Kyyjärvi

Kyyjärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kyyjärvi
Kyyjärvi.vaakuna.svgKyyjärvi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti63°02′35″N, 024°33′50″E
MaakuntaKeski-Suomen maakunta
SeutukuntaSaarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskusKyyjärven kirkonkylä
Perustettu1929
Kokonaispinta-ala469,61 km²
231:nneksi suurin 2019 [1]
– maa448,2 km²
– sisävesi21,41 km²
Väkiluku1 345
288:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys3,00 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,2 %
– 15–64-v.53,9 %
– yli 64-v.29,9 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,6 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut1,3 %
Kunnallisvero21,75 %
49:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaEero Ylitalo
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • KD
 • Kok.
13
2
2
www.kyyjarvi.fi
Kyyjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu noin 1 300 henkeä.[2] Kyyjärvi on itsenäistynyt vuonna 1929 ja kuntakeskus on rakentunut samannimisen järven tuntumaan. Siihen asti alue kuului Karstulankuntaan.
Vuonna 1953 valmistunut Kyyjärven kirkko on arkkitehti Veikko Larkaksen merkittävimpiä töitä.
Kyyjärven ystävyyskunta on Virossa sijaitseva Võnnu. Myös Maalaiskomedia-televisiosarjoista tuttu kuvitteellinen Kuusniemen kunta on Kyyjärven ystävyyskunta.[7] Sarjojen tekijä on kyyjärveläissyntyinen Heikki Luoma.
Kyyjärven kunnan keskustassa on yksi Suomen ainoista täysin uusiutuvalla energialla toimivista kaukolämpöverkoista. Suomen luonnonsuojeluliitto on palkinnut kunnan kaukolämpöverkon myöntämällä sille Ekoenergia-merkinnän.
Kansanedustaja Aila Paloniemi on syntynyt Kyyjärvellä Noposenahon kylällä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kivijärvi, Perho ja Soini. Kyyjärvellä valtatie 13:sta erkanevat kantatie 77 Kuopioon ja valtatie 16 Vaasaan. Sinisen tien matkailureitti kulkee kunnan halki.
Kunnassa on vapaa-ajan asuntoja 236.
Kyyjärven kunnan alueella on kaikkiaan 46 järveä. Suurimmat niistä ovat Kyyjärvi, Heinuanjärvi ja Kirvesjärvi.[8]
Kyyjärven Natura-kohteita ovat Pohjoisneva, Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi ja Peuralamminneva.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärvellä on seuraavat kylät:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven Lintulahdella on ollut markkinapaikka 1700-luvulla. Kunta perustettiin vuonna 1929.[10]
Suomen sodan aikaan Kyyjärvellä käytiin sodan kannalta ratkaisevia taisteluita. Lintulahden taistelussa 3. heinäkuuta 1808 majuri Otto von Fieandt sai haltuunsa Lintulahden tärkeän tienhaaran 650 miehen vahvuisilla joukoillaan. Kaksi kertaa voimakkaammat venäläiset joukot eversti Jegor Vlastovin johtamana ajoivat kuitenkin Fieandtin osaston takaisin kohti Pohjanmaata.
Sadankomitea antoi Kyyjärven kunnalle vuoden 2016 rauhanpalkinnon, jonka tarkoituksena on rohkaista Suomen muitakin kuntia auttamaan sotaa pakenevia.[11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven kunnanjohtaja on Eero Ylitalo.[12] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 476 työpaikkaa. Niistä 13% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 50% palveluissa ja 35% jalostuksessa. Palveluiden osuus oli selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin (75%).[13]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat betonia tuottava Betset Group, talotekniikan suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto Heatco Finland ja turvetuotantoyritys J&V Saukko.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven kirkko tammikuussa 2013.
Vuonna 2016 Kyyjärvi arvioitiin Keski-Suomen vähiten vetovoimaiseksi kunnaksi, kun arvioitiin uusien asukkaiden muuttohalukkuutta. Koko maan 313 kunnan joukossa se oli sijalla 304.[15]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Kyyjärven väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
1 952
1985
  
1 991
1990
  
1 996
1995
  
1 947
2000
  
1 793
2005
  
1 646
2010
  
1 508
2015
  
1 379
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kyyjärvellä oli 1 352 asukasta, joista 768 asui taajamissa, 564 haja-asutusalueilla ja 20 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kyyjärven taajama-aste on 57,7 %.[17] Kyyjärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kyyjärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 768 asukasta.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kyyjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kyyjärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[20]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan tapahtumista ja asioista kerrotaan verkkosivulla Nopola News, jolla on myös radio- ja nettitv, joka lähettää suoria lähetyksiä.[21]
"Kyyjärven kunnanjohtaja Juhani Käki" (Kari Hietalahti) oli fiktiivinen hahmo YleLeaks-viihdeohjelmassa.[12]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohraryyneillä höystetty lihakeitto ryynirokka sekä lepikäs eli veripalttu.[22]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Kyyjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Nopola News
  8. ↑ Kyyjärvi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  10. ↑ Tilastotietoa ja historiaa Kyyjärvi. Viitattu 23.1.2018.
  11. ↑ Kyyjärven kunnalle rauhanpalkinto Kansan Uutiset. 6.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
  12. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kunnanjohtajana Eero Ylitalo katsoo kunnallista päätöksentekoa uusin silmin Torniojokilaako. 2016. Viitattu 23.1.2018.
  13. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  14. ↑ Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  15. ↑ Uurainen on maakunnan vetovoimaisin Yle. Viitattu 27.1.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ Nopola News
  22. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90–91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)