Keuruu

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Keuruu
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Keuruun seutukunta
Hallinnollinen keskus	Keuruun keskustaajama
Perustettu	1652
– kaupungiksi	1986
Kuntaliitokset	Pihlajavesi (1969)
Kokonaispinta-ala	1 430,57 km² 77:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	1 257,97 km²
– sisävesi	172,60 km²
Väkiluku	9 766 101:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	7,76 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,1 %
– 15–64-v.	55,1 %
– yli 64-v.	30,8 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	98,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	21,50 % 71:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Hannu Mars
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2017–2021[6]  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Ps.  • KD  • Vihr.  • Vas.	11 10 4 4 4 1 1
www.keuruu.fi

Keuruu, aikaisemmin Keuru[7] (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 800 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.

Sisällysluettelo

• 1Maantiede ja luonto
  • 1.1Keuruun keskustaajaman osat
  • 1.2Kylät
• 2Historia
• 3Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla
• 4Väestönkehitys
  • 4.1Taajamat
• 5Seurakunnat
  • 5.1Entiset seurakunnat
• 6Nähtävyydet ja tapahtumat
• 7Ruokakulttuuri
• 8Urheilu
• 9Tunnettuja keuruulaisia
  • 9.1Fiktiivisiä keuruulaisia
• 10Kuvia
• 11Katso myös
• 12Lähteet
• 13Aiheesta muualla

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Suurin järvi on Keurusselkä ja siihen kuuluva Ukonselkä.

Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksän Natura-kohdetta: Hirvijärvi, Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi, Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo - Kurkisuo ja Syrjäharju.[8]

Keuruun keskustaajaman osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[9] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[10]

Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[11] [12]

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja -opisto, jossa järjestetään joka vuosi juhannuskonferenssi. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksenkeskusvarasto sijaitsevat Keuruulla. HT Laser Oy:n kotipaikka on Keuruu.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			13 000
1985			13 010
1990			12 663
1995			12 405
2000			11 870
2005			11 180
2010			10 666
2015			10 117
2017			9 919
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Keuruun vanha kirkko

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asui taajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keuruun taajama-aste on 70,2 %.[15] Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Keuruun keskustaajama	6 093
2	Haapamäki	831

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

• Keuruun seurakunta
  • Pihlajaveden kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.[17]

• Pihlajaveden seurakunta (liitetty Keuruun seurakuntaan 1995)

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun vanha kirkko on yhä käytössä oleva 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty mm. Matti Nykänen ja Danny. Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa. Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla. Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.[19]

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 km Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

Nyyssä0499

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue. Jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä. Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu -mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia, että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.^lähde?

Liukon pirtti

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettu kouruliha, perunalaatikko ja varituinen eli varilimppu.[20]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkojoukkue KeuPa HT on nostanut 2010-luvulla paikkakunnan profiilia urheilumaailmassa^lähde?.

Tunnettuja keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Toivo Haapala, helluntaiherätyksen vaikuttaja
• Herpmanin veljekset Gabriel, Johan ja Gustaf Herpman, sissipäälliköitä isovihan aikana
• Matias Saxberg, lukkari ja murhamies
• Hannele Huovi, Keuruulla asuva lasten- ja nuortenkirjoja kirjoittava, ja muun muassa Pro Finlandia -mitalin saanut kirjailija (s. 1949)
• Katja Joutsijoki, näyttelijä (s. 1971)
• Matti Kassila, Keuruulla syntynyt kuuluisa elokuvaohjaaja (s. 1924)
• Juha Kukkamo, juoksija (s. 1976)
• Mirjami Kuosmanen, näyttelijä (1915–1963)
• Risto Köykkä, runoilija
• Waltteri Lehtonen, jääkiekkoilija (s. 1993)
• Joni Lius, jääkiekkoilija (s.1971)
• Tapio Niemelä, muusikko
• Kirsi Neuvonen, taidegraafikko (s. 1960)
• Anssi Nykänen, rumpali (s. 1965)
• Lauri Oinonen, poliitikko (s. 1947)
• Onni Oja, taiteilija, professori (1909–2004)
• Olli Palola, jääkiekkoilija, (s. 1988)
• Raimo Peltonen, kaksinkertainen paralympiamitalisti (hopea ja pronssi)
• Olavi Päivänsalo, poliitikko
• Maria Raunio, kansanedustaja (1872–1911)
• Jukka Rautakorpi, jääkiekkovalmentaja (s. 1963)
• Miisa Rotola-Pukkila, videobloginpitäjä
• Kalevi Sorsa, Keuruulla syntynyt poliitikko (1930–2004)
• Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 2008- (s. 1966)
• Einari Vuorela, kirjailija (1889–1972)
• Salla Sipponen, kiekonheittäjä (s. 1995)

Fiktiivisiä keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Kerttu ja Olli Santanen sekä heidän koiransa Vikki Nuukarilan tilalta, hahmot sarjassa The Joulukalenteri

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• 

  Keuruun uusi kirkko
 
• 

  Keuruun kaupungintalo
 
• 

  Keuruun pääkatua
 
• 

  Keuruun rautatieasema

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Keuruun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Keuruu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Iso tietosanakirja, artikkeli Keuru
8. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (ja alasivut) Ympäristö. Viitattu 23.2.2018.
9. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 228. Lähteessä on seurakunnan itsenäistymisvuosi 1630. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
10. ↑ http://vanha.keuruu.fi/museo/keuruunkaupunki.html
11. ↑ http://yle.fi/uutiset/keuruun_pioneerirykmentissa_ei_karjuta_pian_se_hiljenee_kokonaan/7014272
12. ↑ Keuruulla laskettiin lippu viimeisen kerran Yle. 31.12.2014. Viitattu 20.5.2018.
13. ↑ Alueen Keuruu yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
17. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
19. ↑ http://www.tiedetila.fi/tiedetila/aloitus.htm
20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruu.

• Keuruun kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Keuruun avainluvut
• www.nyyssanniemi.fi Nyyssänniemen kotisivut

[Näytä] n • k • m Keski-Suomen maakunnan kunnat

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Luokka: 

• Keuruu