Loppi

Loppi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Loppi
Loppis
Loppi vaakuna.svgLoppi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti60°43′05″N, 024°26′30″E
MaakuntaKanta-Hämeen maakunta
SeutukuntaRiihimäen seutukunta
Hallinnollinen keskusLopen kirkonkylä
Perustettu1632
Kokonaispinta-ala655,97 km²
183:nneksi suurin 2019 [1]
– maa597,63 km²
– sisävesi58,34 km²
Väkiluku7 873
126:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys13,17 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.18,7 %
– 15–64-v.58,4 %
– yli 64-v.22,9 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä97,7 %
– ruotsinkielisiä0,5 %
– muut1,8 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaMikko Salmela
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Vas.
 • Vihr.
9
7
7
2
1
1
www.loppi.fi
Loppi (ruots. Loppis) on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on 7 873 ja sen pinta-ala on 655,97 km2.[2][1] Pinta-alasta 58,34 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,17 asukasta/km2. Kunnan väkiluku on kasvanut viimeisten vuosikymmenten ajan. Lopella on noin 2 400 asuntoa ja noin 3 100 kesämökkiä. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen halki kulkee Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Lopen kautta kulki aikoinaan Helsingin ja Hämeenlinnan välinen valtatie 3 ja sen reittiä noudattaa nykyinen seututie 132 Läyliäisten kautta Vihtijärvelle ja edelleen Helsingin suuntaan. Tiestä erkanevat Läyliäisissä seututie Karkkilaan ja yhdystie Hyvinkäälle. Vanhan valtatie 3:n pohjoispää toimii yhdystienä Launosista Janakkalaan. Lopen luoteiskulmaa sivuaa historiallinen Hämeen Härkätie.
Lopella on kulkenut kaksi kapearaiteista rautatietä, jotka kummatkin on purettu. Kunnan eteläosan halki kulki vuosina 1911–1967 käytössä ollut Hyvinkään–Karkkilan rautatie, jolla oli rautatieasemat Läyliäisissä ja Hunsalassa. Riihimäen–Lopen rautatie kulki Launosten kautta.

Etäisyyksiä Lopelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Lopen väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
6 691
1985
  
6 836
1990
  
7 405
1995
  
7 506
2000
  
7 578
2005
  
7 964
2010
  
8 273
2015
  
8 175
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lopella oli 8 028 asukasta, joista 4 407 asui taajamissa, 3 531 haja-asutusalueilla ja 90 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lopen taajama-aste on 55,5 %.[9] Lopen taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[10]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Lopen kirkonkylä2 207
2Launonen1 269
3Läyliäinen872
4Riihimäen keskustaajama*59
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Riihimäen keskustaajama ulottuu pääosin Riihimäen kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lopella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen vanha kirkko eli Santa Pirjon kirkko.
Lopen kirkko on uusgoottilainen 1800-luvun lopulla rakennettu punatiilikirkko. Lopen vanha kirkko, pyhän Birgitan mukaan nimetty Santa Pirjon kirkko, on taas Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee historiallinen Hämeen Härkätie(yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.
Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevätkesällä 1945, marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Marsalkka saapui majalle ensimmäisen kerran juhannuksena 1945, jolloin kenraalimajuri Erkki Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Viimeisen kerran Mannerheim kävi majalla kesällä 1948. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee kenttävartiomuseo ja tilausravintola.
Alueen kesäajan palveluita ovat Laakasalo Golf, Laakasalo-motelli sekä Sajaniemessä vuonna 1986 aloittanut kesäteatteri.[13]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopella on Räyskälän lentokenttä, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata, jossa ajetaan vuosittain ratamoottoripyöräilyn SM-osakilpailu.
Räyskälän kentän lähellä sijaitsee Ison-Melkuttimen järvi, joka on suosittu laitesukelluskohde. Alueella on Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.
Etelä-Hämeen tanssiopisto on Maiju Miladin perustama tanssiopisto, jonka pääsali sijaitsee Lopen kirkonkylän keskustassa. Se on yksi Suomen kahdestatoista tanssiopistosta jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön lupa tanssitaiteen perus- ja syventävien opintojen suorittamiseen.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä "kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki". Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

Loppilainen taru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantarun mukaan Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun Lopen vanhaa kirkkoa, Santa Pirjon kirkkoa, rakennettiin 1600-luvulla, piru yritti häiritä rakentamista ja raivostui, kun kirkon kelloja soitettiin. Piru yritti tuhota kirkon kellotapulin ja heitti sitä suurella lohkareella. Kivi lensi kuitenkin kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärvenrantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi järvessä toi onnettomuutta: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Niinpä kyläläiset kampesivat kiven ylös kalliolle ja karjaonni palautui.[16]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen kirjasto perustettiin vuonna 1852 ja se on Hämeen kolmanneksi vanhin kirjasto. Kirjasto sai oman rakennuksensa vuonna 1988.[17]

Ansalan metsästysmaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopella sijaitsevan Kormun kartano yhteydessä on vuonna 1908 rakennettu Ansalan metsästysmaja. Metsästysmajan rakensi alun perin Ansalan Metsästysyhdistys (vuodesta 1920 Ansalaiset ry), jonka perustivat K. A. Paloheimo, tämän veli H. G. Paloheimo sekä K. A. Paloheimon Helsingin Suomalaisella Klubilla olleet metsästyskumppanit. Ansalaiset rakensivat metsästysmajan H. G. Paloheimon lahjoittamalle metsäiselle rinteelle Ansalanmäelle, noin viisi kilometriä lounaaseen nykyisen Riihimäen kaupungin keskustasta. Seuran jäsen arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli majan. Siihen rakennettiin jyrkkä harjakatto, ikkunaluukut, lautaverhous, avoveranta ja 12 hengen nukkumatilat yläparvelle.
Kun Riihimäen–Lopen rautatie valmistui vuonna 1907, Ansalalaisille tehtiin erkaneva Kallelan metsärata. Tälle kapearaiteiselle radalle he hankkivat hevosvetoisen kiskovaunun, ”körö-körö-kärryn”, jolla heidän oli tapana laskea mäkeä alas Riutansuolle ja sieltä loppumatka jalkaisin. Radan pituus oli aluksi 2 km ja myöhemmin vähän yli 6 kmlähde?.
Ansalan metsästysmaja on nykyisin K. A. Paloheimon pojanpojan Arvi Paloheimon ja hänen perheensä kesänviettopaikkana.

Nimikkolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrajauhoista keitetty perunapuuro ja puolukkaliemi sekä perunalaatikko ja lihasoosi.[18]

Kunnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VuodetNimi
1966–1991Olavi Sampo
1991–2009Voitto Saraneva
2009–2010Ilkka Salminen
2010–2017Karoliina Viitanen (myöh. Frank)
2018–Mikko Salmela

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Loppi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Lopen kylät Lopen kunta. Viitattu 17.4.2013.
  8. ↑ Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2015 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2017.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta
  13. ↑ Lopen Teatteri
  14. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 266, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  15. ↑ http://jukuri.luke.fi/handle/10024/523823
  16. ↑ Loppilainen taru Lopen kunta. Viitattu 16.4.2013.
  17. ↑ Kirjaston historia Lopen kunta. Viitattu 16.4.2013.
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 69. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)