Luhanka

Luhanka

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Luhanka
Luhanka.vaakuna.svgLuhanka.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°48′N, 025°42′E
MaakuntaKeski-Suomen maakunta
SeutukuntaJoutsan seutukunta
Hallinnollinen keskusLuhangan kirkonkylä
Perustettu1864
Kokonaispinta-ala313,25 km²
259:nneksi suurin 2019 [1]
– maa214,5 km²
– sisävesi98,75 km²
Väkiluku709
303:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys3,31 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.10,8 %
– 15–64-v.50,0 %
– yli 64-v.39,2 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä99,6 %
– muut0,4 %
Kunnallisvero18,50 %
294:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste6,0 % (2007)
KunnanjohtajaTuomo Kärnä
Kunnanvaltuusto15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
7
5
2
1
www.luhanka.fi
Luhanka (ruots. Luhango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Päijänteen itäisillä rantamilla ja saarissa. Luhangassa oli 31. joulukuuta 2018 709 asukasta. Luhanka on väkiluvultaan manner-Suomen pienin kunta.
Luhangan pinta-ala on 313,25 km² (1. tammikuuta 2019), josta 214,5 km² maata ja 98,75 km² sisävesiä.[1]
Luhanka on kuulunut alun perin Sysmään, josta se erkani ensin kappeliseurakunnaksi vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. Luhangan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko ja se valmistui 1893. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1 500 kuulijaa. Kirkko on tyyliltään päätytornillinen pitkäkirkko ja edustaa uusgotiikkaa. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa vuodelta 1906.[7] Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.
Luhanka on suosittu kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kesäkirkko, joka sijaitsee talvikirkon välittömässä läheisyydessä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanka sijaitsee Päijänteen rannalla. Päijänteen lahti, johon kuuluu Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä sekä Tammipohja, jakaa kunnan kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Kuntakeskuksia ovat Luhangan kirkonkylä, Tammijärvi ja Lempää. Keskellä Luhankaa on Onkisalon saari, ja kunnan eteläisimmän osan muodostaa suuri Judinsalon saari. Luhangan liikenneoloja paransi tuntuvasti Judinsalon kautta Sysmään kulkevan maantien (nykyisin seututie 612) valmistuminen 1960-luvulla.
Luhangan naapurikunnat ovat Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen ja Sysmä.
Luhangan Natura-kohteita ovat Onkisalo-Herjaanselkä, jossa sijaitee yksi Keski-Suomen laajimmista lehdoista (Molikon lehto), Vanhanselkä-Ruppavuori, jonka ytiminä ovat neljä luonnonmetsäaluetta sekä Vahervuori, joka koostuu jyrkänteestä ja laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta.[8]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhangassa on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[9]
  • Judinsalo
  • Luhanka
  • Rapala
  • Soiniemi
  • Tammijärvi
Kulmakuntia Luhangassa ovat Klemettilä, Lempää, Rekolankylä ja Rantakylä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen varhaishistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla. [10] Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa - keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400-450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa.[10] Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla.[10] Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille. [10] Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.[10]

Kunnan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Luhangon pitäjä kuului ennen Sysmän pitäjään Luhangon kylän nimellä, ja sen omisti melkein kokonaan ratsumestari Aleksander Reeth, jonka maat tekivät kuudetta manttaalia. — Suku kuuluu olleen sangen mahtava täällä ja sen jäseniä kutsuttiin ,,Luhangon herroiksi." Eräs tämän suvun jäsen sai vihdoin aikaan, että Luhangon entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli v. 1766.»
([11])
Kornetti Aleksander Reeth ryhtyi ajamaan Luhangan kappelin perustamista perusteluinaan muun muassa pitkät kirkkomatkat Sysmään. Tieolosuhteet maitse olivat heikot. Sysmän pitäjänkokous suostui 1766 Luhangan muodostamiseen kappeliksi. Kuningas Adolf Fredrik vahvisti kappelin perustamisen seuraavana vuonna. Reeth oli samanaikaisesti ajanut kirkon rakentamista ja papin valitsemista. Kirkko valmistui syksyllä 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767, ja ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Thomas Neovius. Tämä ”Reethin kirkko” oli käytössä 125 vuotta vuoteen 1892 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena.[12]
»Luhangon nimen kerrotaan pitäjän saaneen juuri mainittujen Reeth'ien kautta. He käyttivät näet ,,komeudessaan" venheissään peuranluisia hankoja, jonka vuoksi Sysmäläiset sanoivat nähdessään Reeth'in tulevan Päijännettä pitkin: Luuhankaiset tulee. Siitä sitten Luhanko nimi johtui. — Mainittu Reeth'in rakentama kirkko on jo hajoitettu maan tasalle ja sen sijaan kohoaa eräällä kummulla siitä koilliseen päin aivan uusi hiljan valmiiksi tullut puukirkko.»
([11] )
Nykyisessä vanhassa kirkossa ovat vieläkin tallella ja käytössä kirkonkello ja kattokruunu, jotka seurakunnan perustaja hankki Tukholmasta 1766 omalle kirkolleen. Kruunussa on kaiverrus: Gord Af I. A. Kiempe Alexsander Reeth A. 1766, I. A. Kiempen valimon tekemä.[13]

1800-luvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhangan kirjassa mainitaan monenlaisin eri kuvauksin ja kääntein, miten maa-, metsä- ja kalatalous kehittyi vaiheittain (s. 81; s. 128; s. 133-134; s.143-145).[13] Maatalouden edistämistä varten tehtiin valistustyötä pitkään. Siinä ajallaan kuvernöörikautta seurasi mahtitalonpoikien kausi 1800-luvun lopulla (s. 140-141).[13] Moneen kertaan mainitaan maisteri Danielson maatalouden kehittämisen yhteydessä, ja lisäksi hän edusti Heinolan tuomiokuntaa useilla peräkkäisillä valtiopäivilä. Hänet valittiin useaan otteeseen jäseneksi talonpoikaissäädyn valiokuntiin ja Suomen pankin tilintarkastajain toiseksi varamieheksi. Hän vaikutti politiikassa ja myös rautatien syntyyn Keski-Suomessa. Hän oli yksi Säästöpankin ja Tammijärven kansakoulun perustajista. (s. 81).[13] "Jos A. F. Danielsonia pidetään Luhangan karjatalouden tienraivaajana, niin Kesäimen tilan isäntää P.O. Heleniusta voidaan Luhangan karjanjalostuksen edelläkävijänä" (s. 144).[13] Pankkialan kehittyminen Luhangassa oli Robert Ruohtula käsialaa (s. 81). [13] Vuonna 1868 perustettiin kunnanrahasto (s. 61).[13] Luhankaan päätettiin perustaa Säästöpankki 24.1.1898 majuri O. A. von Beckerin toimesta (s. 194), vuonna 1856 laina-jyvästö (s. 191).[13] Postiasiat ja tieliikenne alkoivat kehittyä 1800-luvun lopulla (s. 201).[13] Luhangassa koulutusjärjestelmä sai alkunsa 12.1.1834 (s. 250).[13] Muutaman koulumestarin lisäksi kouluoloihin ratkaisevasti vaikutti seudun maantieteellinen asema. Silloisten laivareittien puolivälissä merkitsi maatalouden ja vesiteiden valtakaudella taloudellisesti poikkeuksellisen edullista asemaa. Seurauksena oli myös sivistyksen nousu; Luhanka kohosi henkisessä edistyneissä ympäristönsä yläpuolelle (s. 249).[13] Koulutusjärjestelmä oli niin edistynyt, että koulutusmestarilla yhteistuumin seurakunnan papin kanssa oli oikeus kruunun virkamiesten avustamina noutaa syrjäytyneet lapset saamaan opetusta.
Tilanne alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen muuttua. Teollisuuden merkitys lisääntyi maatalouden kustannuksella; liikenne ohjautui vesiteiltä rauta- ja maanteille. Luhangan maatalouspitäjä jäi syrjään teollisuuskeskuksista ja kulkureiteistä. Muualla kehitys kulki eteenpäin, Luhangassa se pysähtyi (s. 274).[13] 1900-luvun suuret aatteelliset ja poliittiset virtaukset eivät juuri levinneet Luhankaan (s. 281). [13]

1900-luvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1928 lopulla Joutsan nuorisoseuran talollaan kokoustelivat, että sähkövoima otettaisiin Joutsan kuntaan Luhangan Sähkö Oy:ltä. Heidän aatteenaan oli, että "Jos kiireesti toimitaa, niin keskikylälle saadaan vielä jouluksu uudet sähkövalot". Tätä varten valittiin kolmiemiehinen toimikunta asiaa ajamaan Luhangan Sähkö Oy:n kanssa, ja siihen tulivat valituiksi opettaja B. Santala, herra E. Puhakka ja O. Österberg.[11] Joutsan työnväenyhdistys merkitsi osakkeita Luhangan sähköyhtiössä. [11]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 157 työpaikkaa. Niistä 29 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 54 % palveluissa ja 13 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3 %).[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat koneellista puunkorjuuta tekevät Moto-Jussi ja Motocat sekä Luhangan Osuuspankki.[15]
Luhangassa on tuulivoimapuisto, joka perustettiin vuonna 2014.[16][17]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Luhangan väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
1 389
1985
  
1 251
1990
  
1 165
1995
  
1 054
2000
  
936
2005
  
881
2010
  
831
2015
  
761
Lähde: Tilastokeskus.[18]
Luhangan ikärakenne vuosilta 1990 - 2013[19]
25
50
75
100
125
150
1990
1995
2000
2005
2010
2013
  •   0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä %
  •   15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä %
  •   65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä %
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Luhangassa ei ole lainkaan taajamia, ollen Manner-Suomen ainoa taajamaton kunta. Vuoden 2017 lopussa Luhangalla oli 734 asukasta, joista 723 asui haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa.[20]
Luhangassa asuu vähiten muita kuin suomenkielisiä asukkaita Suomen kunnista, vuonna 2016 vain 3. Kunnassa ei asu ruotsin- tai saamenkielisiä.[21][22]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luhangalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Seurakunta toimii myös Joutsan kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luhangan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[24]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Luhangan kunnan nykyisellä alueella.[23]

Kulttuurillisesti arvokkaita kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Kärmelahti on vanha rakuunarykmentin kirjurin talo. Sen asukkaina on ollut myöhemmin paikkakunnan vaikuttajaperhe Alfred ja Selinda Danielsson. Danielssonit osallistuivat mm. Luhangan maanviljelyksen, kulttuurin, kunnalliselämän ja valtiopäiväasioiden kehittämiseen. Kärmelahden pihapiirissä sijaitsee useita 1800-luvun lopun rakennuksia. Kartanomaiseen tyyliin rakennettu päärakennus on peräisin 1850–1860 -luvuilta."[25]
"Ruohtula on vanha kantatalo, joka on ollut samalla suvulla 1600-luvulta alkaen. Pihapiiri muodostaa Tammijärven kylään näkyvän ja arvokkaan maatilakokonaisuuden. Tilalla on toiminut kauppa 1860–1970 –lukujen välisenä aikana. Myös Luhangan ensimmäinen pankki toimi Ruohtulan tiloissa 1920-luvulle saakka. Ruohtulan pihapiiriin kuuluvat 1800-luvun päärakennus, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1912 ja kaupparakennus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Talousja piharakennuksiin kuuluvat talli, riviaitta-liiteri 1890-luvulta, aittarakennus ja puuliiteri 1900-luvun alusta, sementtitiilinen maitohuone, sauna ja vanhan navetan lohkokivirauniot. Tien toisella puolella sijaitsevat riihi ja puimala."[25]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryöpätyt muikut ja hapanleipä sekä ohrapuuro ja hillokastike.[26]

Tunnettuja luhankalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikko Hertta Kuusinen on syntynyt Luhangassa vuonna 1904. Kirjailija Kreetta Onkeli on puolestaan viettänyt Luhangassa lapsuutensa. Säveltäjä Toni Edelmann asui vaimonsa, ohjaaja Kiti Luostarisen kanssa Luhangassa.[27] Luhangassa on myös kuvattu elokuva Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin.

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangan kunnassa, kertoo Ilta-Sanomat vuonna 2015. [28] Ilta-Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomen väkivallattomin kunta vuonna 2012 on Luhanka. [29]
Keski-Suomen ensimmäisen tuulivoimalan rakennuslupa Luhankaan hyväksyttiin vuonna 2013. [30] Sahdinvalmistuksen SM-kisa 2007 pidettiin Luhangassa ja sen järjestivät Luhangan kunta ja Suomen Sahtiseura ry.[31]
YLEn alivaltiosihteeri teki ohjelman Luhangasta[32]
Luhangassa pidetään vuosittain Luhangan Yöjuoksu. [33]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päijänteen Hopeasalmi Judinsalon kohdalla
    •  
  • Tammijärvi
    •  
  • Seututie 612

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Luhanka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 192-193. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  9. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 86. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e [www.finnica.fi/keski-suomi/maakunta/artikkelit/ksasutus.rtf Keski-Suomen asutus - hämäläisistä ja savolaisista keskisuomalaisiksi] (RTF) Finnica/Keski–Suomi-sivusto. Heikki Junnila.
  11. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Suomen museo 1895 II (PDF) Muinaista päijänteen tienoilta. 1895. Suomen Muinaismuisto-Yhdistys. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”:0” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  12. ↑ Reethin vanha kirkko ja hautausmaa (PDF) Joutsan seutukunta. 2012. Maanmittauslaitos.
  13. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l m Keijo K. Kulha: Luhangan Kirja, s. 318. Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino, 1965.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2018.
  15. ↑ Alueen Pornainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 31.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  16. ↑ Luhangan kuusi tuulivoimalaa pystyssä yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  17. ↑ Ensimmäinen tuulivoimala on pystyssä Luhangassa yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  19. ↑ Tilastokeskus: Kuntien avainluvut www.stat.fi. Viitattu 6.6.2018.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 22.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288399650072.html 5. heinäkuuta 2011.
  22. ↑ Taulukko: Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990–2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  23. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  25. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Viitattu 30.12.2016.
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  27. ↑ TONI EDELMANNILLE MUSIIKKI ON KUTSUMUS | Elvis Ry www.elvisry.fi. Viitattu 28.6.2015.
  28. ↑ IS: Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangassa radiokompassi.fi. Viitattu 28.6.2015.
  29. ↑ IS: Luhanka on Suomen väkivallattomin kunta yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  30. ↑ Nyt se on varmaa – Keski-Suomen ensimmäinen tuulipuisto Luhankaan ksml.fi. Viitattu 28.6.2015.
  31. ↑ Sahtikisat SAHTIVERKKO. Viitattu 28.6.2015.
  32. ↑ Luhanka, kunta aikuiseen makuun 10.4.2013 | Alivaltiosihteeri areena.yle.fi. Viitattu 23.4.2016.
  33. ↑ Luhanka - Liikunta ja vapaa-aika www.luhanka.fi. Viitattu 28.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)