Multia

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Multia
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°24′30″N, 024°47′40″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Keuruun seutukunta
Hallinnollinen keskus	Multian kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	765,63 km² 152:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	733,24 km²
– sisävesi	32,39 km²
Väkiluku	1 587 280:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	2,16 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	53,2 %
– yli 64-v.	32,4 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	99,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	22,00 % 11:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Noora Pajari
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2017–2021[6]  • Kesk.  • SDP  • Vas.  • Ps.  • KD  • Kok.  • Vihr.	9 3 1 1 1 1 1
www.multia.fi

Multian kirkko.

Multia (epävir. ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 600 ihmistä,[2] ja sen asukastiheys on pienimpiä entisen Oulun läänin eteläpuoleisista kunnista.

Multia sijaitsee Keski-Suomen länsiosassa Suomenselän eteläosassa 60 kilometrin päässä Jyväskylästä.[7]

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
  • 1.1Kylät
  • 1.2Taajamat
• 2Historiaa
• 3Hallinto
• 4Talous
• 5Väestönkehitys
• 6Seurakunnat
• 7Tapahtumia
• 8Palvelut
• 9Ruokakulttuuri
• 10Tunnettuja multialaisia
• 11Katso myös
• 12Lähteet
• 13Aiheesta muualla

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla, ja kunnan alueella on keskisen Suomen korkein kohta Kiiskilänmäki. Multian järviä ovat muun muassa Sinervä, Uuranjärvi, Tarhapäänjärvi, Termitty, Iso Liesijärvi, Sahrajärvi, Uitamonjärvi ja Iso Palojärvi.[8]

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.

Multian Natura-alueita ovat Maaherransuo, Housukosken alue, Joensuonkangas, Karjovuori, Koivulahti, Lampuodinsuo, Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo, Vesilahdensuo - Kurkisuo, vanhaa metsää kasvava Myllyvuori - Vilhusenmäki sekä Kulhanvuoren alue, joka on Keski-Suomen korkeimpia alueita.[9] Itse Kulhanvuori on Saarijärven puolella.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Multialla oli 1 636 asukasta, joista 743 asui taajamissa, 875 haja-asutusalueilla ja 18 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Multian taajama-aste on 45,9 %.[11] Multian taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Multian kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 743 asukasta.[12]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin[13] prinsessa.[14] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.[15]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. 1900-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.[15]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian kunnanjohtajana on syyskuun alusta 2018 toiminut Noora Pajari[16]. Edellinen kunnanjohtaja oli Erkki Pyökkimies.[17]Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 597 työpaikkaa. Niistä 25 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 47 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %), ja palvelun osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa (75 %).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Multian Osuuspankki ja kaksi koneellista puunkorjuuta tekevää yritystä, Metsä-Multia ja Veljekset Lehtomäki.[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Multian väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 633
1985			2 528
1990			2 407
1995			2 229
2000			2 153
2005			2 020
2010			1 890
2015			1 710
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Multialla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

• Multian seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Multian alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[22]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Potkukelkkailun MM-kilpailut järjestetään vuosittain helmi–maaliskuussa. Kilpailuun saapuu osanottajia useasta maasta.
• Kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multiaista Satoa on järjestetty vuosittain heinäkuun lopulla vuodesta 1998 alkaen. Tapahtuman järjestää Multiaista Satoa ry.[23]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian keskustassa sijaitsee Sinervän koulukeskus, joka sisältää ala- ja yläasteen.

Multian terveyspalveluita hoitaa Keski-Suomen terveyskeskus. Multian terveysasemalla toimii lääkärin ja hoitajan vastaanotto, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola, aikuis- ja diabetesneuvola, psykologin vastaanotto sekä hammashoitola.[24]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Multian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hilipulouta eli silakkalaatikko ja lakkasoppa.[25]

Tunnettuja multialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilja Aaltonen, evankelista ja runoilija Arvo Ahonen, kansanedustaja Hannu Haahkala, kapellimestari Timo Hannunen, kuvanveistäjä Päivi Heikinheimo, mezzosopraano Niilo ja Valto Karhumäki, lentäjäveljekset Urho Karhumäki, kirjailija, olympiavoittaja

Veikko Koppinen, kenraali Varma Lahtinen, näyttelijä Lauri Oinonen, rovasti, kansanedustaja Pentti Papinaho, kuvanveistäjä, professori Maija Pekkanen, pukusuunnittelija Erkki Pohjanheimo, tv-tuottaja, ohjaaja

Jarmo Puskala, elokuvakäsikirjoittaja Markku Rautonen, toimittaja, kirjailija[26] Raimo Reinikainen, taidemaalari Tauno Sipilä, maastohiihtäjä Reima Viitala, kuoronjohtaja Taavi Vilhula, kansanedustaja Anita Erämies, korkeushyppääjä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Multian julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Kuntavaalit 2017, Multia Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Tietoa Multiasta Multia. Viitattu 25.1.2018.
8. ↑ Multian järvet. Järviwiki
9. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa Ympäristö. Viitattu 2.3.2018.
10. ↑ Multia-seuran esittely. Multian kunta.
11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
13. ↑ Classic Encyclopedia – Mecklenburg-Schwerin
14. ↑ Kangas, Olavi: 200-vuotias Multian kirkko Lovisa Charlotta, Multian seurakunta 1996 ISBN 952-90-8276-2 (sid.)
15. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Mauri Mönkkönen: Multian historia 1866–1975, s. 28-31, 225, 248-253. Saarijärvi: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7.
16. ↑ Multia valitsi Noora Pajarin yksimielisesti Kuntalehti. 13.6.2018. Viitattu 22.9.2018.
17. ↑ Erkki Pyökkimies on Multian uusi kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 19.3.2013. Viitattu 25.1.2018.
18. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2018.
19. ↑ Alueen Multia yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
21. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
23. ↑ Multiaista Satoa
24. ↑ Multian terveysasema Keski-Suomen terveyskeskus. Viitattu 3.3.2018.
25. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
26. ↑ Helsingin Sanomat 31.1.2012, Jorma Blomqvist: "Maailmankiertäjä hullaantui valkosipuliin"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Multia Wikimedia Commonsissa

• Multian kunnan kotisivut
• Multian kylät

[Näytä] n • k • m Keski-Suomen maakunnan kunnat

Luokka: 

• Multia