Masku

Masku

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kuntaa. Huonekalukauppaketjua käsittelee artikkeli Maskun Kalustetalo.
Masku
Askainen.vaakuna.svgMasku.sijainti.suomi.2009.svg
vaakuna
sijainti
Maskun kirkko
Maskun kirkko
Sijainti60°34′15″N, 022°06′00″E
MaakuntaVarsinais-Suomen maakunta
SeutukuntaTurun seutukunta
Hallinnollinen keskusMaskun kirkonkylä
Perustettu1234
KuntaliitoksetLemu (2009)
Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita175,92 km²
273:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala204,01 km²
281:nneksi suurin 2019 [2]
– maa174,75 km²
– sisävesi1,17 km²
– meri28,09 km²
Väkiluku9 550
106:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys54,65 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [4]
– 0–14-v.21,2 %
– 15–64-v.61,7 %
– yli 64-v.17,1 %
Äidinkieli2016 [5]
– suomenkielisiä97,6 %
– ruotsinkielisiä1,0 %
– muut1,4 %
Kunnallisvero20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [6]
Työttömyysaste6,4 % (2013) [7]
KunnanjohtajaArto Oikarinen
Kunnanvaltuusto35 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
10
9
5
4
4
2
1
www.masku.fi
Ilmakuva Maskun Rivierasta vuodelta 2015. Oikeassa alakulmassa vesistöistä suurin, 9,8 hehtaarin Karevanlampi ja Karevansuota. Kuvassa näkyy myös Humikkalan asuntoaluetta. Vasemmassa laidassa on valtatien 8 Raisio–Nousiainen moottoritien rakennustyömaa. Rakennustyömaan ja vesistöjen välissä on valtatie 8 senhetkinen tielinjaus.
Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Kuhankuonon rajakivellä Maskun rajapisteen kohtaavat myös Aura, Pöytyä ja Turku.
Masku mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1234. Siitä on erotettu Rusko ja Vahto.[9] Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaistenkunnat liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]
Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.
Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, hiekkakuoppa-alue, jolle syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Alueella on myös suurikokoinen frisbeegolfrata. Maskussa alettiin kaivaa hiekkaa 1900-luvun alussa, ja viimeksi sitä tehtiin aktiivisesti 1970-luvulla. Rivieran hiekkaa on käytetty monien Turun seudun rakennusten ja teiden pohjana. [10][11]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ”vanhan” Maskun kunnan alueella ovat muun muassa Maskun keskiaikainen kivikirkko[12][13], Kankaisten kartano[14], Maskun museo[15] ja Maskun Rosarium[16].
Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu barokkityylinen Louhisaaren kartanolinna entisen Askaisten kunnan alueella ja siihen maisemallisesti liittyvä Askaisten keskiaikainen kivikirkko[17], jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.[18] Askaisissa on myös Ritaripuisto[19].
Lemussa tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä ovat keskiaikainen 1456 vuonna rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu ja kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä[20] Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[21][22]
Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksenkosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[21][23] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[24]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.
Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.
Joka toinen vuosi Maskussa järjestetään elokuun kolmantena viikonloppuna järjestöjen ja kunnan yhteistyönä kotiseutuhenkiset Maskun Päivät.[25] Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Maskussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]
Maskun kirkkoherrana toimi vuodesta 1587 Hemming Henrikinpoika (Hemminki Maskulainen tai Maskun Hemminki, k. 1619), joka on yksi keskeisistä suomalaisista virsitekstienkirjoittajista. [27] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maskun alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[28]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella.[26]

Kunnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauli Lumio 2009–2015[29][30]
  • vt. kunnanjohtaja Maija Löfstedt 2015–2016[30]
  • Arto Oikarinen 2016–[30]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Valtatie 8 kulkee kunnan halki moottoritienä ja sillä on Maskun alueella kaksi eritasoliittymää. Turun tiepiirin käynnistämä hanke valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen valmistui loppuvuodesta 2016. Maskun eteläosassa moottoritien linjaus sijaitsee noin 2 kilometrin matkalta uudessa maastokäytävässä entisen valtatien länsipuolella. Tielinja jatkuu Maskun pohjoisrajalle moottoritienä noudattaen vanhaa valtatien linjaa.[31]
Maskun rautatieasema (lyhenne Mku) avattiin Maskun kirkon tuntumassa Uudenkaupungin radan valmistuttua vuonna 1922. Rautatien merkitys paikkakunnalle ei kuitenkaan noussut koskaan kovin suureksi. Maskun asema muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuonna 1967, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1973 ja henkilöliikenne vuonna 1993. Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen vuonna 2007. Maskun alueella Uudenkaupungin radalla on sijainnut myös vuoteen 1974 saakka käytössä ollut Piuhan seisake viisi kilometriä Maskun asemalta Turun suuntaan. [32]
Toukokuussa 2017 hallitus ilmoitti aikovansa sähköistää radan. Hankkeen hinnaksi on kaavailtu 21 miljoonaa euroa, joka kattaisi muun muassa suunnittelun ja sähköistyksen. Sähköistämisen pääperusteena on Turun ratapiha-alueen turvallisuus, mutta sähköistämisellä on kuitenkin mahdollista vastata myös henkilöliikenteen tarpeisiin.[33]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Maskun väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
5 209
1985
  
5 961
1990
  
6 887
1995
  
7 399
2000
  
7 763
2005
  
8 606
2010
  
9 455
2015
  
9 706
Lähde: Tilastokeskus.[34]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Maskussa oli 9 656 asukasta, joista 7 664 asui taajamissa, 1 921 haja-asutusalueilla ja 71 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Maskun taajama-aste on 80,0 %.[35] Maskun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[36]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Turun keskustaajama*5 875
2Lemun kirkonkylä*1 369
3Askaisten kirkonkylä420
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Maskun kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Turun keskustaajaman kanssa. Se ulottuu Maskun lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle. Lemun kirkonkylä sijaitsee pääosin Maskussa, mutta pieneltä osin myös Nousiaisissa.[36]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus.
Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.
Askaisissa
Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Nepola, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Ruohoisenmaa, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu
Lemussa
Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[37]

Tunnettuja maskulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennispelaaja Jarkko Nieminen on syntyjään maskulainen. Hän tutustui tennikseen Kurittulan koulussa. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa. Myös jalkapalloilija Kasper Hämäläinen on syntyjään maskulainen. Laulaja Arto Nuotio asuu Maskussa. Imitaattori ja laulaja Martti Koivisto on maskulainen. Lisäksi veljekset Riku Riski ja Roope Riski aloittivat jalkapallouransa Maskun Palloseurassa.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianlihasta ja ohraryynipuurosta tehty ryynimakkara sekä kinkkukiusausta muistuttava peruna-palvikinkkulaatikko pruusmulju.[38][39]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
  2. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  8. ↑ Kuntavaalit 2017, Masku Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1401. Helsinki: Otava, 1963.
  10. ↑ Härkönen, Rebekka: Maskun hiekasta rakennettiin kolme kaupunkia. Turun Sanomat, 1.7.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.12.2012.
  11. ↑ Rivieran yritysalueen asemakaava 28.5.2012. Maskun kunta. Viitattu 24.12.2012.
  12. ↑ Maskun kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.4.2011. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  13. ↑ Maskun kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  14. ↑ Kankaisten kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  15. ↑ Maskun museo Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  16. ↑ Maskun rosarium Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  17. ↑ Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2009.
  18. ↑ Honkasalo, Sari: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Askaisten Ritaripuisto Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  20. ↑ Kotiseutumuseo Kemppien tupa Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu lemu.fi. Viitattu 11.4.2007.
  22. ↑ Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö nba.fi. Viitattu 12.4.2007.
  23. ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti kolkankavijat.fi. 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  24. ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  25. ↑ http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/maskun-tapahtumia/maskun-paivat
  26. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palsta 607. Helsinki: Otava, 1962.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  29. ↑ Varsinais-Suomen käsikirja 2013; sivu 188; Varsinais-Suomen liitto
  30. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Maskun uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Arto Oikarinen; Turun Seurusanomat15.6.2016
  31. ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
  32. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 112. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  33. ↑ Uudenkaupungin junarata sähköistetään ts.fi. Viitattu 13.2.2018.
  34. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  35. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  36. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  37. ↑ Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.
  38. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 25. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  39. ↑ Tukia, Anneli: Maskun makkara on pitäjän oma perinneherkku. Helsingin Sanomat, 9.12.1993, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)