Kerava

Kerava

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kerava
Kervo
Kerava.vaakuna.svgKerava.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti60°24′10″N,025°06′00″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaHelsingin seutukunta
Hallinnollinen keskusKeravan keskustaajama
Perustettu1924
– kaupungiksi1970
Kokonaispinta-ala30,79 km²
309:nneksi suurin 2019 [1]
– maa30,63 km²
– sisävesi0,16 km²
Väkiluku36 279
31:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys1 184 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,8 %
– 15–64-v.65,0 %
– yli 64-v.18,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä89,6 %
– ruotsinkielisiä1,2 %
– muut9,2 %
Kunnallisvero19,25 %
287:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste6,6 % (31.8.2009 [6])
KaupunginjohtajaKirsi Rontu
Kaupunginvaltuusto51 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
13
13
9
6
6
3
1
www.kerava.fi
Keväisin Keravalla nautitaan lukuisten rusokirsikkapuiden kukkaloistosta.
Kerava (ruots. Kervo) on kaupunki Suomessa Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.
Kerava on osa Helsingin metropolialuetta.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan kartta.
Kerava sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella Helsingistä 27 kilometriä pohjoiseen. Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkevat päärata ja Helsinki–Lahti-rautatie, Lahdentie sekä Keravanjoki, joka on Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee kävelykatu, jota on kutsuttu Suomen pisimmäksi (850 m)[9] (myös Porissaon mainittu sijaitsevan Suomen vanhin ja pisin kävelykatu.[10]).

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosan
numero[11]		Nimi[11]
1Kaleva
2Kilta
3Sompio
4Keskusta
5Ahjo
6Savio
7Ylikerava
8Kaskela
9Alikerava
10Jokivarsi
11Kannisto

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerava-päivän yleisöä Keravan museonpihalla kesällä 2010.
Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Nämä alueen asukit saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan.[12] Keravalta tunnetaan kahdeksan kivikautista asuinpaikkaa, joista merkittävin on Lapilan Pisinmäki. Alueelta on löydetty kiviesineitä, tulisijoja, luunkappaleita ja keramiikkaa, jotka ajoittuvat kahteen asutusvaiheeseen. Näistä varhaisempi on Suomusjärven kulttuurin ajalta noin 6500–4200 eaa. ja myöhäisempi nuorakeraamisen kulttuurin kaudelta noin 2500–2000 eaa.[13][14]
Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Ylikerava ja Alikerava. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta ovat peräisin 1440-luvulta. 1500-luvun puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tulikin tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus.[15]
Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Alkujaan siihen kuului myös osa Korson alueesta, ja Korson rautatieasemakin sijaitsi kauppalan alueella. Vuonna 1954 lähtien koko Korso kuitenkin liitettiin silloiseen Helsingin maalaiskuntaan.[16]
Syy kauppalan perustamiseen oli se, että 1862 perustettu rautatieyhteys ja asema olivat saaneet Tuusulan kunnan väkiluvun kasvuun ja alettiin vaatia sitä, että kunta rakennuttaisi kunnallistekniikkaa asemankylään. Näihin investointeihin eivät kuitenkaan Tuusulan kunnan päättäjät olleet valmiita, minkä vuoksi alettiin vaatia omaa itsenäistä kuntaa. Kyösti Kallion ensimmäinen hallitus antoi 15. kesäkuuta 1923 valtioneuvoston asetuksen, jonka mukaan Keravan kauppala määrättiin perustettavaksi seuraavan vuoden alusta. Kerava-päivää vietetään vuosittain 15. kesäkuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina.[17] Alueellisesti Keravan kauppala perustettiin Ali-Keravan ja Yli-Keravan kylistä. Asutus oli keskittynyt alun perin Lapilanmäelle, Helleborginmäelle eli Auringomäelle. Alikulkutunnelin rakentaminen rautatien itäpuolelta länsipuolelle vakiinnutti Keravan keskustan kehityksen. Kauppalan pinta-ala oli 1924–1953 kaikkiaan 39,2 km², mutta 1954 alkaen enää vain 30,79 km², kun Korso ja Nackala liitettiin Helsingin maalaiskuntaan, nykyiseen Vantaan kaupunkiin. Keravan kauppalan ensimmäisissä kunnallisvaaleissa joulukuussa 1924 valittiin 24 kauppalanvaltuutettua.
1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970.[15] 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Kerava on yhä pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan ja Virrenkulman pientaloalueille, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon. Myös keskustaan on suunnitteilla laajamittaista uutta rakentamista.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuspuiston vesiallas sekä ympäröiviä asuintaloja, oikealla kaupunginkirjasto.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Keravan väestönkehitys 1980–2016
VuosiAsukkaita
1980
  
23 851
1985
  
26 207
1990
  
27 597
1995
  
29 385
2000
  
30 270
2005
  
31 544
2010
  
34 282
2016
  
35 511
2018
  
36 034
Lähde: Tilastokeskus.[19]
Vuonna 1953 Keravasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[20]

Tilastolliset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Keravan keskustaajama
Vuoden 2017 lopussa Keravalla oli 35 554 asukasta, joista 34 886 asui taajamissa, 62 haja-asutusalueilla ja 606 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keravan taajama-aste on 99,8 prosenttia.[21] Keravan keskustaajama ei enää muodosta erillistä taajamaa, vaan koko Keravan taajamaväestö (34 886 henkeä) kuuluu Helsingin keskustaajamaan. Helsingin keskustaajama ulottuu Keravan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[22]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keravalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keravan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]

Palvelut ja elinkeino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan keskuspuiston avajaiset 17. lokakuuta 2006.
Keravalla on 12 peruskoulua, yksi lukio, kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto. Kaupungissa on uimahalli, maauimala ja jäähalli sekä vankila. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Savion VPK toimivat Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus; lähin sairaala on Peijaksen sairaala Vantaalla. Keravalla toimii koko Uudenmaan hätäpuheluista vastaava Keravan hätäkeskus. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1. syyskuuta 2003.
Kerava on merkittävä teollisuuskaupunki. Tärkeimmät teollisuusalueet sijaitsevat radan tuntumassa sen itäpuolella. Kaupungissa valmistetaan muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, metallituotteita ja huonekaluja. Lisäksi siellä on monipuolista pienteollisuutta. Keravan suurimmat työnantajat kaupungin jälkeen ovat Sinebrychoff, Tuko Logistics, Metos, Uudenmaan Sairaalapesula, Kokkikartano, Ifolor ja Keravan vankila (perustettu 1927). Keravalla sijaitsee yksi kauppakeskus, Kauppakeskus Karuselli.

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerava kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.
Kaupunginjohtaja Petri Härkönen irtisanoutui yllättäen 11.4.2016.[25]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan rautatieasema.
Sampolan alikulku kulkee pääradan ali yhdistäen keskustan ja radan itäpuoliset alueet.
Keravan keskustaa joulukuussa 2005.
Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, mistä se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi.
Kävelykatukokonaisuus sai Vuoden ympäristörakenne -palkinnon 1996. Sen suunnitteleminen aloitettiin jo 1962 käydyssä arkkitehtikilpailussa, jossa syntyi idea ydinkeskustan ympäröimiseksi kehätiellä. Rakentaminen aloitettiin 1980-luvun alussa, kun Keravan keskustasta Tuusulan kirkonkylään johtaneen Tuusulantien itäisin osa muutettiin pysäköinti- ja huoltomuutosten jälkeen autottomaksi ja liikenne siirrettiin ohikulkuteille. Samalla kävelykatuosuus sai nimen Kauppakaari. Kävelykatua jatkettiin myöhemmin rautatien alitse sen itäpuolelle. Tämä jatke valmistui vuonna 1995, mutta kävelykatu on edelleen kehittämisen kohteena.
Rautatieasemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata ja sen myötä käyttöön otettu neljäs raide tarjoavat entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin. Keravalta johtaa rautatie myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen; ainoastaan kesälauantaisin vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) liikennöivät Keravan ja Porvoon välillä. Porvoon radasta kuitenkin erkanee Kilpilahteen Nesteen öljynjalostamolle johtava rautatie, jolla on päivittäistä tavaraliikennettä; sen sijaan haarautumiskohdasta Porvooseen johtava rataosa on muutettu museoradaksi. Lisäksi nykyisin suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, jolloin juna pysähtyisi ainakin Ahjossa.
Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Keravalle kulkee useampi bussilinja Helsingistä sekä liityntälinja Koivukylän asemalta. Lisäksi busseja kulkee Hyrylään, Sipoon Nikkilään ja Söderkullaan sekä Porvoon Sköldvikiin. Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin kaupunkiradan rakentamiseen ja sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja suoria yhteyksiä Helsingin suuntaan on vähennetty. Sisäisiä bussiyhteyksiäkään ei ole erityisen paljon. Pyörä onkin usein linja-autoa nopeampi kulkuväline rautatieasemalle mentäessä. Kaupungin sisäiset linjat 5,8 ja 9 palvelevat kaupunkiradan rakentamisen jälkeen heikentynyttä linja-autoliikennettä.
Vuoden 2006 maaliskuussa Kerava liittyi HSL-alueeseen, mikä tarkoittaa sitä, että Keravalla on käytössä pääkaupunkiseudun yhteinen matkakortti. Samalla lipulla voi matkustaa junilla ja busseilla sekä Keravalla että muualla pääkaupunkiseudulla (ei kuitenkaan muitten Keski-Uudenmaan kuntien alueella). Enää ei myöskään tarvitse tehdä päätöstä junan ja bussin kuukausikortin välillä, sillä kumpiakin voi käyttää pääkaupunkiseudulle matkustamiseen. HSL-alueeseen liittymisen jälkeen liikennetarjontaa on parannettu. Vuonna 2008 tuli uutena vaihtoehtona käyttöön Keski-Uudenmaan seutulippu, jonka kuukausikortilla on mahdollista matkustaa rajattomasti muualta Keski-Uudeltamaalta Keravalle. Lippua ei kuitenkaan myydä keravalaisille koska kaupunki ei tue lippuyhteistyötä matkahuollon kanssa. Keski-Uudenmaan seutulipulla pystyvät muitten kuntien asukkaat kuitenkin matkustamaan Keravalle HSL:n ulkopuolisilla linjoilla 933, 950 ja 953.
Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie sekä Vanha Lahdentie kulkevat Keravan läpi keskustan itäpuolelta.

Merkittäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 valkosipulimarkkinat.
Kerava tunnetaan mm. sirkusmarkkinoistaan[26], valkosipulifestivaaleistaan[27] ja Kerava-tuotteistaan[28], erityisesti karvanopistaan. Muita merkittäviä tapahtumia ovat muun muassa
  • Helmimusiikki helmikuussa
  • Keravan päivä kesäkuussa
  • Kerava Jazz kesäkuussa
  • Tekijä esiin! -kansanmusiikkitapahtuma kesäkuussa
  • Talven Taikamaa -joulumarkkinat joulukuussa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan kirkko.
  • Keravan kirkko (Ahti Korhonen 1963, lasimaalaukset Lauri Ahlgren 1980)
  • Keravan taide- ja museokeskus Sinkka
  • muita merkittäviä rakennuksia: Keravan rautatieasema (K. Nylander 1878), vanha kaupungintalo (Hytönen & Luukkonen 1950), vesitorni (E. Lehtonen 1953), kauppahalli (1985), Suomen pienin kirkkorakennus Valkean Karitsan kappeli
  • Kävelykeskusta tunnusomaisine katuvaloineen ja useine veistoksineen
  • Sampolan alikulku (1993), jossa Alpo Jaakolan taideteos Huovintien historiaa vuosilta 900–1990
  • Aurinkomäki
  • J. K. Paasikiven patsas (V. Leppänen 1970)
  • Volmari Iso-Hollon patsas (E. Kannosto 1994)
  • Antti Maasalon veistoksia, kuten Yllättävä kohtaaminen (1994), Ilon hetket (1994), Kirjokansi (1995)
  • Kari Huhtamon veistoksia, kuten Rohtovehka (1978)
  • Savion veistospuistolähde?
  • Tuulipurje (Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1982)
  • Vesitaideteos, Keravan kirjaston vieressä.
  • Killan koulun vieressä oleva patsas.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla monia valkosipuliruokia: lammas Yrjön tapaan (à la Jorgos), valkosipuliperunat ja valkosipulimurska öljyssä, sekä jälkiruokana karviaismarjapiirakka vaniljakastikkeen kera.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu, liikunta ja nuorisotyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravalta ovat kotoisin monet maailman huipulle edenneet urheilijat, kuten jalkapalloilija Jukka Raitala ja uimari Hanna-Maria Seppälä. Keravan menestynein urheilija on 1930-luvulla olympialaisissa mainetta niittänyt Volmari Iso-Hollo, jonka patsas on sijoitettu Keravan ydinkeskustaan Iso-Hollon aukiolle lähelle kirjastoa.
Keinukallion urheilupuisto sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien päässä Keravalla. Keinukallio on luonnonläheinen, kaunis ja maastoltaan varsin monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka. Keinukalliolla voi harrastaa talvisin hiihtoa ja pulkkailua. Alueella sijaitsee frisbee-golf-rata ja puiset juoksuportaat, jotka ovat kesäisin kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä. Keinukallion huipulla on ulkoilmaan suunniteltuja liikuntavälineitä. Keravan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013 juhlavaltuustossa, että Keinukalliosta kehitetään koko Suomelle merkittävä liikunnan- ja vapaa-ajanviettokeskus.
Keravalla on mm. kaksi jäähallia, uimahalli, maauimala, yleisurheilukenttä ja kaksi tekonurmikenttää (Kaleva ja Ahjo). Uimahalli kokee täydellisen remontin vuosien 2017-2018 aikana.
Talma Ski-laskettelurinne ja seikkailupuisto sijaitsee lähellä Keravan itärajaa Sipoon puolella.

Keravalaisia urheilu- ja harrastusseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan laidalla sijaitsee Keravan vankila.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ [1] Taloussanomat 23.9.2009 06:01
  7. ↑ Kuntavaalit 2017, Kerava Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. ↑ vm.fi Helsingin metropolialue
  9. ↑ Kävelylle Keravalle MTV3 2006
  10. ↑ Kuntalehti 2000
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Keravan karttapalvelu
  12. ↑ Historia Keravan kaupunki. Viitattu 21.7.2017.
  13. ↑ Kunnas, Olli: Keravan kaupungin tunnettujen muinaisjäännösten tarkistusinventointi 2013–2014, s. 7–8, 12–14, 40. Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut, s.a. Teoksen verkkoversio.
  14. ↑ Sarkamo, Jaakko: Pisinmäen muinaiskaivaukset. Kotikaupunkini Kerava 2, 1981, s. 4–9. Kerava: Kerava-seura.
  15. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Historiaa Keravan Kaupunki. Viitattu 20.7.2010.
  16. ↑ Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Viitattu 6.8.2011.
  17. ↑ Kerava 90 v 26.5.2014. Keravan kaupunki. Viitattu 27.9.2014.
  18. ↑ Odottamaton virhe - Kerava Internet kerava.fi. Viitattu 25.1.2016.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  20. ↑ Fjalar Finnäs: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  21. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  22. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  25. ↑ Raisa Autio: Iltalehti: Keravan kaupunginjohtaja eroaa yllättäen Yle uutiset. 12.4.2016. Viitattu 12.4.2016.
  26. ↑ Tervetuloa Sirkusmarkkinoille
  27. ↑ Tulevat tapahtumat, Valkosipuliyhdistys.com
  28. ↑ Kerava-tuotteet
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  30. ↑ Eräkamut Eräkamut. Viitattu 9.9.2015.
  31. ↑ Hiiden Hittavaiset Hiiden Hittavaiset. Viitattu 12.12.2015.
  32. ↑ Kalevan Kipunat Kalevan Kipunat. Viitattu 12.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kerava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)