Kirkkonummi

Kirkkonummi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kirkkonummi
Kyrkslätt
Kirkkonummi.vaakuna.svgKirkkonummi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana Kirkkonummen kirkon kellotapuli.
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana Kirkkonummen kirkon kellotapuli.
Sijainti60°07′25″N, 24°26′20″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaHelsingin seutukunta
Hallinnollinen keskusKirkkonummen keskusta
Perustettu1330
Pinta-ala ilman merialueita393,58 km²
214:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala1 017,01 km²
112:nneksi suurin 2019 [1]
– maa366,23 km²
– sisävesi27,35 km²
– meri623,43 km²
Väkiluku39 275
28:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys107,2 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.21,1 %
– 15–64-v.64,1 %
– yli 64-v.14,9 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä76,0 %
– ruotsinkielisiä16,9 %
– muut7,1 %
Kunnallisvero19,75 %
261:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaTarmo Aarnio
Kunnanvaltuusto51 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • RKP
 • Vihr.
 • SDP
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
13
11
11
7
4
2
2
1
www.kirkkonummi.fi
Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus.
Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 39 275 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,35 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 107,2 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 76,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,9 prosenttia ruotsia.[4]
Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.
Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta.[7] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkinpääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu yli 15 000 asukasta.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla.
Kirkkonummen kirkon kellotorni.
Hvitträskin kartano.

Esihistoriallinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittua asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.[9] Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8500 vuotta.[10]
Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetinlähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[10]Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300-1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.[11]
Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[10] Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen.[12] Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa.Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.[13]

Historiallinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.[13]
Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[10] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Upinniemen rannikkoa.
Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.
Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta. (2009)[14]
Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella. [15]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.
Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka.
Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
19 919
1985
  
23 255
1990
  
25 366
1995
  
27 316
2000
  
29 694
2005
  
33 581
2010
  
36 942
2015
  
38 649
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkolan taajamaa.
Vuoden 2017 lopussa Kirkkonummella oli 39 170 asukasta, joista 34 386 asui taajamissa, 4 228 haja-asutusalueilla ja 556 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kirkkonummen taajama-aste on 89,1 %.[17] Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[18]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta)19 952
2Helsingin keskustaajama*7 281
3Veikkola*5 805
4Lapinkylä672
5Långvik447
6Saarlammi*215
7Kolmiranta*14
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[18] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[19]Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä.[18]Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.
Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[20]
AlueVäkiluku
Etelä-Kirkkonummi2 539
– Eestinkylä718
– Långvik954
– Porkkala517
– Upinniemi350
Keski-Kirkkonummi25 543
– Jorvas1 003
– Keskusta14 082
– Korkkulla502
– Masala-Luoma6 284
– Pikkalanlahti2 378
– Sepänkylä596
– Överby698
Pohjois-Kirkkonummi8 708
– Evitskog705
– Haapajärvi484
– Kylmälä855
– Lapinkylä1 109
– Veikkola5 181
– Vols374
Muut402
Yhteensä37 192

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]
Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kirkkonummen kunnan nykyisellä alueella.[21]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummen rautatieasemaKirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006.
Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.
Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.
Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n[23] bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.
Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:
Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa pysähtyen Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[24]
TyönantajaTyöntekijöitä
Kirkkonummen kunta2 431
Oy LM Ericsson Ab888
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue)578
Prysmian Finland255
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag246
Suomen Sokeri176
Saint-Gobain Rakennustuotteet102
Danisco90

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.[25]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Tunnettuja kirkkonummelaisia ja Kirkkonummella asuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteen ja kulttuurin edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esittävät taiteilijat ja populaarikulttuurin edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.

Fiktiiviset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kirkkonummi Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  8. ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2015/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2015
  9. ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 46, 92, 94. Gaudeamus, 2015.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
  11. ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 178. Gaudeamus, 2015.
  12. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 39-40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  14. ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_1000.aspx Kirkkonummen luonnonsuojelualueet. Viitattu 12.8.2009.
  15. ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_574.aspx
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 27.2.2013.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  23. ↑ Matalalattiabussit tulevat K-nummelle Viisykkönen. 11.2.2014. Viitattu 14.3.2014.
  24. ↑ Kirkkonummi tilastoina 2013 Kirkkonummi tilastoina 2013. Viitattu 2.9.2018.
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  26. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)