Kuortane

Kuortane

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kuortane
Kuortane.vaakuna.svgKuortane.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Kuortaneen kunnantalo.
Kuortaneen kunnantalo.
Sijainti62°48′20″N, 023°30′25″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaKuusiokuntien seutukunta
Hallinnollinen keskusKuortaneen kirkonkylä
Perustettu–
Kokonaispinta-ala484,89 km²
229:nneksi suurin 2019 [1]
– maa462,18 km²
– sisävesi22,71 km²
Väkiluku3 573
206:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys7,73 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.15,0 %
– 15–64-v.55,4 %
– yli 64-v.29,6 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,3 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut1,7 %
Kunnallisvero21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste9,0 % (2015)
KunnanjohtajaPentti Turunen
Kunnanvaltuusto19 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • SDP
9
5
3
1
1
www.kuortane.fi
Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes,[7] on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 573 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 484,89 km², josta 22,71 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,73 asukasta/km². Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.
Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.
Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi viime hetkellä jo valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Vuoden 2009 alussa Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin.
Kuortaneella on avoin langaton lähiverkko freedom.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen kirkonrantaa.
Kuortane sijaitsee itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, keskisen Suomenselän alueella. Kuortaneen kohdalla Etelä-Pohjanmaan lakeus ja kankaremaa muuttuvat vaihtelevaksi mäkimaaksi. Kuortaneen korkein kohta, Jäkälämäki, kohoaa 204 metrin korkeuteen, kun taas Kuortaneenjärven pinta on 75 metrin korkeudella.[8]
Kuortaneen maisemakuvaa hallitsevat kunnan halki virtaava Lapuanjoki ja sen varrelle levittäytyvät yhtenäiset viljelyalueet. Kuortaneenjärvi, pinta-alaltaan 16,5 neliökilometriä, on Lapuanjoen vesistöalueen suurin järvi. Se on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan ja hyvästä kalasaalistaan. Muista pääasiassa huvila-asutuksen kannalta merkittäviä pikkujärviä ovat Kuhajärvi, Kaarankajärvi ja Porraslampi. Aivan oman erityishuomionsa ansaitsee Nisosjärvi: Se on karulla Suomenselällä harvinainen keidas, joka on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Nisosjärvi avautuu maisemassaan selvästi muuta ympäristöä alempana, joten sen linnustoa on helppo tarkkailla. Järvellä pesii muun muassa heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa, haapana ja punajalkaviklo.[8]
Kuortaneen kallioperän pääkivilajit ovat graniitti ja dioriitti. Kunnan länsiosassa on huomattavia kiilleliuske- ja gneissiesiintymiä. Entisestä Kaatialan maasälpälouhoksesta on tullut keräilijöiden ja korukiven hiojien suosima matkailukohde. Irtaimet maalajit ovat Kuortaneella pääasiallisesti hietaa, hiesusavea ja moreenia. Turve peittää lähes 20 prosenttia maa-alasta. Lappakankaan ja Lahdenkankaan soraesiintymiä on hyödynnetty tehokkaasti. Lappakangas on maakunnallisesti tärkeä pohjavedenmuodostumisalue.[8]
Kunnan pinta-alasta on hyväkasvuista metsämaata noin 59 prosenttia. Mäntyvaltaisten kuivien kankaiden osuus metsämaasta on lähes kolme neljäsosaa. Heikkotuottoiset rämeet ja rahkasuot käsittävät kunnan pinta-alasta noin 16 prosenttia. Kaulalamminnevan samoilualueella voi tavata kalasääsken omalla reviirillään. Kuortaneen riistapolut jättävät taitavan eränkävijän harvoin ilman saalista. Myös sudet ja karhut ovat alkaneet yhä useammin liikkua Kuortaneen kytöpeltojen laitamilla.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortane koostuu seuraavista kylistä: Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki ja Luhtala-Kivenmäki.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneella on ollut asutusta jo Suomusjärven kulttuurin kaudella. Aikakauden asuinpaikkoja ovat muun muassa Lahdenkangas ja Haavistonharju. Haavistonharjun asuinpaikalta on tavattu muun muassa Suomusjärven kulttuurin hauta. Löydöt sijoittuvat silloisen Litorinameren rannalle, 90 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Muita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja on muun muassa Lappakangas ja Salmi. Löydetyistä kivikautisista esineistä yleisimpiä ovat taltat, keihäänkärjet ja verkonpainot. Kunnasta on löydetty myös kivikautinen reenjalas.[8]
Maankohoamisen vaikutuksesta rantaviiva vetäytyi kunnan alueelta ja samalla asutus siirtyi länteen päin. Niinpä pronssikauden aikaisia löytöjä Kuortaneella ei ole tehty. Sen sijaan muutamia rautakautisia esineitä on löydetty.[8]
Kuortane asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Seudun ensimmäinen asukas oli Simo Juhonpoika, joka muutti 1549 Ruonan kylään. Vuoden 1557 Kyrön manttaaliluettelon mukaan tällä Kurtana by -nimisellä paikkakunnalla oli kuusi taloa. 1500-luvun lopulle tultaessa Kuortaneen taloluettelo käsitti jo 30 taloa. Vaurauden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä tuli tarve kirkollisten olojen järjestämiseen. Kuortane perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi 1645. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle rakennettiin 1654. Kuortaneen käräjäkunta perustettiin vuonna 1794 ja 1798 Kuortaneesta muodostettiin oma kirkkoherrakunta, johon Alavus liitettiin kappelina. Kuortaneen keskeinen sijainti korostui merkittävästi, kun pitäjän halki valmistui 1786 Vaasan ja Kuopion välinen tieyhteys. Tällöin myös Kuortaneen Salmesta tuli tärkeä kauppa- ja kauttakulkupaikka. Tähän liikenteellisesti keskeisen sijaintiin liittyy yksi paikkakunnan historian vaikeimmista hetkistä: Kuortaneella käytyä Ruonan ja Salmen taistelua on luonnehdittu Suomen sodan verisimmäksi ratkaisutaisteluksi. 1.–2. syyskuuta 1808 käydyssä taistelussa suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina yhteensä 680 miestä. Ruonan taistelun muistomerkki on pystytetty Nurminiemeen.[8]
Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä. Jo 1600-luvulla tervanpoltto muodosti kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. 1700-luvun puolivälissä alkoi todellinen tervanpolton valtakausi. Tällöin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta.[8] Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa. Sitä mukaa kun tervanpoltto sai yhä suuremman merkityksen, se toi paikkakunnalle vaurautta. Kuuluisat kaksifooninkiset talonpoikaistalot rakennettiin Kuortaneella pääasiassa 1800-luvun alkupuolella. Ensin otettiin käyttöön yksitupaiset ja sitten kaksitupaiset tuparahdit. Kuortaneen jäljellä olevat 170 kaksifooninkista asuinrakennusta esittävät kokonaisuutena yhtä kaikkein arvokkainta helmeä suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa.[8]
Korsholman itäisen jaon yhteydessä perustettiin 1834 Kuortaneen kihlakunta, johon kuuluivat Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Kuortane, Alavus, Töysä, Ähtäri, Virrat, Ruovesi, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi.[8]
Kuortaneen väkiluku oli vuonna 1960 hieman yli 6 000. Vuoteen 1975 mennessä väkiluku oli laskenut 5 200 asukkaaseen. Samanaikaisesti oli maatalouden ammatissa toimivien määrä pudonnut runsaalla tuhannella hengellä. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi Kuortaneella laadittiin 1975 koko valtakunnankin huomioon ottaen uraauurtava kunnallispoliittinen kehitysohjelma. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti maatalouden kehitysedellytysten turvaaminen, teollisten elinkeinojen monipuolistaminen ja palveluelinkeinojen laajentaminen. Myös jokaiselle talouskylälle laadittiin oma kehittämisohjelmansa.[8]
Kuortaneen yhteiskoulu
Kuortaneelta on myös löydetty noin 400 vuotta vanha ruuhi.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen kunnanjohtaja on Pentti Turunen. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista yhdeksän on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kuortaneella oli 1279 työpaikkaa. Niistä 14 prosenttia oli alkutuotannossa, 23 % jalostuksessa ja 61 % palvelualoilla.[10]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuortaneen Kaivin Oy, Kotoraitti Oy ja Kuortaneen Osuuspankki.[11]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kuortaneen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
5 004
1985
  
5 065
1990
  
4 863
1995
  
4 809
2000
  
4 457
2005
  
4 185
2010
  
3 943
2015
  
3 715
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kuortaneella oli 3 637 asukasta, joista 1 250 asui taajamissa, 2 361 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kuortaneen taajama-aste on 34,6 %.[13] Kuortaneen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kuortaneen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 250 asukasta.[14]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuortaneella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuortaneen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[16]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneella opetetaan luokkia 1-6 neljässä koulussa: Leppälän, Ruonan ja Ylijoen kyläkouluissa sekä keskustan Alvarin koulussa. Keskustassa sijaitsevassa Kuortaneen yhteiskoulussa opetetaan luokkia 7-9. Keskustassa toimii myös Kuortaneen urheilulukio.[17]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Team Kuortane pelaa jääkiekon naisten SM-liigassa.

Kuuluisia kuortanelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen kirkko

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla hernesoppa.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Kuortane Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Pitäjien nimien kirjoitusasuista kiisteltiin 1800-luvun lopulla Kuntalehti 26.9.2007 Viitattu 9.5.2008
  8. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k Juhani Hakala: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 119-121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  9. ↑ Kuortaneen kylät Kuortaneen kunta. Viitattu 14.6.2016.
  10. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  11. ↑ Alueen Kuortane yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  12. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  17. ↑ Opetus ja koulutus Kuortane. Viitattu 8.2.2018.
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuortane.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)