Leppävaara
| Leppävaara | |
|---|---|
| Alberga | |
 Kaupungin kartta, jossa Leppävaara korostettuna. Espoon kaupunginosat | |
| Kaupunki | Espoo |
| Suurpiiri | Suur-Leppävaara |
| Kaupunginosa nro | 51[1] |
| Pinta-ala | 6,4 km² [2] |
| Väkiluku | 21 745 [3] |
| Väestötiheys | 3 230 as./km² |
| Osa-alueet | Etelä-Leppävaara, Mäkkylä, Perkkaa, Pohjois-Leppävaara |
| Postinumerot | 02600, 02650 |
| Lähialueet | Karakallio, Lintuvaara, Kilo, Laajalahti |
Leppävaara (ruots. Alberga) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue ja Leppävaaran alueen keskus.
Leppävaaran osa-alueita ovat Etelä- ja Pohjois-Leppävaara, Mäkkylä ja Perkkaa. Leppävaaran kaupunkikeskuksen läpi kulkeva rautatie jakaa alueen Pohjois- ja Etelä-Leppävaaraksi.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaara ennen rantarataa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaarassa on tehty löytöjä jo kivikauden asutuksesta. Urheilupuistossa, Karakallioon johtavan ulkoilupolun tuntumassa näkyy pronssikautinen hautaröykkiö. Leppävaarantien päässä, Säterinniityllä sijaitsevan golf-harjoitusalueen kupeessa on Konungsbölen keskiaikainen kylänmäki.
Alueelle perustettiin Albergan kartano 1620-luvulla. Alueella sijaitsee myös Leppävaaran kartano, ja lähistöllä on Kilon kartano. Leppävaaran vanhin säilynyt rakennus on 1830-luvulla rakennettu Gransinmäen kievari, joka sijaitsee Vanhalla Maantiellä. Tunnetuin ja merkittävin historiallinen rakennus on kuitenkin vuonna 1874 valmistunut, sokeritehtailija Feodor Kiseleff nuoremman ”Sokerilinna” eli Albergan kartanon uusi päärakennus.[4]
1900-luvulta 1960-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sen jälkeen, kun rantarata Helsingistä Turkuun vuonna 1903 valmistui, Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa. Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.
Jo Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Leppävaaran rautatieaseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista. Leppävaara oli 1950-luvun lopulle asti pelkästään pientalojen aluetta. Ensimmäinen nykyaikainen kerrostalo valmistui vuonna 1958 Puustellinmäelle osoitteeseen Postipuuntie 5. Seuraavaksi ehdittiin rakentaa kaikkiaan 25 kerrostaloyhtiötä lähinnä Puustellinmäelle ja paikoin Vallikallioon, kunnes koko alue julistettiin rakennuskieltoon vuonna 1964.[4]
1970-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaaraan, junaradan eteläpuolelle avattiin 4. marraskuuta 1971 Suomen toinen automarket, Rake Oy:n, Osuusliike Elannon ja muiden liikkeiden muodostama Maxi-market. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema rakennus oli 130 metriä pitkä, 80 metriä leveä, kerrosalaltaan 15 800 neliömetriä ja tilavuudeltaan 95 000 kuutiometriä. Vuonna 1985 junaradan pohjoispuolelle avattiin kauppakeskus Galleria. Maxi-marketin rakennus purettiin uuden kauppakeskus Sellon toisen vaiheen tieltä vuonna 2003, ja uusi Maxi ehti vähän yli vuoden verran toimia kauppakeskus Sellon ensimmäisessä vaiheessa K-Citymarketia vastapäätä, kunnes Elannon ja HOK:n yhdistyttyä sen paikalla jatkoi HOK-Elannon Prisma. Sellon toinen vaihe, jossa toimii pääosa kauppakeskuksen erikoisliikkeistä, valmistui syyskuussa 2005.
Perkkaalle valmistui eniten asuntoja 1970-luvulla ja Pohjois-Leppävaaraan 1980-luvulla. Etelä-Leppävaara alkoi kehittyä vasta 1990-luvun loppupuolella vanhan Maxin ympärille. Sitä ennen junaradan eteläpuolella sijaitsi marketin lisäksi lähinnä vain joitain omakotitaloja sekä paljon peltoa. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella. Etelä-Leppävaaraa onkin rakennettu varsin nopeassa tahdissa ja siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt kaupunkimainen keskusta-alue. Nykyään koko kaupunginosan asunnoista suurin osa on asuinkerrostaloja.[5][6]
Vuonna 1977 Leppävaaran itäosaan, aivan Helsingin rajalle avattiin Vermon ravirata. Leppävaaran kirkko valmistui Pohjois-Leppävaaraan vuonna 1979.
Etelä-Leppävaaraan on 2000-luvulla rakennettu myös laajoja toimistokortteleita ja korkeita rakennuksia, kuten Panorama Tower (2008) ja Sellonhuippu (2011). Junaradan pohjoispuolelle valmistui 21-kerroksinen Leppävaaran Torni vuonna 2010.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaara on merkittävä liikenteen solmukohta. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä.
Leppävaaran asemalla pysähtyvät lähijunat A, E, L, U, X ja Y. Lokakuusta 2015 alkaen asemalla ovat pysähtyneet myös Turkuun menevät kaukojunat.
Helsingin kaupunkipyöräverkosto laajeni Leppävaaraan keväällä 2018. Alueella on 32 kaupunkipyöräasemaa.[7]
Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaarassa toimii viisi peruskoulua: Leppävaaran koulu (luokat 7–9), Perkkaanpuiston koulu (luokat 1–6), Postipuun koulu (luokat 1–6), Ruusutorpan koulu (luokat 1–9) ja Veräjäpellon koulu (luokat 1–10). Lisäksi alueella toimii Leppävaaran lukio, jossa on myös liikuntapainotteinen linja.
Omnian ammattiopiston Leppävaaran toimipisteessä voi opiskella metalli- ja sähköaloilla. Vuosina 2010 ja 2011 rakennettujen uusien ja saneerattujen vanhojen tilojen myötä Leppävaarassa voi opiskella muun muassa merkonomiksi, datanomiksi ja LVI-asentajaksi uusissa opetustiloissa [8].
Leppävaarassa toimii ammattikorkeakoulu Metropolian teknillisiä linjoja ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä työväenopisto. Tapiolan kelloseppäkoulu sijaitsee nykyisin Leppävaaran vanhan kirjaston tiloissa. Musiikkiopisto Juvenalia sijaitsee kauppakeskus Sellonyhteydessä.
Puustellinmäessä sijaitsee valtakunnallinen erityisoppilaitos, koulutus- ja kehittämiskeskus Arlainstituutti.
Urheilutarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaara tarjoaa erittäin kattavat urheilu- ja liikuntapalvelut. Rautatien pohjoispuolella on Leppävaaran urheilupuisto, josta löytyy mm. yleisurheilustadion, jossa on järjestetty mm. vammaisten yleisurheilun avoimet EM-kisat vuonna 2005. Lisäksi puistossa on jalkapallokenttiä, hiihtostadion, kuntorata, jäähalli kahdella kaukalolla, uimahalli ja vuonna 2016 avattu, kesäisin toimiva maauimala. Radan eteläpuolella on yksi Suomen suurimmista golfharjoittelupaikoista, jossa järjestetään kesäisin myös greencard-kursseja. Vermon ravirata on Suomen merkittävimpiä raviratoja.
Kulttuuritarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Leppävaarassa sijaitseva Sellosali tarjoaa erilaista kulttuuritarjontaa laidasta laitaan. Ohjelmistossa on niin klassisen kuin populaarimusiikin konsertteja, näyttelyitä, elokuvaesityksiä kuin lastentapahtumiakin. Aivan Sellosalin naapurissa sijaitsee Sellon kirjasto, joka on kävijämäärältään pääkaupunkiseudun vilkkain.[9] Normaalien kirjastopalveluiden lisäksi siellä järjestetään myös erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.
Sellon länsipuolelle valmistui lokakuussa 2008 vapaa-ajan kompleksi Sello Rex (nyk. Sello Vapaa-ajankeskus), johon kuuluu 6-salinen noin 800 paikan Finnkinon elokuvateatterikokonaisuus sekä 14-ratainen keilahalli ja lukuisia ravintoloita.
Leppävaarassa järjestetään vuosittain syyskuussa Leppävaaraviikot-niminen asukastapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset.
Korkeat rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaarassa on kolme tornitaloa. Suomen kolmanneksi korkeimman liikerakennuksen Panorama Towerin omistaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma. Talo valmistui maaliskuussa 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 76 metriä korkea.lähde? Leppävaaran torni on 21-kerroksinen ja 68 metriä korkea.[10] Asuintorni valmistui syksyllä 2010. Kolmas tornitalo Sellonhuippu valmistui lokakuussa 2011 ja siinä on 17 kerrosta[11].
Suuret tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin 4.–6. heinäkuuta 2008 Herättäjäjuhlat. Ulkona pidettyyn tapahtumaan osallistui 37 000 henkeä.lähde?
Kalevan kisat järjestettiin Leppävaaran urheilupuiston stadionilla 31. heinäkuuta – 2. elokuuta 2009. Kisat olivat kolmen seuran Esbo IF:n, Espoon Tapioiden ja Leppävaaran Sisun yhteisesti järjestämät. Kisavalmisteluissa olivat mukana myös Espoon kaupunki ja Suomen Urheiluliitto.
Kivenlahti Rock on vuosittain kesäkuussa järjestettävä rock-tapahtuma, jonka yhteydessä järjestetään lapsille tarkoitettu Pikkukivi Rokki ilmaistapahtuma.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2016/2017 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Viitattu 21.12.2017.
- ↑ a b Leppävaaran historia Leppävaara-seura. Viitattu 8.10.2018.
- ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Etelä-Leppävaara Tony Hagerlund. Viitattu 8.10.2018.
- ↑ Kaupunkipyörät Espoon kaupunki. Viitattu 8.10.2018.
- ↑ Leppävaara, Upseerinkatu 11 omnia.fi. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Sellon kirjastossa yli miljoona kävijää viime vuonna Metro.fi. 4.4.2013. Viitattu 12.4.2013.
- ↑ Länsiväylä 18.07.2007 s.6-7.
- ↑ Etusivu - Sellonhuippu sellonhuippu.fi. Viitattu 2.11.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leppävaara Wikimedia Commonsissa
- Leppävaara-portaali Espoon kaupungin sivuilla
- Leppävaara-seura
- Leppävaaran seurakunta
- Leppävaaraviikot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti