Karstula

Karstula

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Karstula
Karstula.vaakuna.svgKarstula.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti62°52′40″N, 024°48′10″E
MaakuntaKeski-Suomen maakunta
SeutukuntaSaarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskusKarstulan kirkonkylä
Perustettu1867
Kokonaispinta-ala963,19 km²
115:nneksi suurin 2019 [1]
– maa887,07 km²
– sisävesi76,12 km²
Väkiluku4 031
195:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys4,54 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.14,1 %
– 15–64-v.55,4 %
– yli 64-v.30,5 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,9 %
– muut1,0 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaHilkka Hakala
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
13
6
4
3
1
www.karstula.fi
Karstulan kirkko
Karstula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 4 000 henkeä.[2] Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula sijaitsee 100 kilometrin päässä Jyväskylästä ja noin 370 kilometrin päässä Helsingistä. Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini. Karstulan Natura-kohteita ovat Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva, Kilpisuo Laihistenneva-Härkäneva-Vahvasenjoki, Ruokolahti-Laikanlahti, Ylin, Verhokangas, Kummunpuro, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju, Särkijärvi ja Iso Metsälampi sekä joki,- koski- ja järviosuuksista koostuva Saarijärven reitti.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiminki, Rantakylä, Vastinki, Vahanka, Oinoskylä, Kangasaho, Autio, Humppi, Aho-Vastinki, Isokylä, Syrjänmäki[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula muodostettiin Saarijärven kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Karstulan puukirkko rakennettiin Pääjärven rannan tuntumaan Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1853. Kirkon alttaritaulun "Jeesus saarnaa veneestä" on maalannut Pekka Halonen. Venäläinen eversti Jegor Ivanovitš Vlastov voitti eversti Otto von Fieandtin johtamat joukot Karstulan kirkonkylässä Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 (Karstulan taistelu). Taistelupaikalla on vuonna 1939 paljastettu muistomerkki. Kyyjärvi erotettiin Karstulasta kunnallisesti vuonna 1928 ja seurakunnallisesti vuonna 1945.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Hilkka Hakala.[10] Karstula on muiden maalaiskuntien tapaan Keskustan hallitsema kunta. Karstulan kunnanvaltuustossa on nykyisin 27 jäsentä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP lisäsi kannatustaan Karstulassa 12 prosenttia, ja Karstula oli puolueelle Keski-Suomen vaalipiirin paras kunta 28 prosentin äänisaaliilla. Myös Kokoomus nosti hivenen kannatustaan. Pienpuolueet menettivät kannatustaan, ja Vihreiden kannatus puolittui kahdesta prosentista.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan merkittävin teollisuuden työnantaja on hirsitalotehdas Honkarakenne Oyj. Toinen kunnan merkittävä työllistäjä on korkean teknologian metalliyritys OnSteel Oy. Vuonna 2015 kunnassa oli 1 392 työpaikkaa. Niistä 16 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 prosenttia palveluissa ja 20 prosenttia jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 prosenttia), palveluiden osuus vastaavasti pienempi.[11] Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähkö-, valaistus- ja tietoliikenneverkkoihin erikoistunut Voiman Oy, repputehdas Finnsavotta ja Onsteel.[12]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Karstulan väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
5 582
1985
  
5 665
1990
  
5 610
1995
  
5 467
2000
  
5 137
2005
  
4 801
2010
  
4 507
2015
  
4 268
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Karstulassa oli 4 146 asukasta, joista 2 100 asui taajamissa, 2 027 haja-asutusalueilla, ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karstulan taajama-aste on 50,9 %.[14] Karstulan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karstulan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 100 asukasta.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karstulassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Karstulan seurakunta.[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karstulan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[17]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan peruskoulu toimii keskustassa kahdessa paikassa: Tolppilan ala-aste (luokat 0-6) ja Laaksolan yläaste (luokat 7-9). Lisäksi on kaksi kyläkoulua, Rantakylän ja Vastingin koulut.[18] Karstulan lukio on yksi runsaimpia etuja tarjoavista lukioista vuonna 2018[19]. Karstulan lukiossa on myös jääkiekkolinja.[20]
Karstulan kansalaisopisto on Karstulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos.[21] Karstulan Evankelinen Opisto on erikoistunut kasvatusalan, hoitoalan, liikunta-alan ja kädentaitojen koulutuksiin.[22] Opisto on yleissivistävää ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa aikuiskoulutusta antava oppilaitos. Opisto järjestää myös ammatillista lisäkoulutusta ja ammattitutkintojen näyttöjä.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulassa toimii useita liikunta- ja urheiluseuroja.
  • Karstulan Kiva ry toimii urheilun yleisseurana ja se on perustettu 1909. Karstulan Kiva ry omistaa Suojan talon, jossa sillä on elokuvateatteri nimeltään Suojan elokuvat, ja talolla järjestetään myös bingoa.[24][25][26]
  • Voimistelu- ja urheiluseura Karstulan Kisa-Veikot ry on perustettu vuonna 1950. Seuran toiminta hiipui pitkäksi aikaa, mutta se alkoi toimia taas vuonna 2011. Seuralla on joukkuevoimistelua, voimisteluliikuntaa sekä tanssi- ja harrasteryhmiä kouluikäisille.[27]
  • Karstulan seudun Metsästys- ja Ampumaseura KarMAS ry on perustettu 1958. Seura järjestää Karstulan kansainvälistä ampumaviikkoa seuran ulkoammuntaradalla.[28][29]
  • Karstulan Urheiluautoilijat ry:n piirissä harrastetaan autourheilua, opetellaan auton hallintataitoja ja liikennekulttuuria. Seuralla on Vallitien Vauhtirata, jossa on järjestetty muun muassa vuonna 2007 nuorten ja naisten jokamiesluokan SM-kisat ja vuonna 2014 SM-liigan kisat, vuonna 2016 viisi JM-kisaa.[30][31]
  • Karstulan Hevosystäväinseura on perustettu 1914 ja merkitty yhdistysrekisteriin 1945. Seura omistaa valaistun raviradan Hermannin hevos- ja ulkoilupuisto, jossa järjestetään kesäisin Heinäravit.[32][33][34]

Liikunta- ja urheilupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan järjestämän vapaa-aikatoiminnan ja ylläpitämien liikuntapaikkojen lisäksi paikkakunnalla on järjestötoimintaa ja yksityistä palveluntuotantoa,[35] kuten yksityiset tenniskentät Enojoen sillan kupeessa ja paloaseman vieressä[36].
Liikuntahallissa on palloilusali, tanssi- /budosali ja ilma-aserata.[37] Myös Tolppilan koulussa on liikuntasali.[37]
Yleisurheilukentällä keskustassa on juoksuratoja, nurmipintainen keskuskenttä ja frisbeegolfin harjoituskori.[36] Pesäpallokentällä on kivituhkapinnoite. Sen yhteydessä on myös beachvolleykenttä.
4,7 kilometriä pitkä kuntorata on pururata ja sijaitsee Hämeenniemessä. Ulkoilureitti, niin kutsuttu Kouheron reitti[38] on 10 km pitkä. Taukopaikkoineen se toimii kesäisin patikkareittinä ja talvella hiihtolatuna.[36]
Luistelupaikkoja on Karstula Areenan jäähallissa, koulukeskuksen yleisluistelualueella ja minikaukalossa sekä Rantakylän kyläyhdistyksen ylläpitämässä minikaukalossa[39][40]Hiihtoa voi harrastaa Karstulassa keskustan kansanhiihtoladuilla. Kyläyhdistykset ylläpitävät kansanhiihtolatuja[39]
Kunnassa on kaksi kunnan ylläpitämää virallista yleistä uimarantaa: Lossinrannan uimala ja Mustanlammen uimaranta.[41] Avantouintia järjestää Avantouintiseura Karstulan Kihaus Ry.[42] Karstulan liikuntapalvelut järjestää uimahallimatkoja.[43]
Kesällä 2012 avattu frisbeegolfrata on 9-väyläinen ja soveltuu kaikentasoisille.[44]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musiikkiviikon Puu Soi-konserttisarja järjestetään vuotuisesti heinä-elokuun taitteessa Karstulassa[45]
  • Ampumaviikko kisaillaan vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa. Järjestäjänä toimii Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Ry [46]
  • Carstunekruisinki on harrasteajoneuvo tapahtuma kesällä
  • Heinäravit juostaan Karstulan raviradalla heinäkuussa[47]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan läpi kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13, Kangasalan ja Kärsämäen välinen kantatie 58 sekä Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.
Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Karstulasta pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Poikittainen Joensuu–Vaasa-pikavuoro ajetaan päivittäin Karstulan pohjoisosan läpi pysähtymättä kantatietä 77 pitkin. Kunnan rajalla pysähdytään Kivijärven tienhaarassa, josta on noin kilometri matkaa Karstulan puolelle.
Karstulan itäosassa kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolta VR lopetti henkilöliikenteen 1968. Kunnassa on ollut oma rautatieliikennepaikka Sapra. Karstulan lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 55 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on matkaa noin 95 kilometriä. Lentoasemista lähin sijaitsee Jyväskylässä noin 80 kilometrin etäisyydellä.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla jauho-perunapuuro ja piimävelli.[48]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Karstula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  8. ↑ Karstula pähkinänkuoressa www.karstulanseutu.fi. Viitattu 8.11.2018.
  9. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 521. Helsinki: Otava, 1962.
  10. ↑ Lappilaistaustainen Hilkka Hakala valittiin Karstulan kunnanjohtajaksi Lapin kansa. 1.11.2016. Viitattu 23.1.2018.
  11. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  12. ↑ Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Jyväskylän ortodoksinen seurakunta
  18. ↑ Kasvatus ja koulutus Karstula. Viitattu 24.2.2018.
  19. ↑ Yle
  20. ↑ Karstula panostaa opetukseen – kiekkolukio starttaa ensi syksynä Torstai. 2017. Viitattu 24.2.2018.
  21. ↑ Kansalaisopisto - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  22. ↑ keo keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  23. ↑ Toiminta-ajatus keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  24. ↑ Karstulan Kiva ry | Karstulan Kiva ry www.karstulankiva.fi. Viitattu 9.11.2018.
  25. ↑ Suojan Elokuvat suojanelokuvat.fi. Viitattu 9.11.2018.
  26. ↑ Bingo karstulankiva.fi. Viitattu 9.11.2018.
  27. ↑ Seura - Karstulan Kisa-Veikot ry www.karstulankisaveikot.fi. Viitattu 9.11.2018.
  28. ↑ KarMAS 60-vuotta 2018/KarMAS 60-years 2018 karmasry.fi. Viitattu 9.11.2018.
  29. ↑ Karstulan Kansainvälinen Ampumaviikko 30.6.-7.7.2018 Karmas ry. Viitattu 9.11.2018.
  30. ↑ Karstulan Urheiluautoilijat r.y. karstua.fi. Viitattu 9.11.2018.
  31. ↑ Rata karstua.fi. Viitattu 9.11.2018.
  32. ↑ Historia Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  33. ↑ Hermannin hevospuisto Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  34. ↑ Pia Tervoja: Paikallisravit ovat kesän kohokohta Keskisuomalainen. Viitattu 9.11.2018.
  35. ↑ Liikuntajärjestöt - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  36. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Kesäliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  37. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Sisäliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  38. ↑ [1]
  39. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Talviliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  40. ↑ Kalenteri www.karstula-areena.fi. Viitattu 8.11.2018.
  41. ↑ Uimarannat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  42. ↑ Karstulan yhdistysluettelo: Karstulan Kihaus ry yhdistys.karstulanseutu.com. Viitattu 8.11.2018.
  43. ↑ Uimahallimatkat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  44. ↑ Karstula Frisbeegolf - Radat Frisbeegolfradat.fi. Viitattu 9.11.2018.
  45. ↑ Karstulan 43. musiikkiviikko 21.7.-28.7.2018 | keo www.keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  46. ↑ Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Ry
  47. ↑ UUTISET JA TAPAHTUMAT Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  48. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 88. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)