Lempäälä

Lempäälä

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Lempäälä
Lempäälä.vaakuna.svgLempäälä.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°18′50″N,023°45′10″E
MaakuntaPirkanmaan maakunta
SeutukuntaTampereen seutukunta
Hallinnollinen keskusLempäälän kirkonkylä
Perustettu1866
Kokonaispinta-ala307,06 km²
260:nneksi suurin 2019 [1]
– maa269,55 km²
– sisävesi37,51 km²
Väkiluku23 204
45:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys86,08 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.23,6 %
– 15–64-v.61,0 %
– yli 64-v.15,3 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,5 %
– ruotsinkielisiä0,3 %
– muut2,2 %
Kunnallisvero20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaHeidi Rämö
Kunnanvaltuusto43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
13
9
7
5
3
3
3
www.lempaala.fi
Lempäälä (ruots. Lembois, vanhentunut nimitys[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.
Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 23 204 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 307,06 km², josta 12,2 % eli 37,51 km² vesistöjä.[1] Väestötiheys on 86,08 asukasta/km².
Lempäälän kunnanjohtaja on Heidi Rämö (2015–).[8][9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon kuuluivat myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin Vesilahden kirkkoherra mainitaan vuonna 1346.
Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen, luultavasti puinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu kivestä 1500-luvun alussa.
Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.
Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.
Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.
Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.
Talo palaa punakaartin tykistötulen seurauksena vuonna 1918 sisällissodanLempäälän taistelun aikana.
Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.
Suomen sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisivat radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti 25. huhtikuuta 1918 vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan.
Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.
Lempäälän väestönkehitys
VuosiAsukkaita
1751
  
1 945
1805
  
2 767
1860
  
3 256
1900
  
5 158
1930
  
4 637
1964
  
11 425
1980
  
12 660
1985
  
13 618
1990
  
14 564
1995
  
15 395
2000
  
16 331
2005
  
18 248
2010
  
20 588
2015
  
22 536
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[10] 1751–1964 Historian Suursanakirja.[11]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän kirkko eli Pyhän Birgitan kirkko on 1500-luvulla rakennettu harmaakivikirkko.
Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita taajamia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Kuljussa ja Sääksjärvellä on asunut ja ollut tunnettuja henkilöitä, kuten oopperalaulajat Anita Välkki, Jaakko Ryhänen ja Kari Kuoppa, iskelmälaulaja Reijo Rajala, näyttelijät Timo Kankainen, Esko Roine, Veikko Sinisalo, säveltäjä Rauno Lehtinen sekä Veltto Virtanen. Kukkolan kartanosta läheltä Kuljua olivat syntyisin muun muassa Suomen sodan sankari Carl Johan Spooflähde? ja veljekset Raoul ja Roland af Hällström. Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetuksi tullut Schwester Ruth eli vapaaherratar Ruth Munck oli taas syntyisin Innilän kartanosta.
Lempäälän ja Tampereen rajalle on nousemassa kuntien yhteinen 13 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores, jossa pidettiin 2012 asuntomessut.

Tilastolliset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lempäälässä oli 22 829 asukasta, joista 20 114 asui taajamissa, 2 550 haja-asutusalueilla ja 165 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lempäälän taajama-aste on 88,7 %.[12] Lempäälän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Tampereen keskustaajama*20 079
2Vuores*35
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lempäälän kirkonkylä sekä Moisio, Kulju ja Sääksjärvi eivät muodosta omia tilastollisia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Lempäälän lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[13] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[14] Vuoreksen taajama ulottuu pääosin Tampereen kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lempäälässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lempäälän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän kylät vuonna 1922:
1-Alkkula, 2-Tolvila, 3-Taipale, 4-Perälä, 5-Hyrkkälä, 6-Pyhältö, 7-Rikala, 8-Häihenmatka, 9-Hulaus, A-Peuraus, B-Miemola, C-Lietsamo, D-Hemminkilä, E-Haurala, F-Sukkila, G-Maakala, H-Lempoinen, J-Lippo, K-Kelho, L-Sotavalta, M-Innilä, N-Lastunen, O-Ihamaa, P-Putkisto, Q-Vaihmala, R-Suojala, S-Ahtiala, T-Hävältilä, U-Herrala, V-Pappila, X-Sarvikas, Y-Kuivaspää, Z-Moiso, Å-Maisenranta, Ä-Kulju, Ö-Kuokkala, 11-Lahti, 12-Aimala, 13-Hahkala, 14-Lumiala, 15-Luoto, 16-Nurkkila, 17-Korkeemäki, 18-Jokipohja, 19-Kärppälä, 20-Tiurala, 21-Ruuhola, 22-Hietaniemi
Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Hakkari, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hollo, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Nurmi, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Ryynikkä, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.
Vaihmalassa sijaitsevat Lempäälän ratsastuskoulu Ratsuniitty, golfkentät HiisiGolf ja FarmiGolf sekä hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän rautatieasema.
Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella. Lempäälän rautatieasemalla pysähtyvät rataosuudella kulkevat taajamajunat ja osa Helsingin ja Tampereen välisistä InterCity-junista. Maanteitse Tampereelle on matkaa 24 kilometriä, Turkuun 135 kilometriä ja Helsinkiin 157 kilometriä.

Paikkakunnan kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirunlinna.
Kauppakeskus Ideapark.
Lempäälän Kuljussa sijaitsee Pirunlinna, jossa on paljon luolia ja kallioita, jotka toimivat kivikaudella ihmisten asuin- tai suojapaikkoina ja josta on löydetty myös kivikautisia jäänteitä. Vuonna 1873 valmistunut, Lempäälän keskustan halki kulkeva Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven. Lempäälän keskustassa sijaitsee myös keskiaikainen harmaakivikirkko. Hakkarissa sijaitsee Kuokkalan museoraitti, jonka varrella on museoita, esimerkiksi Eskolan vanha kyläkauppa ja sepänpaja. Marjamäessä sijaitsee suuri kauppakeskus Ideapark, jossa sijaitsi monenlaisten myymälöiden lisäksi myös muun muassa pohjoismaiden suurin sisähuvipuisto Funpark.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puntala-rock, Lempäälään Karuselli ry:n (LeKa) järjestämä vuosittainen punk-festivaali
  • Uusi Alku, vuosittainen kristillinen loppiaistapahtuma Hakkarin liikuntahallissa

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja makeat siirappikakot.[17]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän ystävyyskunnat:[18]
Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.

Urheiluseurat ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, Lempäälän seurakunta, Lempäälän kunta, 1959

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Lempäälä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Lempäälä Svenska ortnamn i Finland. Institutet för de inhemska språken. Viitattu 19.1.2017. (ruotsiksi)
  8. ↑ Johtoryhmä Lempäälän kunnan verkkosivut. 3.10.2016. Lempäälän kunta. Viitattu 19.1.2017.
  9. ↑ Kunnanjohtaja Heidi Rämö vaihtaa Hattulasta Lempäälään – perhesyyt painoivat ratkaisussa
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  11. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  17. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  18. ↑ Lempäälän ystävyyskunnat
  19. ↑ Lempäälän Tennisseura
  20. ↑ Lempäälän Kisa
  21. ↑ Lempäälän Jyry
  22. ↑ Lempäälän Pandat
  23. ↑ Sääksjärven Loiske
  24. ↑ Hiisi-Golf
  25. ↑ Lempäälän urheiluautoilijat
  26. ↑ Lempäälän ampujat
  27. ↑ Suomen Latu
  28. ↑ Tarpian suunta
  29. ↑ Ratsastusseura Pirkanmaan piaffe
  30. ↑ Lempäälän Toivot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lempäälä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)