Lapinlahti

Lapinlahti

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Helsingissä on Lapinlahti-niminen kaupunginosa ja Savonrannalla Lapinlahti-niminen kylä.
Lapinlahti
Lapinlahti.vaakuna.svgLapinlahti.sijainti.suomi.2011.svg
sijainti
Sijainti63°22′00″N, 027°23′31″E
MaakuntaPohjois-Savon maakunta
SeutukuntaYlä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskusLapinlahden kirkonkylä
Perustettu1874
KuntaliitoksetVarpaisjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala1 245,14 km²
93:nneksi suurin 2019 [1]
– maa1 096,59 km²
– sisävesi148,55 km²
Väkiluku9 620
104:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys8,77 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.15,8 %
– 15–64-v.59,2 %
– yli 64-v.25,1 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä98,1 %
– ruotsinkielisiä0,1 %
– muut1,8 %
Kunnallisvero21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaJanne Airaksinen
Kunnanvaltuusto31 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • KD
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
13
5
4
3
3
2
1
www.lapinlahti.fi
Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 9 620 ihmistä[2]ja sen pinta-ala on 1 245,14 km2, josta 148,55 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,77 asukasta/km2.
Lapinlahden rautatieasema
Lapinlahden kirkko kevätauringossa
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asui taajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %.[10] Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Lapinlahden kirkonkylä3 565
2Varpaisjärven kirkonkylä1 118
3Alapitkä350
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[12]
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[13]
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[14]
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[15] Tämän vuoksi Lapinlahdella on iso ortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitsee Kaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 ja Alapitkällä tsasouna, joka on rakennettu 1952.[16]
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jossa Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Janne Airaksinen.
Lapinlahden kunnanvaltuuston paikat jakaantuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2017-2021 Tarmo Heiskanen (kesk.).[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[18][19], Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[20]

Elinkeinorakenne v. 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkutuotanto19,1 %
Jalostus25,2 %
Palvelut54,5 %
Muut1,2 %

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Lapinlahden väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
11 392
1985
  
11 608
1990
  
11 569
1995
  
11 511
2000
  
11 082
2005
  
10 581
2010
  
10 412
2015
  
9 982
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Väestönkehitys Lapinlahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

196010 203
19708 431
19807 679
19908 070
19958 070
20007 822
20017 759
20027 657
20037 623
20107 533
201110 389 (Huom. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen)
20159 982

Väestön ikäjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

0–15 v.15–64 v.yli 64 v.
197024,0 %65,3 %10,7 %
199520,6 %61,7 %17,7 %
200018,6 %63,4 %18,0 %
200118,7 %63,1 %18,2 %
200218,3 %63,2 %18,5 %
201515,8 %59,5 %24,6 %

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Nämä seurakunnat kuuluvat Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[23]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Vuoden 2010 laskelmien mukaan lapinlahtelaisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon suurin: 19 100 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[24]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahden perinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Lapinlahti Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa ymparisto.fi. Viitattu 3.3.2018.
  9. ↑ Lapinlahden uusi taidemuseo esittelee Eemil Halosen navetasta pelastettuja kipsiveistoksia Yle. 22.2.2017. Viitattu 3.3.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Historia Lapinlahden kunta. Viitattu 3.3.2018.
  13. ↑ Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku. Tammi, 2001. ISBN 9789513120115. otteita kirjasta - Lapinlahti.net (viitattu 3.3.2018).
  14. ↑ Kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.3.2018.
  15. ↑ Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa Asutusmuseo. Viitattu 3.3.2018.
  16. ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta: Pyhäköt .ort.fi. Viitattu 25.9.2018.
  17. ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti: Tulos puolueittain 6.2.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2018.
  18. ↑ Lapinlahden Yrittäjät ry
  19. ↑ Varpaisjärven Yrittäjät ry
  20. ↑ Alueen Lapinlahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
  24. ↑ Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  25. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)