Kouvola

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kouvola
vaakuna	sijainti
Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006
Sijainti	60°52′05″N,026°42′15″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kouvolan keskustaajama
Perustettu	1922
– Kouvola	1960 (kaupungiksi)
– Kouvola	2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009) Elimäki (2009) Jaala (2009) Kuusankoski (2009) Kouvola (2009) Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala	2 883,29 km² 25:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	2 558,24 km²
– sisävesi	325,05 km²
Väkiluku	83 231 11:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	32,53 as./km² (31.12.2018)
– väestönkasvu	-8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,0 %
– 15–64-v.	60,4 %
– yli 64-v.	25,6 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	95,4 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	4,3 %
Kunnallisvero	20,75 % 181:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste	12.2% % (2019)
Kaupunginjohtaja	Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2017–2021[6]  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • Ps.  • Muut  • KD  • Vas.	16 13 9 6 5 4 4 2
kouvola.fi

Kouvola on Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki ja Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kaupungissa asuu 83 231 ihmistä,[2] mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km²suuruinen (josta 325,05 km² vesistöjä)[1] ja sen väestötiheys on 32,53 asukasta/km². Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radatsekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922, saaden kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Tähän mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus; Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 aina vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Sisällysluettelo

• 1Historia
  • 1.1Kauppala ja kaupunki
  • 1.2Kouvolan seudun kuntaliitos
• 2Maantiede
  • 2.1Ilmasto
• 3Väestönkehitys
  • 3.1Taajamat
  • 3.2Kouvolan Maakunta historia
• 4Aluejako
• 5Seurakunnat
  • 5.1Entiset seurakunnat
• 6Kunnallishallinto
  • 6.1Kaupunginvaltuusto
  • 6.2Lautakunnat
  • 6.3Suuralueet ja kaupunginosat
• 7Liikenneyhteydet
• 8Talous
• 9Koulutus
  • 9.1Peruskoulut
  • 9.2Lukiot
• 10Kulttuuri
  • 10.1Kirjallisuus
  • 10.2Musiikki
  • 10.3Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä
  • 10.4Ruokakulttuuri
  • 10.5Ystävyyskaupungit
• 11Urheilu
  • 11.1Urheiluseuroja
• 12Tutustumiskohteita
  • 12.1Nähtävyyksiä
  • 12.2Tapahtumia
• 13Katso myös
• 14Lähteet
• 15Aiheesta muualla

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasemarakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rataKouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola oli ja on uuden kaupungin keskuksena laajalti tunnettu 1960−1970-lukujen massiivisesta arkkitehtuuristaan lähes pelkästään betonista koostuvasta keskustastaan, kuten lukuisista tornitaloista ja kaupungintalostaan.

Kouvolan seudun kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7][10] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[11] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki[12].

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km2
Kouvola	30 633	44,88
Anjalankoski	16 379	752,92
Elimäki	8 199	391,74
Valkeala	11 656	1 003,72
Jaala	1 855	563,54
Kuusankoski	19 739	128,53
Kaikki	88 461	2 885,33

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[13]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 −1,7 ka. 8,8 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,7 −10,7 −6,6 −1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 −2,7 −7,2 ka. 0,4 Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −7,0 −2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 −0,3 −4,3 ka. 4,7 Sademäärä (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665 Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117 L ä m p ö t i l a −3,5 −9,7 −3,4 −10,7 1,5 −6,6 8,5 −1,0 16,0 3,8 20 8,8 22,9 11,7 20,6 10,5 14,6 6,2 8,1 2,1 1,9 −2,7 −1,7 −7,2 S a d a n t a 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			94 529
1985			95 022
1990			94 352
1995			94 138
2000			91 550
2005			89 924
2010			88 072
2016			85 306
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kouvolassa oli 84 196 asukasta, joista 71 684 asui taajamissa, 11 905 haja-asutusalueilla ja 607 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kouvolan taajama-aste on 85,8 %.[15] Kouvolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kouvolan keskustaajama	48 289
2	Valkeala	5 957
3	Myllykoski	5 883
4	Inkeroinen	4 892
5	Koria	4 050
6	Elimäen kirkonkylä	1 350
7	Jaalan kirkonkylä	610
8	Utti	412
9	Kaipiaisten asemanseutu	241

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Kouvolan Maakunta historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Viipurin lääni (1922–1945)
•  Kymen lääni (1945–1997)
•  Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
•  Kymenlaakson maakunta (2009–)

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kouvolan kaupunginosat

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 kaupunginosaan (tilastoalueeseen) ja 193 pienalueeseen. Suuralueet käsittävät ennen vuoden 2009 kuntaliitosta olemassa olleitten kuntien alueet.

Kouvola	Suuralueet					Tilastoalueet			Pienalueet
	Nro	Suuralue	Väkiluku	Pinta-ala km2	Väestötiheys	Nro	Tilastoalue	Väkiluku	Lukumäärä
	1	Kouvola (Keskusta)	30 185	44,88	672,57	1	Kangas	4 835	9
						2	Kaunisnurmi	2 432	7
						3	Sarkola	2 184	4
						4	Vahtero	2 485	5
						5	Käpylä	2 723	4
						6	Tornionmäki	3 451	8
						7	Lehtomäki	5 176	5
						8	Kankaro	5 700	7
						9	Mielakka	1 048	3
						10	Tykkimäki	56	3
						11	Korjala	95	4
	2	Kuusankoski	18 944	128,53	147,39	18	Mäyrämäki	1 946	8
						19	Ruotsula	965	6
						20	Rantakulma	2 378	5
						21	Voikkaa	1 541	6
						22	Mattila	1 063	5
						23	Pilkanmaa	1 509	3
						24	Tähtee	1 243	2
						25	Mäkikylä	2 763	6
						26	Naukio	2 496	4
						27	Kuusaa	2 877	5
						28	Kuusaanniemi	4	1
						29	Keltti	159	3
	3	Anjalankoski	15 000	752,92	19,92	31	Myllykoski	6 618	5
						32	Inkeroinen	5 539	4
						33	Sippola	1 498	6
						34	Kaipiainen	645	4
						35	Muhniemi	700	4
	4	Valkeala	11 433	1 003,72	11,39	41	Niinistö	2 964	3
						42	Valkealan kirkonkylä	2 554	3
						43	Jokela	1 609	4
						44	Kiehuva	440	2
						45	Aitomäki	547	3
						46	Utti	1 083	7
						47	Selänpää	785	2
						48	Tuohikotti	449	3
						49	Vekaranjärvi	1 002	6
	5	Elimäki	7 900	391,74	20,17	51	Koria	4 154	3
						52	Vilppula	1 025	4
						53	Elimäen kirkonkylä	2 049	4
						54	Villikkala	672	4
	6	Jaala	1 703	563,54	3,02	61	Jaalan kirkonkylä	1 298	3
						62	Karijärvi	405	2
Yhteensä	6 suuraluetta		85 165	2 885,33	29,52	43 tilastoaluetta			193 pienaluetta

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

• Anjalankosken seurakunta
• Elimäen seurakunta
• Kouvolan seurakunta
• Kuusankosken seurakunta
  • Jaalan kappeliseurakunta
• Valkealan seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.[17]

• Anjalan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Inkeroisten seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Jaalan seurakunta (liitetty Kuusankosken seurakuntaan 2009)
• Myllykosken seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Sippolan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2017–2020 on:[19] SDP 16 paikkaa Kokoomus 13 paikkaa Keskusta 9 paikkaa Vihreät 6 paikkaa Perussuomalaiset 5 paikkaa Kristillisdemokraatit 4 paikkaa Sitoutumattomat 2 paikkaa Vasemmistoliitto 2 paikkaa Suur-Kouvolan sitoutumattomat 2 paikkaa

Lautakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kouvolalla on kymmenen lautakuntaa:[20] Aikuisväestön lautakunta Ikäihmisten lautakunta Keskusvaalilautakunta Kymen jätelautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Liikelaitosten johtokunta Maaseutulautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta

Suuralueet ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[21]

Kouvolan suuralue Kuusankosken suuralue Anjalankosken suuralue

Valkealan suuralue Elimäen suuralue Jaalan suuralue

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.[22] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.[23]

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.^selvennä

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kimolan kanava

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalanraja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu–Kajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma–Tampere–Lahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta^selvennä. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein^lähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Veturi

Kymin paperitehdas

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.^lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982[24].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[25]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.[26]

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:[27] Alkutuotanto 1,2 % Teollisuus 21,8 % Kauppa 13,0 % Liikenne 11,1 % Liike-elämän palvelut 13,6 % Julkiset ym. palvelut 34,9 % Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:[27] Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 % Jalostus 21,1 % Palvelut 77,1 % Tuntematon 1,1 %

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anjalan koulu

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[28]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Peruskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aitomäen koulu Anjalan koulu Elimäen yläaste Eskolanmäen koulu Hirvelän koulu Inkeroisten yhteiskoulu Jaalan koulu Jokelan koulu Kaunisnurmen koulu

Kaipiaisten koulu Kankaan koulu Kartanokoulu Keskustan koulu Kiehuvan koulu Korian ja Napan koulu Kouvolan yhteiskoulu Kymintehtaan koulu

Kääpälän koulu Löytyn koulu Mansikka-Ahon koulu Muhniemen koulu Myllykosken yhteiskoulu Mäntypuiston koulu Naukion yhtenäiskoulu Niinistön koulu

Pilkan koulu Pilkanmaan koulu Ratulan koulu Ruotsulan koulu Sarkolan koulu Saviniemen koulu

Sippolan koulu Svenska skolan Tehtaanmäen koulu Tirvan koulu Tornionmäen koulu Tähteen koulu Tähteenkadun koulu

Ummeljoen koulu Urheilupuiston koulu Utin koulu Vahteronmäen koulu Valkealan kirkonkylän koulu Valkealan yläkoulu Viialan koulu Voikkaan koulu

Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Anjalankosken lukio
• Elimäen lukio
• Kouvolan Yhteislyseo, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
• Kuusankosken lukio
• Valkealan lukio

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 9 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Hakaniemi Aste Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS? Ikinä Kivesveto Go Go Kivimetsän Druidi Kooma Kouvola United Lasten hautausmaa Renttu & Jämät

Loose Prick Maho Neitsyt Mira Kunnasluoto Mistreat Norma John Nost3 & Protro Peer Günt Raivopäät Rymäkkä

The Barefoot Brothers The Legends The Souls To/Die/For Viikate Whitehouseband

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat, hernekeitto, etikkasienet ja talkkunahyve.[29]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[30] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saviniemen jalkapallostadion

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anjalan Liitto Elimäen Vauhti FC Peltirumpu FC Kuusankoski Hirvelän Hirvet Inkeroisten Terho KooKoo

Korian Ponsi Kouvola Indians Kouvolan jäätaiturit Kouvolan Lentopalloilijat Kouvolan MC Kouvolan Pallonlyöjät Kouvolan Rasti Kouvolan Soutajat

Kouvolan Suunnistajat Kouvolan Taitoluistelu Kouvolan Urheilijat Kouvot Kuusankosken Urheiluseura Kuusankosken Puhti Myllykosken Pallo Kouvola Rock n Rollers (Roller derby)

Seilori Selänpään Jäykät Sippolan Kunto Sippurasti Sudet Valkealan Kajo Voikkaan Pallopeikot Black Diamond Cheerleaders ry

Kouvolan jäähalli (Lumon Areena)

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.

Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unesconmaailmanperintökohde.

Taifun-laite Tykkimäen huvipuistossa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupunkialue Apteekkimuseo Käpylän kirkko, Käpylä Kaunisnurmen museokortteli, rautatieläiskortteli Kaupungintalo Kasarminmäen vanha kasarmialue Keskuskirkko Kouvola-talo ja Kouvolan taidemuseo Kouvolan kaupunginkirjasto Kouvolan pienoisrautatiemuseo Kouvolan rautatieasema Kouvolan teatteri Käyrälammen leirintäalue (Tykkimäki Camping), Tykkimäki Mielakan hiihtokeskus Ortodoksinen kirkko Putkiradiomuseo Tykkimäen huvipuisto Tykkimäen moottoriurheilukeskus

Ahvionkoski ja Kuovinkallio Anjala Anjalan kartano Ankkapurha Anjalan kirkko Anjalan Kirkkovuori Sippolan hovi (nykyään koulukoti), Suomen suurin puukartano Sippolan kirkko, Sippola Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä Elimäki Arboretum Mustila Elimäen kirkko Elimäen kotiseutumuseo Koulumuseo Korian Pioneeripuisto Korian silta Moision kartano

Inkeroinen Alvar Aallon suunnittelema Tehtaanmäen asuntoalue Paperintekijän patsas Inkeroisten tehtaankirkko(Tehtaanmäen kirkko) Jaala Vuohijärvi Verlan tehdasmuseoalue Kuusankoski Kettumäen kotiseututalo Myllykoski Keskikosken silta Rauhalan museo ja matkustajakoti Myllykosken kirkko Puolakan talomuseo Valkeala Utin vallit, Utti Repoveden kansallispuisto

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Kouvola-päivää vietetään 7.5., jolloin linja-autolla matkustaminen on ilmaista koko kaupungin alueella.[31]
• Elovalkeat
• Kiina-viikko
• Kouvolan Dekkaripäivät
• Kouvolan Komia -musiikkiviikko
• Meduusa-festivaali
• Taikapäivät
• Taiteiden yö
• Vappugospel
• Löytty Open Air
• Pioneerifestivaali
• Muodin yö
• Vonteenin valssi

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kouvola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
8. ↑ Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 12.5.2013.
9. ↑ Kouvola.fi - Historia www.kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
10. ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
11. ↑ Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
12. ↑ Kouvolan kaupunki Kouvolan sivusto. Viitattu 20.6.2010.
13. ↑ Maisemamaakunnat www.ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
17. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/haminan-ortodoksinen-seurakunta
19. ↑ Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
20. ↑ Luottamushenkilöorganisaatio Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
21. ↑ Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
22. ↑ Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
23. ↑ Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
24. ↑ Stockmannin historiaa Stockmann Oyj. Viitattu 19.12.2018.
25. ↑ Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007.
26. ↑ Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
27. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
28. ↑ Helsingin yliopisto
29. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
30. ↑ Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
31. ↑ Kouvola-päivä, Kouvolan kaupunki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kouvola Wikimedia Commonsissa

• Kouvolan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kouvolan avainluvut
• Kouvolan Matkailun kotisivut
• Kouvola 2009 -projektin kotisivut
• Innorail Kouvola, Railway transport and development

[Näytä] n • k • m Kymenlaakson maakunnan kunnat

Näytä

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2018)

Luokka: 

• Kouvola