Mikkeli

Mikkeli; S:t Michel
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°41′N, 027°16′E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Mikkelin keskustaajama
Perustettu	1838
Kuntaliitokset	Anttola (2001); Mikkelin mlk (2001); Haukivuori (2007); Ristiina (2013); Suomenniemi (2013)
Kokonaispinta-ala	3 229,57 km²; 21:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	2 548,36 km²
– sisävesi	681,21 km²
Väkiluku	53 843; 18:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	21,13 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,4 %
– 15–64-v.	61,3 %
– yli 64-v.	24,3 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	96,1 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	3,8 %
Kunnallisvero	20,50 %; 207:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Timo Halonen
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[6]; • SDP; • Kesk.; • Kok.; • Vihr.; • Ps.; • KD	; 14; 14; 11; 6; 3; 3
	www.mikkeli.fi

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Etenkin vanhahtavassa tyylissä ”mikkeli” voi tarkoittaa myös mikkelinpäivää.

Savilahden kivisakasti, Mikkelin ja Savon historiallisen maakunnan vanhin säilynyt rakennus.

Mikkelin keskusta Naisvuorelta

Mikkelin kaupungintalo

Mikkelin vanhaa varuskuntaa

Mikkelin tuomiokirkko

Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla Etelä-Savon maakunnassa.

Kaupungissa asuu 53 843 henkilöä[2], ja sen pinta-ala on 3 229,57 km², josta 681,21 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 21,1 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalanalueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entisten kuntien kirkonkylät, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahdenrannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiinkuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtaja on Timo Halonen. Mikkelin valtuuston valitessa kaupunginjohtajan keväällä 2015 Halonen voitti Olli Naukkarisen äänin 33-26.[7] Halonen aloitti tehtävässä alkusyksyllä 2015.[8]

Mikkelissä on eniten loma-asuntoja koko Suomessa.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000–2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet Vuoksenpuhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle.[10] Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret.

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.

Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.[11]

Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549.

Nuijasodassa (1596–1597) surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa 1597.

Kustaa III:n sodassa (1788–1790) käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Sen asemakaavan laati C. L. Engel. Kaava oli ruutuasemakaava, jonka useimmat korttelit käsittivät kuusi tonttia.[12] Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.

Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939–1940, 1941–1944 ja 1944–1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijanjoukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta.

Mikkeli on ainoa suomalainen paikkakunta, jolle on myönnetty Vapaudenristi – 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen – vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintovirastonsekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta ja yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivät myös Ristiina ja Suomenniemi.

Poliittiset voimasuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat									äänestys- aktiivisuus
vaalit	SDP	Kok.	LKP	Kesk.	SKDL Vas.	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut	äänestys- aktiivisuus
1976	16	13	6	3	3	2	−		−	74,9 %
1980	17	15	3	3	3	2	−			74,5 %
1984	20	19		6	2	2	2			68,4 %
1988	18	19	1	6	2	2	1	2		62,8 %
1992	19	15	−	6	1	2	1	7		64,3 %
1996	18	16		7	1	2	1	6	−	55,1 %
2000	18	15		17	1	2	−	6		52,5 %
2004	21	15		16	1	2	−	4		56,6 %
2008	18	17		14	−	2	3	5	−	62,6 %
2012	15	14		16	−	3	7	4	−	58,7 %
Lähteet: Tilastokeskus[13], Oikeusministeriö[14]

Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuului vaaleihin 2008 asti poikkeuksellisesti 80 valtuutettua. Haukivuoren liityttyä Mikkeliin kuntien valtuustot yhdistettiin. Valtuuston puheenjohtajana toimi kokoomuksen Olli Nepponen. Sen paikkajako oli:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Arto Seppälä. Hallitukseen kuuluu 13 jäsentä:

Kaudella 2013–2016 valtuuston puheenjohtaja on Satu Taavitsainen (sdp).

Mikkelin kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Mikkelin kaupunginosista

Mikkelin kaupunkialue ja kaupunginvaltuuston vuoden 1951 päätöksen mukaiset kaupunginosat

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue (vuoden 2000 loppuun, ennen liitosta Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa) käsittää seuraavat kaupunginosat:

I Savilahti
II Maunuksela (keskusta)
III Kalevankangas
IV Kaukola
V Nuijamies
VI Kirjala
VII Emola

VIII Rokkala
IX Lähemäki
X Tuppurala
XI Urpola
XII Laajalampi
XIII Pitkäjärvi
XIV Lehmuskylä
XV Pursiala
XVI Kenkäveronniemi
XVII Rouhiala
XVIII Riutta
XIX Peitsari
XX Tusku
XXI Siekkilä

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkeliin (pl. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Lähemäki, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuppurala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko ja Väänälä.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Mikkelissä oli 54 261 asukasta, joista 43 451 asui taajamissa, 10 397 haja-asutusalueilla ja 413 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Mikkelin taajama-aste on 80,7 %.[15] Mikkelin taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Mikkelin keskustaajama	36 876
2	Ristiinan kirkonkylä	2 246
3	Otava	1 542
4	Visulahti	856
5	Anttolankylä	828
6	Haukivuoren asemanseutu	780
7	Pellosniemi	323

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Mikkelin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			52 505
1985			53 800
1990			54 404
1995			55 563
2000			55 222
2005			54 728
2010			54 455
2015			54 665
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mikkelissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
- Anttolan alueseurakunta
- Haukivuoren alueseurakunta
- Ristiinan alueseurakunta
- Ristimäen alueseurakunta
- Savilahden alueseurakunta
- Suomenniemen alueseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mikkelin alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Mikkelin kaupungin nykyisellä alueella.[18]

Anttolan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
Haukivuoren seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
Mikkelin maaseurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
Ristiinan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
Suomenniemen seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)

Vapaa-ajan asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yli 10 000 kpl.[20]

Keskustauudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2008–2011 Mikkelissä tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muun muassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella, täysin uusi tori ja pysäköintilaitos torin alle, uusi matkakeskus ja kävelykeskusta. Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %.

Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2011.[21][22]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Mikkelissä peruskouluja on 33, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on vain yksi: Mikkelin lukio. Mikkelin lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin lyseon lukion aikuislinja. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusta tarjoavat Vanamon koulun yksiköt.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin yksikkö ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston erillislaitoksen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus.[23]Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan muun muassa Etelä-Savon ammattiopistossa.

Teknologiakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, innovaatio- ja teknologiakeskus, joka edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Etelä-Savossa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tarjoaa erilaisia yrityskehityspalveluita erikokoisten yritysten tarpeisiin. Palveluiden avulla asiakasyritys saa konkreettista hyötyä liiketoimintansa kehittämiseen, analysointiin ja kansainvälistämiseen.

Yrityskehityspalvelut tarjoavat kattavan asiantuntijaverkoston asiakasyritysten käyttöön asiakasyritykselle kustannustehokkaalla tavalla. Miksei organisoi myös yritysklusterihankkeita, joiden tavoitteena on mm. kehittää yritysten välistä yhteistyötä, kansainvälistymismahdollisuuksia ja toiminnan kehittämistä.

Miksei toimii pääasiassa Etelä-Savon alueella. Miksein koordinoimien hankkeiden toimialue voi kuitenkin olla laajempi. Itäsuomalaisten ja kansallisten hankkeiden lisäksi Miksei toimii eräillä painopistealoillaan myös kansainvälisesti.

Mikkeliläisiä urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin jäähalli

Anttolan Urheilijat
Anttola Shakers (salibandy)
Bouncers (Am. Jalkapallo)
Harjumaan Kajastus Ry (perustettu 1928)
Hatsina (salibandy)
Haukivuoren Kisailijat
Hiirolan Haka
Mikkelin Jukurit (jääkiekko)
Kalvitsan Urheilijat
Kachi-Kan (kamppailulajit)
Mikkelin Ampujat
Mikkelin Golf

Mikkelin Judo
Mikkelin Hiihtäjät
Mikkelin Kampparit (jääpallo)
Mikkelin Kissat (jalkapallo)
Mikkelin Luistelijat
Mikkelin NMKY (koripallo)
Mikkelin Melojat
Mikkelin pursiseura (purjehdus)
Mikkelin Palloilijat (jalkapallo)
Mikkelin Kilpa-Veikot (yleisurheilu)
Mikkelin Passarit (lentopallo)
Mikkelin Soutajat
Mikkelin Uimaseura
RTA (sähly)

Mikkelin Urheiluautoilijat
Mikkelin Urheilusukeltajat
Mikkelin Urheilutanssijat Ry (kilpatanssi)
MH alppi ry (alppihiihto)
Navi (suunnistus)
Otavan Urheilijat-39
Otavan Viesti
Porrassalmen Urheilijat -62
Rämälän Ryhti
Sairilan Ratsastajat
Sairilan Sisu
Savilahden Urheilijat (jalkapallo)
Tuskun Körmyt
Mikkelin Seudun Tikka

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat graafisen teollisuuden, elintarviketeollisuuden, puunjalostuksen ja sairaalatekstiilien aloilla.

Kaupungin lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, syväpaino Helprint Oy, parketista ja kaiuttimista tunnettu Olavi Räsänen sekä sairaalatarvikkeita tekevä Mölnlycke Health Care.

Muita huomattavia työllistäjiä ovat Savonlinja, Länsi-Savo, Ahlstrom Glassfibre, Mikkelin Puhelin ja Ristiinan Pelloksessa sijaitseva UPM:n vaneritehdas.

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).

Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Miset Oy.

Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnassa ei ole varusmieskoulutusta.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂-ekv tai CO₂-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Mikkelissä Etelä-Savon kolmanneksi pienin: 8 600 CO₂-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO₂-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO₂-ekv.[24]

Kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelissä toimii kannatusyhdistyspohjainen yksityinen Mikkelin teatteri ja kunnallisena laitoksena orkesteri. Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat ja Etelä-Savon isoin rockfestivaali, Jurassic Rock, syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisäksi kansalaisopiston yhteydessä toimii elokuvakerho.

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

Mikkelissä toimii Mikkelin Valokuvakeskus joka järjestää vuosittain useita korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Kansallisarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla juhannusrieskat ja munavoi, ruukkumuikut ja savolaispaisti.[25]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu

Mikkelin rautatieasema.

Mikkelin konserttitalo

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyinä matkakeskuksessa. Ilman junanvaihtoa Mikkelistä pääsee Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin sekä Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Yöjunia ei matkustajakäyttöön ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessä kulkee yöpikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun välillä sekä viikonloppuisin Mikkelistä Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan välillä pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksiä lyhyempiä. Suora vakiovuoro liikennöi Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä lähes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa.

Kaupungissa on myös lentoasema, josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

Etäisyyksiä maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naapurikuntiin

Pieksämäki 79 km
Hirvensalmi 34 km
Juva 44 km
Kangasniemi 52 km
Puumala 71 km

Muualle

Helsinki 230 km
Kuopio 163 km
Tampere 257 km
Turku 389 km
Lappeenranta 106 km
Jyväskylä 115 km
Oulu 448 km
Savonlinna 104 km

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskontohistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla.
Vanhimmat toistaiseksi löydetyt kristinuskoon liittyvät esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 katoliseen Ruotsin valtioon.
Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi vuonna 1527 ja alkoi evankelisluterilainen aika.
Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549
Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897.
Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko valmistui vuonna 1906 ja purettiin 1958.
Mikkelin pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1958.