Kaustinen

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Kaustinen on myös Tenavat-sarjakuvissa esiintyvä hahmo.

Kaustinen Kaustby
vaakuna	sijainti
Kaustisen kirkko
Sijainti	63°32′55″N, 023°41′25″E
Maakunta	Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kaustisen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kaustisen kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	361,12 km² 248:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	353,97 km²
– sisävesi	7,15 km²
Väkiluku	4 273 193:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	12,07 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	19,0 %
– 15–64-v.	59,4 %
– yli 64-v.	21,6 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	95,7 %
– ruotsinkielisiä	2,1 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	21,50 % 71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Arto Alpia
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021[6]  • Kesk.  • Ps.  • SDP  • Vihr.	13 6 1 1
www.kaustinen.fi

Kaustinen (ruots. Kaustby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 273 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 361,12 km², josta 7,15 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,07 asukasta/km².

Ylivieskan–Kauhavan kantatien 63 ja Kokkolan–Lappeenrannan valtatien 13 risteyksessä sijaitseva Kaustisen seutukuntaan kuuluva Kaustinen on kulttuuriharrastuksiltaan vireä maaseutupaikkakunta.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Kylät
• 2Historia
  • 2.1Esihistoria
  • 2.2Keskiaika
  • 2.3Uusi aika
    • 2.3.11600-luku
    • 2.3.2Isoviha
    • 2.3.3Vapauden aika
    • 2.3.41800-luku
    • 2.3.5Autonomian aika
    • 2.3.6Tervatalous
    • 2.3.7Siirtolaisuus
    • 2.3.8Itsenäisyyden aika
• 3Hallinto
• 4Väestönkehitys
  • 4.1Taajamat
• 5Vaakuna
• 6Toimintaa
• 7Uskonnolliset yhteisöt
  • 7.1Entiset seurakunnat
• 8Ystävyyskunta
• 9Elinkeinot
• 10Urheilu
• 11Tunnettuja nykyisiä ja entisiä asukkaita
• 12Kirjallisuutta
• 13Katso myös
• 14Lähteet
• 15Aiheesta muualla

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustinen sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Sen naapurikuntia ovat Halsua, Kokkola, Kruunupyy ja Veteli.

Kaustisen maisemia luonnehtivat vehmas Perhonjokilaakso, metsäiset kalliot, loivasti kumpuilevat kangasmaat ja laajat suot.

Kunnan keskiosan kallioperässä vallitsevina kivilajeina ovat pegmatiittigraniitti ja kiilleliuske, laitaosissa on yleisimmin gneissejä ja amfibolitteja. Gneissialueilla on magneettipitoista mustia liuskeita. Kallioperä on yleensä maaperän peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, joka usein muodostaa drumliineita. Kuntaa halkoo kaakosta luoteeseen harjujakso, joka kulkee kaakossa Perhojoenitälaitaa, mutta kääntyy Kaustisen kirkonkylän jälkeen pohjoisluoteeseen missä se kohoaa kauniina kapeana selänteenä. Maasto on alavaa, mutta kuitenkin mäkisempää kuin Keski-Pohjanmaalla yleensä. Jokilaaksojen reunoilla kohoaa loivakaartoisia kallioita. Kunnan korkein kohta on Lapinharju kunnan kaakkoisosassa. Soita on runsaasti. Suot ovat pääasiassa karuja rämeitä, mutta myös karuja nevatyyppejä on paljon. Yksi kauneimmista rämeistä on Iivanaräme Jylhän eteläpuolella.

Kaustisen ainoa Natura-alue on Pilvineva, yksi maakunnan tärkeimmistä lintusoista.[7]

Kunnan ainoa suurehko vesiallas on Vissaveden tekojärvi. Kaustisella on kaikkiaan 32 järveä. Vissaveden jälkeen suurimmat niistä ovat Iso-Miesvesi ja Nuolinen.[8] Kuntaa halkovilla Perhojoen ja Köyhäjoen jokilaaksoilla on sen sijaan merkittävä asema Kaustisen maisemakuvassa. Perhonjoki virtaa melko rauhallisena ja suoraviivaisena vehreässä laaksossaan. Ainoa suurehko joen laajentuma on luoteessa Salonkylän kohdalla. Perhojoen sivujoki, Köyhäjoki, sen sijaan mutkittelee paikoin voimakkaasti. Köyhäjokeen laskee kirkonkylän pohjoispuolella koillisesta Näätinkioja.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Känsälä
• Paavola
• Järvelä
• Jylhä
• Kola
• Kirkonkylä
• Köyhäjoki
• Nikula
• Puumala
• Salonkylä
• Tastula
• Vintturi

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kaustisen seudulle kampakeraamisen kulttuurin loppuajalla. Tätä todistavat alueelta löydetyt asuinpaikat sekä useat esinelöydöt. Pronssi- ja rautakaudella asutus taantui alueella ja alue muuttui erämaaksi, jossa saamelaiset ja heidän verottajansa samoilivat.

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset suomalaiset, kainulaiset saapuivat seudulle 1200-luvun alkupuolella. Kaustisen murre on ytimeltään länsisuomalaista ja muistuttaa monessa suhteessa Keski-Pohjanmaan rannikon ja Etelä-Pohjanmaan murretta. Alueelle muutti myös keskiajalla ruotsalaisia, joista on muistoina talonnimet Gedda (Kentala), Varg (Varila), Järv (Järvilä) ja Juoperi. Viimeiseksi alueelle tulivat 1500-luvulla savolaiset. Savolaiset pysähtyivät pääasiassa Perhoon ja Halsualle. Kaustisella oli jo 1500-luvulla kiinteä asutusta, joten täältä ei saanut helposti maata.

Suomalaiset ja ruotsalaiset olivat oppineet toistensa tapoja ja kieltä jo rannikolla asuessaan monen miespolven ajan, mutta savolaiset erosivat monessa suhteessa molemmista muista ryhmistä. Yhteiset elinehdot ja jokapäiväiset kanssakäyminen hioivat särmät ja lievensivät erilaisuudet ja syntyi kaustislainen.

Uusi aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1600-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1608 Kaustisella oli jo 18 taloa, joista yksi katosi kuitenkin melko pian maakirjasta. Asukasluku oli 1600-luvun alussa n. 130 henkeä. 1600-luku ei ollut helppoa aikaa kaustislaisille, vuosisadan alussa koettu ”suuri olkivuosi” verotti osaltansa kylän asutusta. Myös 1600-luvulla koetut sodat rasittivat seudun talonpoikia. 1600-luvulla perustettiin Kaustiselle yhdeksän uutta taloa ja kylän taloluku nousi 1600-luvun lopulla 27 ja asukasmäärä nousi n. 340 henkeen.

Isoviha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran Kaustinen sai kokea omakohtaisesti sodan kauhut, kun Ruotsi oli helmikuussa 1714 lopullisesti lyöty Napuen taistelussa. 1714 syksyllä venäläiset tulivat Kokkolan ylimaalle ja Kaustiselle. Venäläinen ratsuväkirykmentti majaili parin kuukauden ajan Kaustisen kedoilla ja sen poistuttua venäläisiä partioita kuljeskeli seudulla. Venäläisten käyttäytyminen oli raakaa ja armotonta. Säälimättä he ryöstivät ja murhasivat ja polttivat rakennuksia. Osittain se oli pakkoverotusta. Ihmisiä kidutettiin ilmaisemaan kätkönsä. Murhattujen määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Toisia kidutettiin ja osalle jäi pysyviä vammoja. Venäläiset eivät tyytyneet vain ryöstämään rahaa ja tavaraa, vaan he veivät myös lapsia mukanaan, jotka he myivät Venäjällä orjiksi. Kaustislaiset talollinen Hannu Känsä ja kokkolalainen kultaseppä Johan Corander, alkuaan Kaustisen Kuorikoskia, perustivat kaksi sissijoukkoa, jotka ottivat tehtäväkseen tuhota pieniä vihollispartioita, jotka ryöstivät ja murhasivat asukkaita. Kostoa välttääkseen sissit pidättyivät ahdistamasta vihollisia, elleivät tienneet varmasti pystyvänsä tuhoamaan koko partiota. Silloin venäläiset eivät saaneet tietää, mitä sotilaille oli tapahtunut, eivätkä siten osanneet arvata sissejä talonpojiksi, vaan luulivat Ruotsin armeijan rippeiksi, joita kierteli eri puolilla maata ahdistamassa venäläisiä. Ruudin vähennyttyä sissit turvautuivat keihäisiin ja pitkävartisiin pertuskoihin. Vasta ruudin loputtua heidän täytyi luopua taisteluista, mutta siihen mennessä olivat he ehtineet pelastaa monen kyläläisen hengen ja omaisuuden.

Vapauden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1740-luvulla alkanut isojako nostatti seudun talolukua. 1700-luvun lopussa Kaustisella oli 35 taloa ja asukasmäärä oli noussut 1 340 asukkaaseen. Myös talojen peltoalat nousivat.

Kaustiselle oli puuhattu omaa kappelia jo 1600-luvun alussa ja kirkon peruskivetkin oli laskettu paikalleen, mutta 1639 hanke tyrmättiin. Kun uusi hanke käynnistettiin 1700-luvun lopulla, sitä vastustettiin voimaperäisesti. Itse Kokkolan emäseurakunnan kirkkoherra Antti Chydenius vastusti kirkon rakentamista Kaustiselle. Mutta kaustislaiset eivät hellittäneet. Heillä oli hyvät perustelutkin. Taloja oli jo 69 ja asukkaita 800. Kun muuta keinoa ei näyttänyt enää olevan, kaustislaiset päättivät kääntyä itse Kuningas Kustaa III puoleen. Tukholmaan purjehtivat kyläkunnan valtuuttamina Matti Matinpoika Kuorikoski ja Erkki Matinpoika Kettu. Kaukoviisaat miehet olivat ottaneet mukaansa kuningattarelle lahjaksi Kuorikoskien nikkaroiman rukin. Ja niin kävikin, että kuningas suostui kaustislaisten anomukseen ja allekirjoitti 12. kesäkuuta 1776 suostumuksensa siihen, että kaustislaiset saavat rakentaa oman kirkon, jotta pääsisivät eroon pitkistä kirkkomatkoista ja saivat hankkia itselleen oman kappalaisen.

Syksyllä 1777 kappelinkankaalle valmistui kirkko, jonka rakensi Matti Matinpoika Kuorikoski. 1778 kirkon viereen valmistui kellotapuli. Kymmenisen vuotta Kaustisen kirkko ja kellotapuli saivat seistä alkuperäisessä hirsiseinäasussa. Vuonna 1787 ne laudoitettiin ja maalattiin punaisiksi. Perimätiedon mukaan kirkon kellot tilasivat samat miehet, jotka olivat hakeneet perustamislupaa Tukholmasta. Yhteen kelloon kaiverrettiin ”Parta-Ketun” kuvan peruna kourassa. Kellojen tilaus tapahtui tiettävästi 1776.

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun loppu sujui rauhallisesti. Seuraavan kerran Kaustisen rauhaa järkytti Suomen sota, jota käytiin vuosina 1808–1809. Kokkolassa olevat venäläiset sotajoukot pelästyivät majuri Otto von Fieandtin kaappausta Perhossa ja perääntyivät Etelä-Pohjanmaalle. Osa joukoista vetäytyi Kokkolasta Kaustisen, Vetelin ja Perhon kautta Kyyjärven Lintulahteenpolttaen Tunkkarin sillan. Suomalaiset etenivät Himangalta Kokkolaan. Lintulahdessa kärsitty tappion vuoksi Fiendt vetäytyi ja saapui aluksi Tunkkarille ja vähän myöhemmin Kaustiselle Lövbackaan ja lopulta Kokkolaan. Suomalaisten tiedustelupartio totesi vihollisen olevan Kaustisen kirkolla ja pian venäläiset piirittivät Lövbackassa olevaa suomalaisten komennuskuntaa. Pääosa siitä pääsi pakoon, mutta 45 miestä joutui vangiksi. Tämän jälkeen Kokkolan ylimaa oli uudelleen kokonaan venäläisten hallussa ja tällä kertaa lopullisesti. Suomi liitettiin Venäjään 1809 ja yhteys Ruotsiin katkesi.

Autonomian aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallan aikana Kaustisen asukasluku alkoi kasvaa. 1800-luvun alussa Kaustisen asukasluku oli n. 1 340 asukasta. 1800-luvun puolenvälin aikoihin kylän asukasmäärä kasvoi 2 000:een. Kunnan asukasmäärä saavutti huippunsa 1890-luvulla, jolloin asukasmäärä saavutti 3 000 hengen rajan.

Kokkolan kolmen ja puolen vuosisadan ikäinen kirkkopitäjä hajosi, kun Kokkolassa 18. huhtikuuta 1860 pidetty pitäjänkokous asettui jaon kannalle. Tuomiokapituli suositti ja senaattipäätti 1. lokakuuta 1860, että perustetaan Vetelin kirkkoherrakunta, johon kuuluvat Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon seurakunnat. Kaustinen itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1866.

Tervatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terva oli 1600-luvun alusta ja aina 1800-luvun lopulle kaustislaisille talonpojan tärkein tulonlähde. 1800-luvun loppu oli Kaustisella terva-ajan kultakautta. 1800-luvun viimeisinä vuosina tervatynnyristä maksettiin 15 markkaa. Kaustislaisen talollisen tervatulot olivat vuodessa noin 15 000 markkaa. Tervanpoltto väheni 1900-luvulle tultaessa, mutta vielä 1900Kaustinen oli Perhonjokilaakson suurin tervantuottaja. Sen talolliset tuottivat peräti 1 000 tynnyriä, kun veteliläiset tuottivat 500, perholaiset 300 ja halsualaiset 200 tynnyriä.

Siirtolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asukasmäärää laski 1800-luvun loppupuolella alkanut siirtolaisuus. Yhteensä vuosina 1860–1914 Kaustiselta muutti 1 663 ihmistä. Kaustislaiset asettuivat Pohjois-Amerikanhavumetsävyöhykkeelle, Suurten järvien tienoille Michiganiin ja Minnesotaan. Myöhemmin siirtyneet asettuivat Oregonin Astoriaan, Massachusettsissa Fitchburgiin. Kaustislaiset työskentelivät pääasiassa kaivos- ja metsätöissä.

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissotaa ei Kaustisella pahemmin sodittu, vaikkakin Kaustisen miehet osallistuivat siihen muualla. Ensimmäinen sotatoimi oli Kokkolan valtaus, johon Perhonjokilaaksosta osallistui 60 kaustislaista. Muualla Suomessa käytyihin taisteluihin osallistui vapaaehtoisina helmikuussa 1918 ainakin 32 kaustislaista. Kaustislaiset osallistuivat Valkoisen armeijan sotatoimiin Virroilla ja taisteluihin Näsijärven kahta puolta. Tampere oli sisällissodan tärkein taistelupaikka. Tampereen valtaukseen osallistui yli nelisenkymmentä kaustislaista. Hauhon taistelu koitui murheen päiväksi Kaustisen miehille. Kolmisenkymmentä osallistui taisteluihin ja heistä kaatui viisi. Karjalassa kaustislaiset osallistuivat Raivolan, Kuokkalan, Ollilan, Terijoen ja Rajajoen taisteluihin. Viipurin valtauksessa oli ainakin kaksikymmentä kaustislaista.

Kaustislaiset olivat mukana talvisodassa. Keskipohjalaiset kuuluivat pääosin 8. divisioonan 24. jalkaväkirykmenttiin ja osin kevyt osasto 8:aan. Karjalan Kannaksella. Myöhemmin kutsutut miehet ”Rauhalliset sotakarhut” sijoitettiin jalkaväkirykmentti 64:n toiseen pataljoonaan ja alistettiin eversti Hjalmar Siilasvuon johtaman 9. divisioonan Suomussalmen-Raatteen alueelle. JR 64:n komentaja oli teerijärviläinen everstiluutnantti F. U. Fagernäs. Talvisodassa kaatui 13 kaustislaista.

Jatkosodan aikana Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Kalajoen miehet kuuluivat 11. divisioonan jalkaväkirykmentti 20:n I pataljoonaan. Rykmentin komentajana toimi aluksi everstiluutnantti Paavo Susitaival. Kaustislaiset taistelivat Raja-Karjalassa ja Itä-Karjalassa. Asemasodan aikana kaustislaiset olivat samoilla alueilla. Vetäytymisvaiheessa kaustislaisten pataljoona siirrettiin Syvärin kautta Kannakselle. Jatkosodassa kaustislaiset osallistuivat Kärstilän, Karhumäen, Miinalanjoen, Juustilan, Nietjärven, Vuosalmen ja Vuoksenrannan taisteluihin. Jatkosodassa kaustislaisia kaatui 88. Kaustislaiset osallistuivat JR 50:n joukoissa Lapin sotaan, jossa kaustislaiset taistelivat ympäri Lappia. Lapin sodassa kaustislaisia kaatui yhdeksän.

Kaustisen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1940 asukkaita oli jo 4 633. Tämän jälkeen poismuutto alkoi vähentää kunnan väestöä ja 1970 asukkaita oli enää 3 550. 1970-luvulla väkiluku kääntyi jälleen nousuun. Vuonna 1985 kaustislaisia oli 4 262. Kunnan väkiluku on ollut laskussa 1990-luvun puolesta välistä alkaen. Vuonna 2015 kunnan asukasmäärä oli 4 304.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustisen kunnanjohtaja on Arto Alpia. [9]Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kaustisen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			3 993
1985			4 325
1990			4 500
1995			4 578
2000			4 414
2005			4 348
2010			4 302
2015			4 305
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kaustisella oli 4 309 asukasta, joista 2 819 asui taajamissa, 1 458 haja-asutusalueilla ja 32 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kaustisen taajama-aste on 65,9 %.[12] Kaustisen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kaustisen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kunnan alueella 2 819 asukasta.[13] Kaustisen kirkonkylän taajama ulottuu osittain myös Vetelin kunnan alueelle.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustisen kunnanvaakunan on suunnitellut kaustissyntyinen taiteilija Ilmari Wirkkala ja se on vahvistettu 25. lokakuuta 1950. Sinisessä kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu. Viulu kuvaa paikkakunnan kansansoittajaperinnettä, ristit viittaavat tunnettuun Kuorikoskien kirkonrakentajasukuun.

Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustisen kirkonkylää kansanmusiikkifestivaalien aikaan 2007.

Kunta on tullut kuuluisaksi alun perin pelimanniperinteen pohjalle rakentuneista vuosittaisista Kaustisen kansanmusiikkijuhlista. Kunnassa toimii myös erikoislukio, Kaustisen musiikkilukio. Kaustisella järjestetään myös vuosittain alkuvuodesta Kaustisen kamarimusiikkiviikko. Kuninkuusravit on järjestetty Kaustisen raviradalla vuosina 1985 ja 2002.

Kaustinen on vahva maidontuotantoalue, mutta siellä on myös muunlaista perustuotantoa. Kunnassa toimii paikallinen Kaustisen Osuusmeijeri.

Pienimuotoiseen teollisuuteen kuuluvat muun muassa muoviala, mekaaninen puuala sekä sähkötekninen suunnittelu. Palvelukeskuksena Kaustinen palvelee myös naapurikuntia tai niiden osia. Kunta osallistuu erilaisiin elinkeinohankkeisiin kiinteistönomistajana ja osakkaana Kaustisen Kehitys Oy:n kautta.

Kaustisella toimii Kyläsavut ry, joka on perinne- ja kotiseutuyhdistys. Se on muun muassa kunnostanut Puumalan kylässä sijaitsevaa Lautamiehentaloa.

Kaustisen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla juustopaisti. Se on keitto, jossa on liha- ja leipäjuustokuutioita.[14]

Pauanne kirkonkylän läheisyydessä rakennettiin aikanaan kansanparantajien kokoontumis- ja hoitopaikaksi. Paikan omistaa Aulis Junes.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaustisella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

• Kaustisen ja Ullavan seurakunta

Seurakunta kuuluu Kokkolan seurakuntayhtymään, ja se toimii myös Kokkolan kaupungin alueella.

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa yksi (1) asiaa käsittävässä luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kaustisen kunnan nykyisellä alueella.[15]

• Kaustisen seurakunta (yhdistetty Ullavan seurakunnan kanssa Kaustisen ja Ullavan seurakunnaksi 2006)

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[16].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kaustisen helluntaiseurakunta[17] sekä baptismia edustava Kaustisen baptistiseurakunta[18]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaustisen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[19]

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Võrun maakunta, Viro, 1989-[20]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Hotelli- ja ravintola-ala
  • Kansanlääkintäkeskus, Terveyshotelli
  • Kappelin Grilli
  • Ravintola Pelimanni
• Mekaaninen puu
  • Oy Esari Ab
  • Finnpellets
  • Finnmehl
  • Penttilän Puusepäntehdas Oy
  • Virkkalan Puunjalostus
  • Kaustisen Elementtivalmiste Oy
• Metalliteollisuus
  • Metalli Järvelä Oy
• Muoviteollisuus
  • FL Pipe
• Perustuotanto
  • Keliber-kaivosprojekti
• Sähkötekninen suunnittelu
  • Sasken Finland Oy (ent. Botnia Hightech Oy)
• Teollisuuden palvelut
  • Pept Oy Ab
• Tietoliikenneverkot
  • Oy Esari Ab
• Terveys- ja hyvinvointipalvelut
  • Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustisen Pohjan-Veikot on paikallinen yleisurheiluseura. Hevosurheilua harjoitetaan Kaustisen raviradalla.

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Konsta Jylhä (1910–1984), mestaripelimanni
• Mauno Järvelä (1949–), viulisti
• Juha Kangas (1945–), kapellimestari ja pelimanni
• Ville Kangas (1977–), muusikko
• Heikki Kuorikoski (1772–1846), rakennusmestari, kirkonrakentaja
• Jaakko Kuorikoski (1807–1880), rakennusmestari, kirkonrakentaja
• Heikki Laitinen (1943–), professori
• Viljami Niittykoski, kansanmuusikko ja säveltäjä
• Samuli Nordberg, näyttelijä
• Pehr Henrik Nordgren (1944–2008), säveltäjä
• Friiti Ojala (1892–1951), viulupelimanni
• Lauri Ojala (1918–2002), trumpetisti
• Maarit Peltoniemi, laulaja
• Pentti Penttilä, (1929–2011), kansanparantaja
• Richard Pesola (1888–1945), amerikansuomalainen päätoimittaja ja kirjailija
• Tuomo Puumala (1982–), kansanedustaja
• Irma Rewell (1929–2010), oopperalaulaja
• Topi Saha, muusikko
• Ilmari Wirkkala (1890–1973)
• Merja Wirkkala (1954–), oopperalaulaja
• Timo-Jaakko Virkkala (1943–2015), pikajuoksija
• Antti Timonen, näyttelijä

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Esko Toivonen: Viulujen ja naularistien Kaustinen. E. Toivonen, 1995. ISBN 952-90-6709-7.
• Finlandia, Otavan iso maammekirja 7: Etelä-Pohjanmaa. Helsinki, Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Kaustisen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kaustinen Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
7. ↑ Pilvineva { Julkaisu= Ympäristö ymparisto.fi. Viitattu 15.5.2018.
8. ↑ Kaustinen Järviwiki. Viitattu 15.5.2018.
9. ↑ Yhteystiedst Kaustinen. Viitattu =15.5.2018.
10. ↑ https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/val236.html
11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
14. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 163. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
15. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
16. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
17. ↑ Kaustisen helluntaiseurakunta Kaustisen helluntaiseurakunta. Viitattu 26.10.2011.
18. ↑ Kaustisen baptistiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
20. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaustinen.

• Kaustisen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Kaustisen avainluvut
• Kaustinen Folk Music Festival
• Kamarimusiikkiviikon kotisivut
• Urheiluseura Kaustisen Pohjan-Veikot

Näytä

Kaustinen

[Näytä] n • k • m Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Luokka: 

• Kaustinen