Lappajärvi

Lappajärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Samannimisistä järvistä ks. Lappajärvi (täsmennyssivu).
Lappajärvi
Lappajärvi.vaakuna.svgLappajärvi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
LappajärviMontage 2014.png
Sijainti63°13′05″N, 023°37′45″E
MaakuntaEtelä-Pohjanmaan maakunta
SeutukuntaJärviseudun seutukunta
Hallinnollinen keskusLappajärven kirkonkylä
Perustettu1865
KuntaliitoksetLapuaan osa (1938)
Kokonaispinta-ala523,73 km²
215:nneksi suurin 2019 [1]
– maa420,81 km²
– sisävesi102,92 km²
Väkiluku3 078
221:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys7,31 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.13,6 %
– 15–64-v.54,7 %
– yli 64-v.31,8 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä96,6 %
– ruotsinkielisiä0,5 %
– muut2,9 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaTuomo Lehtiniemi
Kunnanvaltuusto19 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • KD
 • Ps.
 • Sin.
 • SDP
 • Kok.
13
2
1
1
1
1
www.lappajarvi.fi
Kunta on saanut nimensä järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella.
Yleisurheilukenttä Stadio Nissi.
Purolan kylää.
Lappajärven Kirkonkylää.
Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.
Lappajärvellä asuu 3 078 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 523,73 km2, josta 102,92 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,31 asukasta/km2. Lappajärven rantaviivaa on kunnan alueella 124 kilometriä. Vapaa-ajan asuntoja Lappajärvellä on 1 020.
Lappajärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lapua, Veteli ja Vimpeli, joista Veteli kuuluu Keski-Pohjanmaahan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan järvialueella maakunnan suurimman järven, Lappajärven länsi- ja pohjoisrannoilla. Kunnan pohjois- ja itäosissa maisemaa hallitsevat kallioiset ja moreenipeitteiset mäet, länsi- ja eteläosissa laajat suot. [7]
Kallioperä on pääasiassa gneissiä ja graniittia. Kallioperän erikoisuutena ovat meteoriittiräjähdyskraattereille ominaiset kivilajit. Yleisin maalaji on moreeni. Lappajärven pohjoispään ympärillä on noin parin kilometrin laajuinen hiesu- ja hiekkavyöhyke, joka jatkuu Ähtävänjoen laaksoa pitkin pohjoiseen. Kivennäismaalajit ovat laajalti turpeen peitossa.
Pinnanmuodoiltaan kunta on pääasiassa kankaremaata. Maisemat ovat vaihtelevimmat Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, missä on runsaasti tasaisesta suomaastosta kohoavia mäkiä. Kunnan länsi- ja eteläosat ovat sen sijaan tasaisempia.
Kunnan korkein kohta on Övermarkin kylän Vanhavuori. [7]
Lappajärven pinta-ala on 140 km2. Pohjoisessa järveen pistää leveä niemi, jonka jatkona on Kärnänsalmen erottama Kärnänsaari. Lappajärveä on säännöstelty vuodesta 1961 lähtien. Paikkakuntalaiset ovat arvostelleet säännöstelyä, sillä vedenpinnan ollessa alimmillaan rantaviiva voi vetäytyä jopa sata metriä. Asukkaat rakensivat 1979 vastalauseena ns. kansanpadon Ähtävänjokeen, jota pitkin järvi laskee Pohjanlahteen. Kunnasta löytyy myös muutamia pienempiä järviä kuten Pihlajalampi Itäkylän reunalla, ValkeisjärviLamminkylän lähellä ja Mustalampi.
Järvessä on arvokas muikkukanta. [7]

Järven synnystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalle nimen antanut Lappajärvi sai alkunsa meteoriitin törmättyä nykyisen järven kohtaan[8].
Järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina[9], mutta dosentti Martti Lehtinen todisti vuonna 1976 väitöskirjallaan[9] sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella tapahtunut arviolta 1,5 kilometrin läpimittaisen kappaleen törmäys synnytti 22-23 kilometrin kokoisen kraatterin.
Meteoriitin törmäyksestä kertovat meteoriitin paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty niin sanottua impaktilasia, sueviittia, coesiittia[9] ja törmäyksen rikkomaa kiveä, breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven seosta, joka on jähmettynyt kiinteäksi[10].
Liitukaudella noin 77,8 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitua meteoriittikraatteria[11] on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska Lappajärvi on niin vanha, törmäyskraatterin muoto ei Maan päällä ole niin selvä kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa olevan Nördlinger Riesin.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäkylä, Karvala, Kirkonkylä, Kuoppala, Kärnä, Karhusaari, Luomala, Lamminkylä, Mynkelinmäki, Savonkylä, Purola, Övermark ja Tarvola.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lappajärvellä oli 3 140 asukasta, joista 1 672 asui taajamissa, 1 451 haja-asutusalueilla ja 17 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lappajärven taajama-aste on 53,5 %.[12] Lappajärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaanLappajärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 672 asukasta.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen saapui Lappajärven seudulle jo kivikaudella. Kivikautisia löytöjä on tehty muun muassa Nykälänniemeltä, Kärnänsaaresta, Koskelasta, Kuoppalasta, Keskisestä ja Mäkelästä. Myöhäisemmistä löydöistä on tärkein kirkonkylästä tavattu viikinkiajan solki. Keskiajalla kalaisa Lappajärvi houkutteli alueelle pääasiassa satakuntalaisia ja kyröläisiä eränkävijöitä. [7]
Pysyvästi alue asutettiin 1530-luvulla, jolloin seudulle asettui ruotsalaisia ja savolaisia. Lappajärven alueesta käytettiin tuolloin nimeä Savonkylä. 1500-luvun loppupuolella seudulle saapui lisää savolaisia.
Lappajärvi kuului aluksi Pietarsaaren seurakuntaan. Vuonna 1637 siitä muodostettiin kappeli ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1812. Lappajärven seurakuntaan kuuluivat kappeleina Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Soini, Vimpeli ja Lehtimäki. Ne itsenäistyivät kuitenkin 1800-luvun loppupuolella omiksi pitäjiksi.
Lappajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin 1637. Se sai kuitenkin väistyä nykyisen kirkon tieltä 1765. Lappajärven huomattavampia kirkkoherroja oli Lapin tutkijana tunnettu Jakob Fellman, joka kehitti seudun maataloutta. Hän löysi muun muassa Vimpelin kalkkikivikaivokset. Elinkeinoista oli kaskitaloudella ja kalastuksella merkittävä asema. Maanviljelys alkoi kehittyä 1700-luvun lopultalähtien, jolloin myös Lappajärven asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Seutu kuului myös Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiin tervanpolttoalueisiin. [7]

Kunnan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallishallinto Lappajärvellä alkoi 5. syyskuuta 1865. [14] Ensimmäinen kansakoulu Lappajärvellä oli Kauhajärven kylän koulu joka perustettiin vuonna 1872 [15], toisena perustettiin Tarvolan kylän kansakoulu vuonna 1886.[16] Kirkonkylässä koulu alkoi 1888, Itäkylän Kuoppalassa 1900, Ollissa 1906, Itäkylän Rantakankaalla 1913, Karvalassa ja Kärnässä 1922. [17] Sairaala Lappajärvelle valmistui vuonna 1919. [18]
Vuonna 1938 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärvestä Lapuaan ja samassa kunnan väkiluku väheni 890 henkeä. [19][20] Lappajärven asukasluku oli suurimmillaan 1940-luvulla, jolloin asukkaita oli kunnassa n. 6700. Talvisodassa Lappajärveläiset sijoitettiin 15. pioneerikomppaniaan kannakselle ja jatkosodassa 1. pioneeripataljoonaan. [21][22] Talvi- ja jatkosodassa kaatui 107 Lappajärveläistä ja Lapin sodassa kaksi. [23] Sotien jälkeen siirtoväkeä Lappajärvelle asutettiin vähän alle 200 henkeä. [24] 1950-luvulla väestö alkoi kuitenkin vähentyä. Vuoden 1957 alussa pienessä osakuntaliitoksessa Alajärven kuntaan liitettiin 37 asukkaan alue. [25] Pelkästään 1960-1975 välisenä aikana kunnan asukasluku väheni 1100 asukkaalla. Vuonna 1951 kunnassa aloitti mieskotiteollisuuskoulu jonka tiloihin perustettiin Lappajärven ammattikoulu vuonna 1965. [26] Lukio kunnassa alkoi vuonna 1962. [27] Helmikuussa 1965 kunnantalo tuhoutui tulipalossa, uusi kunnanvirasto valmistui vuonna 1968. [28] Vuonna 1965 Kirkonkylään tuli ensimmäinen päällystetty tie, samana vuonna myös valmistui nykyisen kantatie 68:n Itäkylän osuus. [29]
Väestön väheneminen pysähtyi 1970-luvun jälkipuoliskolla ja väkiluku vakiintui vähäksi aikaan n. 4500. 1990-luvulla kunnan asukasluku alkoi jälleen laskemaan, vuoteen 2011mennessä kunnassa oli 3432 asukasta. [7]
Vuosina 2007–2018 Lappajärven perusterveydenhuolto hoidettiin kuntayhtymällä Evijärven ja Kauhavan kanssa. [30] Vuodesta 2019 lähtien Lappajärvi hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vimpelin ja Alajärven kanssa. [31]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven kunnanjohtaja vuodesta 2012 on Tuomo Lehtiniemi.[32] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Lappajärvellä oli 1044 työpaikkaa. Niistä 22 prosenttia oli alkutuotannossa, 18 % jalostuksessa ja 58 % palvelualoilla.[33]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Höltin Minkki, HK-Turkis ja liikkeenjohdon konsultointiyritys Eko-Kvintti Oy.[34]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Lappajärven väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
4 520
1985
  
4 582
1990
  
4 505
1995
  
4 380
2000
  
4 051
2005
  
3 670
2010
  
3 440
2015
  
3 215
Lähde: Tilastokeskus.[35]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kunnassa toimii yhteiskoulu Kirkonkylässä ja kaksi kyläkoulua Itäkylässä Rantakankaan koulu ja Karvalassa Länsirannan koulu. [36][37] Toisen asteen koulutusta tarjoaa lukio ja ammatillista opetusta Järviseudun ammatti-instituutti ja samoissa tiloissa Koulutuskeskus Sedu lähihoitajakoulutusta. [38]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven Halkosaaressa sijaitsee kesäteatteri ja tanssilava, jotka ovat kesäisin käytössä. Kirkonkylässä järjestetään myös vuosittain heinäkuussa Lappajärven markkinat.
Lappajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkusoppa.[39]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylässä sijaitsee yleisurheilukenttä Stadio Nissi jonka yhteydessä on myös frisbeegolfrata. Pesäpallossa Lappajärven Veikot pelaa naisten Superpesistä ja kotiottelunsa se pelaa Veikkolan pesäpallostadionilla.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lappajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[40]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lappajärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[41]
Kirkon herätysliikkeistä Lappajärvellä toimii ainakin vanhoillislestadiolaisuus, jolla on Lappajärvellä Rauhanyhdistys[42] sekä viidesläisyys.
Helluntaiherätyksellä on Lappajärvellä Lappajärven helluntaiseurakunta[43] Paikkakunnalla on lisäksi toiminut Veli Saarikallen perustama Sana ja ylistys -seurakunta, mutta sen toiminnan painopiste on nyttemmin siirtynyt Helsinkiin.[44]

Lappajärven murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Lappajärven murre kuuluu Keuruun-Evijärven välimurteisiin, jotka ovat savolaismurteiden ryhmä Etelä-Pohjanmaan murteen itäpuolella ja ovat yhdistäneet länsi- ja itäsuomalaisia murreominaisuuksia siten, että ovat tulleet lähelle suomen yleiskieltä.
Lappajärven murre ja muut Keuruun-Evijärven välimurteet muistuttavat Suomen yleiskieltä mm. diftongien ääntämisessä siten, että ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä länsisuomalaisittain, äännetään läntisittäin ja ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä itäsuomalaisittain, äännetään itäsuomalaisittain, esim. läntisittäin poika, sauna, täysi eikä itäisittäin poeka, saona, täösi, mutta itäisittäin Suomi, työmies, sielu eikä läntisittäin Suami, tyämiäs, sialu.
Lappajärven murteessa on eteläpohjalaisia vaikutteita varsinkin intonaatiossa. Vaikka niitä on läntisissä kylissä enemmän kuin itäisissä, on Lappajärven ja Kauhavan välillä todella jyrkkä murreraja.
Järviseudulla ei esiinny yleisgeminaatiota, joka on tyypillinen, joskin nuori ilmiö lähes kaikissa muissa savolaismurteissa.

Tunnettuja lappajärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakuntaan liittyvää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappajärvellä järjestetty Tulivuorirock (1970–1988, 2007–2016) on Ruisrockin jälkeen vanhin suomalainen rockfestivaali.
  • Lappajärvi-järven kärnäiitti-kiveä löytyy maailmasta ainoastaan kyseisestä järvestä ja sen ympäristöstä. Kivi on nimetty järven suurimman saaren, Kärnän mukaan.
  • 2. toukokuuta 1979 nousi Lappajärvi ja lappajärveläiset julkisuuteen yhtenä ensimmäisistä kansalaistottelemattomuuden airuista: voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu käsittämättömän matalalle. Isännät tukkivat Lappajärven patokapinassa traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.[45]
  • Timo Kotipelto ja hänen kokoamansa Lappajärven kuoro voitti kevättalvella 2009 tuotetun ja televisioidun Nelosen Kuorosota-ohjelman. Näin he toivat neljänkymmenentuhannen euron arvoisen voittopotin Lappajärvelle. Voittopotti lahjoitettiin kunnalle nuorten musiikkitoimintojen tukemiseen. [46][47]
  • Kunnan tunnuslauseena toimii "Meteoriittikunta – avaruuden tuntua". [48]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kuntavaalit 2017, Lappajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 134-135. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  8. ↑ Tulipalloja taivaalla, Heikki Oja, Ursa 1978, s 151
  9. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Oja 1978, s 151
  10. ↑ Somerikko.net − Lappajärven törmäyskraatteri
  11. ↑ A new U-Pb age for shock-recrystallised zircon from the Lappajärvi impact crater, Finland, and implications for the accurate dating of impact events Kenny G. & Schmieder M. (2019) Geochimica et Cosmochimica Acta, vol. 245, p. 479–494.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑https://web.archive.org/web/20160912140755/http://www.lappajarvi.fi/tietoalappajarvesta_kunnanhistoria.php Lappajärvi.fi – Kunnan historia (suomeksi)
  15. ↑ Lappajärven Kauhajärvellä alkoi kansakoulu 57 vuotta sitten.. Ilkka, 17.9.1929, nro 215, s. 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.10.2018.
  16. ↑ Tarvolan Kylä: Historia
  17. ↑ Lappajärven Kauhajärvellä alkoi kansakoulu 57 vuotta sitten.. Ilkka, 17.9.1929, nro 215, s. 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.10.2018.
  18. ↑ Järviseudun historia 2, s. 527. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  19. ↑ http://www.kolumbus.fi/~w480850/provinssit/
  20. ↑ Suomen virallinen tilasto: Väestotilastoa 97, väestönmuutokset vuosina 1936-1940, sivu 2, doria.fi
  21. ↑ Järviseudun historia 2, s. 611. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  22. ↑ Järviseudun Historia 2, s. 621. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  23. ↑ Järviseudun historia 2, s. 627-628. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  24. ↑ Järviseudun historia 2, s. 29. , 1983. ISBN 951-99438-6-2.
  25. ↑ Doria.fi − Katsaus väestönmuutoksiin vuosina 1951–65 (PDF:n sivu 46)
  26. ↑ Ennen ammattikoulua oli mieskotiteollisuuskoulu Järviseudun Sanomat. 27.3.2015. Viitattu 24.10.2018.
  27. ↑ Lappajärven Lukion vanhat nettisivut (arkistoitu)
  28. ↑ Lappajärvi 150 vuotta, s. 25. , 2015. ISBN 978-951-97319-3-3. Teoksen verkkoversio(viitattu 25.10.2018).
  29. ↑ Doria.fi − Vaasan tiepiirin tienpäällystämisen historia vuodet 1937-1989 (sivu 24)
  30. ↑ Kuntayhtymä kaksineuvoinen − perusterveydenhuollon osaaja. Järviseudun Sanomat, 3.1.2007, 1. vsk, s. 4.
  31. ↑ Lappajärvi otetaan ilolla vastaan Järvi-Pohjanmaan perusturvaan torstai-lehti.fi. 27.12.2018. Viitattu 8.1.2019.
  32. ↑ Tuomo Lehtiniemi Lappajärven johtoon Yle. 2012. Viitattu 10.2.2018.
  33. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2019.
  34. ↑ Alueen Lappajärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  35. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  36. ↑ Lappajärvi.fi − Rantakankaan koulu
  37. ↑ Peda.net − Länsirannan koulu
  38. ↑ Lappajarvi.fi − Ammatillinen koulutus
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  40. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  41. ↑ Suomen ortodoksinen kirkko − Vaasan ortodoksinen seurakunta
  42. ↑ Lappajärven Rauhanyhdistys Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK). Viitattu 2.3.2014.
  43. ↑ Lappajärven helluntaiseurakunta Lappajärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 25.10.2018.
  44. ↑ Sana ja Ylistys sana ja Ylistys -seurakunta. Viitattu 2.3.2014.
  45. ↑ Väinö Kaarlelan laaja kuvitettu artikkeli järven historiasta. (luettu 7.4.2008). [1], Antti Tuurin dokumenttiteos patokapinasta: Kertomus järvestä. 1981
  46. ↑ Yle.fi − Lappajärvi hyötyy Kuorosodasta
  47. ↑ Iltalehti.fi − Timo Kotipellon kuoro voitti kuorosodan
  48. ↑ Yle.fi − Mikä on sinun kotikuntasi iskulause? (suomeksi)
  49. ↑ Kuntaliitto: Suomen ystävyyskuntasuhteet (arkistoitu)
  50. ↑ sverigesradio.se − Ystäväkaupunkitoiminta tuo potkua elinkeinoelämään (4.2.2018)
  51. ↑ Ilkka.fi − Lappajärveltä avustusta Venäjälle (8.7.2009)
  52. ↑ Suomen suurlähetystö, Berliini: Ystävyyskunnat
  53. ↑ Etelä-Pohjanmaan liitto − Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappajärvi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)