Kangasniemi

Kangasniemi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangasniemi
Kangasniemi.vaakuna.svgKangasniemi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti61°59′25″N, 026°38′35″E
MaakuntaEtelä-Savon maakunta
SeutukuntaMikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskusKangasniemen kirkonkylä
Perustettu1867
Kokonaispinta-ala1 326,75 km²
86:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 068,84 km²
– sisävesi257,91 km²
Väkiluku5 449
161:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys5,10 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.12,3 %
– 15–64-v.53,1 %
– yli 64-v.34,6 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,4 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut1,4 %
Kunnallisvero20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJohanna Luukkonen[6]
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
12
7
3
2
2
1
www.kangasniemi.fi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Kunnantaloa.
Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 449 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,91 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,1 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[8] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä-tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[9]
Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[10]
1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[11]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[12] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[13]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanjohtaja on Risto Nylund.

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemellä kunnanvaltuuston paikkajakauma on kaudella 2017-2021 seuraava[7].

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä seuraavasti.

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kangasniemen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
7 551
1985
  
7 413
1990
  
7 266
1995
  
7 081
2000
  
6 679
2005
  
6 251
2010
  
5 964
2015
  
5 628
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamissa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[15] Kangasniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kangasniemen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 800 asukasta.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[18]

Tunnettuja kangasniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[19] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[19], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/johanna-luukkosesta-kangasniemen-uusi-kunnanjohtaja-195214
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.07.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  9. ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
  10. ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  11. ↑ Newby, s. 190
  12. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  13. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)