Kuntavaalit 2017
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
_(cropped).jpg)
.jpg)
Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle 1.6.2017–31.5.2021. Manner-Suomen 295 kuntaan valittiin kaikkiaan 8 999 kunnanvaltuutettua.[2] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017. (Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voitiin aloittaa jo keskiviikkona 22.3.2017.) Ehdokasasettelu vahvistettiin 9. maaliskuuta 2017.[3]
Vaaleissa oli mukana kolme uutta, hiljattain puoluerekisteriin päässyttä puoluetta: feministinen puolue, liberaalipuolue ja Suomen Eläinoikeuspuolue. Piraattipuolue sai näissä vaaleissa ensimmäiset kunnanvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään (ja ylipäätään historiansa ensimmäiset joissain vaaleissa läpi päässeet ehdokkaat), liberaalipuolue Espooseen ja Parikkalaan sekä feministinen puolue yhden valtuutetun Helsinkiin.[4] Vuoden 2016 alussa perustettu kansalaispuolue ei osallistunut vaaleihin.[5]
Sisällysluettelo
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015, ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin karkausvuosien lokakuulta sitä seuraavan vuoden huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistettiin viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.[6]
Alkuvuodesta 2016 keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä lokakuuhun 2017, jolloin ne järjestettäisiin yhdessä ensimmäisten suunniteltujen maakuntavaalien kanssa.[7] Perustuslaillisten ongelmien vuoksi hallitus kuitenkin päätti, ettei vaaleja siirretä uudelleen vaan ne pidetään huhtikuussa 2017.[8]
Sähköiseen vaaliluetteloon liittyviä ongelmia vaalipäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oikeusministeriön tietojen mukaan joissakin kunnissa käytössä olevaa sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan vaalipäivänä 11 kunnassa eri puolilla Suomea eli melkein 10 % 120 kunnista, joissa käytetään sähköistä vaaliluetteloa.[9][10] Useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä. Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen vaalipäivää.[9]
Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija naputtelee käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka nappaavat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista. Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita naputeltiin koneelle – ihan niin kuin oikeassakin tilanteessa. Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.[9]
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalien suurin voittaja oli vihreät, perussuomalaisten menettäessä eniten kannatustaan. Ruotsalainen kansanpuolue sai parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan opposition nostaessa sitä SDP:tä lukuun ottamatta.
Perussuomalaisten osalta vaalin tulos kertoi europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johtaman maahanmuuttokriittisen siiven vahvistumisesta puolueen sisällä. Helsingissä Halla-aho voitti kansanedustaja Sampo Terhon äänin 5641–3333. Molemmat olivat ennen kuntavaaleja ilmoittautuneet ehdokkaiksi perussuomalaisten uuden puheenjohtajan vaaliin Jyväskylässä kesäkuussa 2017 pidettävässä puoluekokouksessa. Porissa Halla-ahon kannattajana tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari löi eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen äänin 2566–416, ja Turussa maahanmuuttokriittisen siiven kansanedustaja Ville Tavio voitti maltillistuneen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan äänin 2077–817.[11]
Keskustalainen ministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi Ruokolahdelta ehdolle Helsingin valtuustoon, mutta jäi lopulta varasijalle 798 äänellä.[12] Sen sijaan kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen, jota ei päästetty keskustan ehdokkaaksi Keminmaalla, valittiin 1026 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien ehdokkaana.[13] Suomen vanhimmaksi valtuutetuksi nousi RKP:n listalta Helsingissä valtuustoon päässyt 84-vuotias Jörn Donner, joka on istunut valtuustossa ensimmäisen kerran jo 1969.[14]
Kuntavaalien äänestysprosentti (58,9) on vakiintunut eduskuntavaalien äänestysvilkkautta matalammaksi. Eri-ikäisten ja eritasoisesti kouluttautuneiden väestöryhmien äänestysaktiivisuuserot olivat huomattavia vuoden 2017 kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat nuoret, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti vain yksi viidestä.[15]
| Puolue | Ääniä | % | +/– | Valtuutetut | +/– | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kansallinen Kokoomus | 531 599 | 20,7 | –1,2 | 1 490 | –245 | |
| Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue | 498 252 | 19,4 | –0,2 | 1 697 | –32 | |
| Suomen Keskusta | 450 529 | 17,5 | –1,1 | 2 824 | –253 | |
| Vihreä liitto | 320 235 | 12,5 | +3,9 | 534 | +211 | |
| Perussuomalaiset | 227 297 | 8,8 | –3,5 | 770 | –425 | |
| Vasemmistoliitto | 226 626 | 8,8 | +0,8 | 658 | +18 | |
| Suomen ruotsalainen kansanpuolue | 125 518 | 4,9 | +0,2 | 471 | –9 | |
| Suomen Kristillisdemokraatit | 105 551 | 4,1 | +0,4 | 316 | +16 | |
| Piraattipuolue | 9 119 | 0,4 | +0,1 | 2 | +2 | |
| Suomen Kommunistinen Puolue | 7 600 | 0,3 | –0,2 | 2 | –7 | |
| Feministinen puolue | 6 856 | 0,3 | Uusi | 1 | Uusi | |
| Liberaalipuolue – Vapaus valita | 4 117 | 0,2 | Uusi | 5 | Uusi | |
| Itsenäisyyspuolue | 1 846 | 0,1 | +0,0 | 2 | +2 | |
| Eläinoikeuspuolue | 1 795 | 0,1 | Uusi | 0 | Uusi | |
| Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta | 702 | 0,0 | +0,0 | 0 | – | |
| Muut | 53 126 | 2,1 | +0,4 | 226 | ||
| Hyväksytyt äänet yhteensä | 2 570 768 | 100 | – | 8 999 | –675 | |
| Hylätyt äänet | 14 442 | 0,6 | ||||
| Yhteensä | 2 585 210 | 100 | ||||
| Äänioikeutettuja & äänestysprosentti | 4 391 558 | 58,9 | +0,6 | |||
| Lähteet: Oikeusministeriö, Yle | ||||||
Ääniharavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| järjestys | valtuutettu | puolue | äänet | valtuusto |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Jan Vapaavuori | Kok | 29 745 | Helsinki |
| 2. | Anni Sinnemäki | Vihr | 8 841 | Helsinki |
| 3. | Tuula Haatainen | SDP | 7 451 | Helsinki |
| 4. | Eero Heinäluoma | SDP | 6 550 | Helsinki |
| 5. | Jaana Pelkonen | Kok | 6 519 | Helsinki |
| 6. | Li Andersson | Vas | 6 415 | Turku |
| 7. | Emma Kari | Vihr | 5 959 | Helsinki |
| 8. | Sanna Marin | SDP | 5 783 | Tampere |
| 9. | Jussi Halla-aho | PS | 5 668 | Helsinki |
| 10. | Paavo Arhinmäki | Vas | 5 405 | Helsinki |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät kunnittain (.pdf) vaalit.fi. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Uudet kunnanvaltuutetut valitaan tänään, anna äänesi ennen iltakahdeksaa. Yle.fi. 9.4.2017. Viitattu 9.4.2017
- ↑ Aikataulut: Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaalit.fi. 10.10.2016. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ Kuntavaalit 2017 Oikeusministeriö. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Väyrysen kansalaispuolue ei lähde kuntavaaleihin 15.12.2016. Kuntalehti. Viitattu 2.3.2017.
- ↑ Kuntavaalit siirretään huhtikuulle vuodesta 2017 alkaen Vaalit.fi. 7.5.2015. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Kuntavaalit siirretään lokakuuhun 2017 3.2.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2016.
- ↑ Miettinen, Ville: Kuntavaaleja ei siirretä syksylle 2017 Kuntalehti.fi. 10.3.2016. KL-Kustannus. Viitattu 3.8.2016.
- ↑ a b c Sähköinen vaaliluettelo petti 11 kunnassa: useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ [1]
- ↑ Lauri Nurmi: Halla-aholaiset juhlivat, Soini ei. Aamulehti 11. huhtikuuta 2017, s. A18. Alma Media Finland.
- ↑ Ministeri Kimmo Tiilikainen ei yltänyt Helsingin valtuustoon, Paavo Väyrynen sisään KD:n listalta 10.4.2017. Verkkouutiset. Viitattu 24.5.2017.
- ↑ Paavo Väyrynen poistui vaalivalvojaisistaan voittajana – ”Mitäpä elämä olisi ilman minua” 9.4.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.5.2017.
- ↑ Suomen vanhin valtuutettu Jörn Donner, 84, neuvoo nuorempia: "Älkää kuvitelko liikoja" 11.4.2017. Iltalehti. Viitattu 18.4.2017.
- ↑ Borg, Sami: Kuntavaalitutkimus 2017, s. 12. Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-011-6. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.4.2018).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti