaan 2005)

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa. Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:

lentopallo - LP Kangasala pelaa naisten lentopallon pääsarjassa
suunnistus - Kangasala SK
melonta - Kangasalan Melojat
pikaluistelu ja kaukalopallo - Kangasalan Voitto
jalkapallo - FC Kangasala (Kangasalan Voiton ja Kangasalan Kisan fuusioseura)
jääkiekko - Kisa-Eagles ja Kangasalan Voitto
Kangasalan Urheilijat 1968 - TUL:n yleisseura
uinti - Uimaseura Kangasalan Kuohu, UKK

Kangasalla on oma karting-rata, joka sijaitsee Lentolassa. Kangasalan jäähalli sijaitsee keskustan lähellä Pikkolan koulun vieressä. Vuonna 2009 Kangasalle valmistui Uimahalli Kuohu, jossa sijaitsee myös muun muassa kuntosali, jalkahoitola, kahvio, kokoontumistiloja.[26]