Kittilä

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kittilä
vaakuna	sijainti
Sijainti	67°39′25″N, 024°54′30″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kittilän kirkonkylä
Perustettu	1854
Kokonaispinta-ala	8 262,97 km² 4:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	8 094,39 km²
– sisävesi	168,58 km²
Väkiluku	6 423 151:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	0,79 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	16,2 %
– 15–64-v.	63,8 %
– yli 64-v.	20,1 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	96,6 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– saamenkielisiä	0,3 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	20,25 % 242:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Sanna Ylinampa (vs.)[6]
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021[7]  • Kesk.  • Muut  • Vas.  • Ps.  • Kok.  • Vihr.  • SDP  • KD	9 7 4 3 1 1 1 1
www.kittila.fi

Suurikuusikon kaivoksen avolouhos.

Kittilä (pohjoissaameksi Gihttel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 6 423 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 262,97 km², josta 168,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,79 asukasta/km².

Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä, ja siellä on 2 471 vapaa-ajan asuntoa.[8]. Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä. Kunnassa on myös Kittilän lentoasema, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Kittilän oppilaitokset ovat lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto ja sen Levi-instituutti. Kunnan suurimpia urheiluseuroja ovat mm. jääkiekko- ja jalkapalloseura Kittilän Palloseura eli KiPS sekä salibandyseura SBC Levi.

Kittilän kunta on ollut jo pitkään muuttovoittoinen ja taloudeltaan tasapainoinen kunta. Talviset matkailusesongit Levin hiihtokeskukseen ovat rikastuttaneet kuntaa merkittävästi.

Kittilän Suurikuusikossa sijaitsee kanadalaisen kaivosyhtiö Agnico Eagle Minesin omistama Euroopan suurin kultakaivos rikastamoineen. Malmion suuruuden arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee välillä 2,5–4,7 g/tonni. Kaivoksessa riittää louhittavaa tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2035 asti.[9] Kittilässä on sijainnut myös Pahta­vuoman kupari­kaivos.

Kittilän kuntapäättäjiä vastaan on syksyllä 2017 nostettu suuri määrä rikossyytteitä. Syytteessä on 28 luottamushenkilöä. Kittilän kuntapäättäjiä epäillään hiihtohissin hankintaan sekä kunnanjohtajan erottamiseen liittyvistä rikoksista.[10]

Sisällysluettelo

• 1Historia
• 2Väestö
  • 2.1Taajamat
• 3Ilmasto
• 4Kylät
• 5Uskonnolliset yhteisöt
• 6Kunnallishallinnon kriisi
• 7Tapahtumia Kittilässä
• 8Tunnettuja kittiläläisiä
• 9Katso myös
• 10Lähteet
• 11Aiheesta muualla

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levi on suosittu hiihtokeskus Kittilässä.

Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvella kulkemista varten pohjoiset kansat olivat kehittäneet omaperäisen liikkumistavan: hiihtämisen. Tämän vuoksi vanhan ajan historioitsijat nimittivät lappalaisia skrithifinneiksi. Olaus Magnusvuodelta 1555 kirjoittaa: ”Lapin asukkaat liikkuivat ihmeteltävällä nopeudella käyttäen erilaisia puulautoja, jotka edestä on taivutettu jousen tavoin kaarelle. Kun ne on kiinnitetty jalkoihin, käyttävät he ohjaamiseen kädessä olevaa sauvaa ja kulkevat mielensä mukaan ylös, alas tai vinoon lumisilla vuorilla.”

Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkankylän ensimmäinen uudisasukas tuli Viennasta Tsirkkemin eli Sirkantin kaupungista. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja no 1 vuodelta 1895 kirjoitti Kittilästä: "Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat."[11]

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.

Kittilän luoteisosassa sijaitsevasta Pallastunturista tuli matkailukohde tunturihiihtoharrastuksen vilkastuessa 1930-luvulla. Suomen matkailijayhdistyksellä (myöh. Suomen Matkailuliitto) oli aluksi vaatimaton maja Pallasjärven rannalla, kunnes vuonna 1938 valmistui yhdistyksen rakennuttama funkistyylinen matkailuhotelli. Hotelli tuhoutui saksalaisten räjäyttämänä Lapin sodassa lokakuussa 1944, ja vuonna 1948 vihittiin uusi, sodanjälkeistä rakennustyyliä edustanut hotelli. Matkat hotellille tapahtuivat porojen vetäminä Muoniosta vuoteen 1956, jolloin rakennettiin autotie hotellille saakka. Samana vuonna viitoitettiin polku Pallakselta Enontekiön Hettaan.[12]

Kittilän vuonna 1831 valmistunut kirkko on yksi kylän harvoista rakennuksista, jotka säilyivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944-1945

Kittilässä oli suuri kevättulva Ounasjoessa vuonna 2005. Vesi nousi niin korkealle, että Kittilän itäpuolella sijaitsevan Ounasjoen ylittävä silta jouduttiin sulkemaan. Tulva aiheutti suuria vahinkoja. Tulva saartoi myös monta taloa, joten osa Kittilän Rantatien asukkaista ei ilman venettä päässyt pois asunnoistaan muutamaan päivään. Nykyään Kittilässä on pienehköt tulvavallit kriittisimmillä tulvimispaikoilla. Vastaavanlainen suurtulva koettiin myös vuonna 2012.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän asukasluvun kehitys vuosina 1970-2011

Kunnan asukasluku laski lähes yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Vuonna 1970 asukkaita oli 7 272, josta tiputtiin vuoteen 2002 mennessä lukemaan 5 797. Käänne kehityksessä tapahtui 2003 ja sen jälkeen trendi on ollut nouseva.[13] Nykyinen kehitys on pääasiassa matkailun ja 2000-luvulla alkaneen kaivostoiminnan ansiota.

Myös väestön ikääntyminen on pysähtynyt. Kittiläläisten keski-ikä nousi 2000-luvun alkuun mennessä yli 40 vuoden 1980-luvun alun 34,5 vuodesta. Viimeiset vuodet keski-ikä on pysytellyt samoissa lukemissa ja oli vuonna 2011 42,3. Koko maassa väestön keski-ikä on 41,7 ja Lapissa 42,7 vuotta eli kittiläläisten keski-ikä sijoittuu noin arvojen puoliväliin.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kittilän väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			6 404
1985			6 213
1990			6 167
1995			6 205
2000			5 819
2005			5 840
2010			6 183
2015			6 416
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kittilässä oli 6 421 asukasta, joista 3 392 asui taajamissa, 2 537 haja-asutusalueilla ja 492 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kittilän taajama-aste on 57,2 %.[16] Kittilän taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[17]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kittilän kirkonkylä	2 226
2	Sirkka	571
3	Rova	343
4	Kaukonen	252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän Pokassa on mitattu Suomen kovin pakkanen[18] −51,5 °C 28. tammikuuta 1999. Lämpöennätys taas on +32,9 °C, joka mitattiin sekä kesäkuussa 2006 että heinäkuussa 1988.

Kittilän ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,4 −8,6 −3,4 2,3 8,6 15,4 18,4 15,4 9,3 1,8 −4,8 −8,2 ka. 3,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,4 −18,6 −14,2 −8,1 −0,6 5,3 8,1 5,6 1,2 −4,3 −12,6 −18,1 ka. -6,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) −14,0 −13,0 −8,3 −2,2 4,2 10,4 13,3 10,7 5,3 −1,0 −8,2 −12,7 ka. -1,3 Sademäärä (mm) 33 30 31 27 40 60 80 69 54 51 39 33 Σ 547 Päivän pituus (h/d) 4 8 12 16 20 24 22 17 13 9 5 1 ka. 12,6 Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 5 3 2 1 0 ka. 3,8 Sadepäivät (d) 19 17 16 12 12 13 15 16 16 18 18 18 Σ 190 L ä m p ö t i l a −9,4 −19,4 −8,6 −18,6 −3,4 −14,2 2,3 −8,1 8,6 −0,6 15,4 5,3 18,4 8,1 15,4 5,6 9,3 1,2 1,8 −4,3 −4,8 −12,6 −8,2 −18,1 S a d a n t a 33 30 31 27 40 60 80 69 54 51 39 33 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010[19]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Kittilä, Alakylä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Hossa, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilän kirkonkylä, Kiistala, Kirjanselkämaa, Kinisjärvi, Kotakumpu, Kuivasalmi, Köngäs, Lehmilehto, Lintula, Lompolo, Maunujärvi, Molkojärvi, Nilivaara, Pitkäkumpu, Pokka, Pulju, Raattama, Rauhala, Rautuskylä, Sirkka, Sätkenä, Tepsa, Tepasto, Veittivuoma, Veitservasa, Vittakumpu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kittilässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

• Kittilän seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kittilän rauhanyhdistys[21] sekä uusheräys, jolla on Kittilässä oma paikallisosasto[22]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kittilän helluntaiseurakunta[23]. Lisäksi Kittilässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kittilän alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[24]

Kunnallishallinnon kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kittilän kriisi

Kittilän kunnan hallintoa on vuodesta 2014 alkaen häirinnyt monipolvinen päätöksentekokriisi.[25] Kriisin aikana kunnanjohtaja Anna Mäkelä on erotettu laittomasti. Kriisiin liittyvistä virkarikoksista syytetty vt. kunnanjohtaja Timo Kurula on vetäytynyt vapaalle vuoden 2017 loppuun asti. Kunnanjohtajan viransijaisena toimii Sanna Ylinampa.[6] Tilanteen ratkaisemiseksi on asetettu selvitysryhmä, jota johtaa Antti Rantakokko.[26]

Tapahtumia Kittilässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän kirkonkylällä järjestetään Kittilän markkinat heinäkuussa. Markkinoiden aikana järjestetään myös haukienkalastustapahtuma ”Krokotiilirock”, jossa osanottajat kilpailevat suurimmasta haukisaaliista Kittilän Haudanperällä. Markkinaviikonloppuna järjestetään myös perinteisesti musiikkitapahtuma Veres sekä Kittilän moottorikerhon järjestämät moottorikelkkojen vesicrosskilpailut. Syksyisin Kittilässä juostaan Ruskamaraton, joka vuonna 2010 järjestettiin 27. kerran.

Vuodesta 2008 on Kittilässä järjestetty Kittilän Jouluyö -tapahtuma. Kino Ylärissä esitetään usein jouluinen elokuva heti iltapäivästä, ja lapsille järjestetään kello kolmen ja kuuden välillä pieni satutuokio Kittilän kunnankirjastossa. Jouluyössä muun muassa vierailee joulupukki, lauletaan yhteislauluja kirkossa ja esitetään näytelmiä. Perinteeseen kuuluu myös näyteikkunakilpailu, jossa ihmiset saavat äänestää mieleistään näyteikkunaa. Äänestäjien kesken jaetaan yllätyspalkinto torilla. Myös suurin osa kaupoista on avoinna kello 23 saakka. Jouluyö huipentuu Haudanperällä kello 23 järjestettävään ilotulitukseen.

Kittilän Levillä järjestetään myös useita tapahtumia vuosittain, mm. Alppihiihdon maailmancupin osakilpailut sekä Levi24 maastopyörätapahtuma.

Tunnettuja kittiläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Niilo Hangasvaara, kiekonheittäjä
• Einari Junttila, kuvataiteilija[27]
• Vesa Junttila, kuvataiteilija
• Jari Kujala, muusikko
• Pekka Kujala, runoilija, säveltäjä, lauluntekijä
• Jouni Lompolo, kirjailija, pakinoitsija Origo, syntynyt Kittilässä
• Arto Paasilinna, kirjailija, syntynyt Kittilässä
• Päivikki Palosaari, yrittäjä
• Teemu Palosaari, näyttelijä
• Kalervo Palsa, kuvataiteilija
• Reijo Raekallio, kuvataiteilija[28]
• Niilo Rauhala, runoilija, syntynyt Kittilän Kuivasalmella
• Saila Seurujärvi, muusikko
• Leo Siirtola, vuoden 1976 Mestaripelimanni viulunsoitossa, muusikko
• Reidar Särestöniemi, kuvataiteilija
• Ahti Vielma, kirjailija
• Ukko-Pekka Yliranta, vuoden 2008 Kultaisen harmonikan voittaja

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Kittilän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kittilän kunnanjohtaja jää sairauslomalle. Helsingin Sanomat, 18.10.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
7. ↑ Kuntavaalit 2017, Kittilä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
8. ↑ Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Kittilä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
9. ↑ Kittila (Perustiedot kaivoksesta) Agnico Eagle Mines. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
10. ↑ Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2017.
11. ↑ [1]
12. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 358. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
13. ↑ Väkiluvun kehitys Lapin kunnissa ja seutukunnissa 1970 - 2008 Lapin Liitto. Viitattu 7.11.2012.
14. ↑ Väestön keski-ikä Lapin seutukunnissa ja koko maassa 1980-2011 Lapin Liitto. Viitattu 7.11.2012.
15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
18. ↑ Hämeen Sanomat, Suomen kaikkien aikojen alin lämpötila Hämeen Sanomat. Viitattu 26.2.2008.
19. ↑ Kittilä, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
21. ↑ Kittilän Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
22. ↑ Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
23. ↑ Kittilän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
25. ↑ Hynynen, Eeva-Liisa: Kittilä. Suomen kalleimmat potkut. (Näin Kittilässä syntyi Suomen ennätys kolmessa ja puolessa vuodessa. Syyteharkinnassa on jo 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä.) Suomen Kuvalehti, 11.8.2017. Helsinki: Otavamedia Oy.
26. ↑ Marjo Valtavaara: Selvitysmies:. Helsingin Sanomat, 17.1.2017, s. A 10.
27. ↑ Einari Junttila
28. ↑ Reijo Raekallio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kittilä Wikimedia Commonsissa

• Kittilän kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Kittilän avainluvut

Näytä

Kittilän kylät

[Näytä] n • k • m Lapin maakunnan kunnat

Luokka: 

• Kittilä