Kauhava

Kauhava

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kauhava
Kauhava.vaakuna.2009.svgKauhava.sijainti.suomi.2009.svg
sijainti
Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
Sijainti63°06′05″N,023°03′50″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaSeinäjoen seutukunta
Hallinnollinen keskusKauhavan keskustaajama
Perustettu 
– Kauhava1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
KuntaliitoksetAlahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala1 328,37 km²
85:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 313,78 km²
– sisävesi14,59 km²
Väkiluku16 033
72:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys12,20 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,6 %
– 15–64-v.57,1 %
– yli 64-v.26,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,7 %
– ruotsinkielisiä0,6 %
– muut2,8 %
Kunnallisvero21,75 %
49:nneksi suurin 2019 [5]
KaupunginjohtajaMarkku Lumio[6]
HallituksenpuheenjohtajaVille Virrankoski
Kaupunginvaltuusto43 paikkaa
– puheenjohtajaJanne Sankelo
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • KD
 • muut
20
9
5
4
4
1
www.kauhava.fi
Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.
Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 16 033 henkilöä (31. joulukuuta 2018),[2] ja sen pinta-ala on 1 328,37 km², josta 14,59 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2019).[1]Väestötiheys on 12,20 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Isokyrö, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahärmän alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat Kauhavalle 1500-luvulla. Tervakauppa vaurastutti aluetta 1700-luvulla. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867.[8]
Lentosotakoulu toimi Kauhavalla vuosina 1929–2014.
Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 20 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, perussuomalaiset viisi paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit neljä paikkaa ja Pro Kauhava (2018-2021) yksi paikka.[10] Kaupunginjohtana toimii Markku Lumio.[11]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6915 työpaikkaa. Niistä 12 prosenttia oli alkutuotannossa, 33 % jalostuksessa ja 53 % palvelualoilla.[12]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.
Kauhavan väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
19 924
1985
  
20 359
1990
  
20 231
1995
  
19 877
2000
  
18 967
2005
  
18 248
2010
  
17 308
2016
  
16 599
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kauhavan taajama-aste on 65,4 %.[15] Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[16]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Kauhavan keskustaajama5 509
2Alahärmän kirkonkylä2 203
3Ylihärmän kirkonkylä2 171
4Kortesjärven kirkonkylä611
5Kangas*112
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
  • Kauhavan seurakunta
    • Alahärmän kappeliseurakunta
    • Kortesjärven kappeliseurakunta
    • Ylihärmän kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.[17]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia[19] on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan[20] kylässä.

Sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, jonka LP-levy on tätä nykyä arvokas keräilyharvinaisuus, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on saavuttanut kansainvälistäkin suosiota osallistuttuaan alan kilpailuun Saksassa. Uusimman levynsä yhtye äänitti New Orleansissa. Kauhava Big Band toimii myös hyvin aktiivisesti.
Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan "rumaa vallesmannia".
Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.
Kauhavan Härmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.[21]

Rautatieyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys- ja harrastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.
Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin. Alahärmän kaupunginosassa toimiva Härmän lukio on erikoistunut palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen.
Kauhavalla pidetään vuosittain Härmälääset Häjyylyt, Kävelykarnevaalit, Puukkofestivaalit ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalaisia urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalaisia työnantajia:

Tunnettuja kauhavalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Hallinto Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. ↑ Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
  9. ↑ Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
  10. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2017 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
  11. ↑ Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  12. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  13. ↑ Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Pohjalaisia. Wikipedia, 7.10.2013. Artikkelin verkkoversio. fi
  20. ↑ Kangas (Ylihärmä). Wikipedia, 9.2.2019. Artikkelin verkkoversio. fi
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  22. ↑ Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)