Myrskylä

Myrskylä

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Myrskylä
Mörskom
Myrskylä.vaakuna.svgMyrskylä.sijainti.suomi.2010.svg
sijainti
Sijainti60°40′10″N, 025°51′10″E
MaakuntaUudenmaan maakunta
SeutukuntaPorvoon seutukunta
Hallinnollinen keskusMyrskylän kirkonkylä
Perustettu1636 (erottamalla Pernajasta)
Kokonaispinta-ala206,35 km²
280:nneksi suurin 2019 [1]
– maa200,36 km²
– sisävesi5,99 km²
Väkiluku1 919
268:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys9,58 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.16,8 %
– 15–64-v.56,4 %
– yli 64-v.26,7 %
Äidinkieli2016 [4]
– suomenkielisiä87,0 %
– ruotsinkielisiä9,6 %
– muut3,4 %
Kunnallisvero21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
KunnanjohtajaSam Vuorinen
Kunnanvaltuusto17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • RKP
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
9
3
2
1
1
1
www.myrskyla.fi
Myrskylän kirkonkylää etelästä päin nähtynä.
Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1636 Pernajasta. Kunnassa on 1 919 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 206,35 km², josta 200,36 km² on maata ja loput 5,99 km² sisävesialueita.[1] Myrskylästä ei ole liitetty alueita muihin kuntiin eikä siihen ole liitetty alueita muista kunnista. Myrskylä on väkiluvultaan Kaskisten jälkeen Suomen toiseksi pienin kaksikielinen kunta (suomi/ruotsi).
Myrskylän naapurikunnat ovat lounaassa Askola ja Porvoo, lännessä Pukkila, pohjoisessa Orimattila, idässä Lapinjärvi ja kaakossa Loviisa. Entiset naapurikunnat ovat Porvoon kanssa yhdistynyt Porvoon maalaiskunta, Orimattilan kanssa yhdistynyt Artjärvi sekä Loviisan kanssa yhdistyneet Liljendal ja Pernaja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan kappeliseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylä on 1200-luvulla ollut osa Porvoon seurakuntaan kuulunutta Pernajan kappeliseurakuntaa. Virolaisella Padisen luostarilla oli patronaattioikeus Porvoon maaseurakuntaan vuodesta 1351 alkaen. Tältä ajalta Myrskylässä on munkkeihin viittaavia paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng, Munkbäck ängen ja piispaan viittaava Pispängen. Padisen luostarin oikeudet siirrettiin Turun hiippakunnalle vuonna 1428.
Hallila on mainittu asiakirjoissa ensimmäistä kertaa lähteiden mukaan vuonna 1403 ja Myrskylä vuonna 1485. Myrskylän nimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Mörskeby tai Mörsköle. Kaikki Myrskylän seitsemän maarekisterikylää (Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä, Myrskylänkylä ja Pakila) ovat mainitut kirjallisissa lähteissä 1540-luvulle tultaessa.[7]

Itsenäinen pitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisacus Birgeri Rothovius, Turun piispa 1627-1652

Kirkkoherran pitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin joko vuonna 1604 tai 1611, Myrskylän ollessa vielä Pernajan evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakuntana. Turun piispa (1627–1652) Isaacus Rothovius (1572–1652) päätti vuonna 1633, että Myrskylästä muodostetaan Pernajan seurakunnasta riippumaton itsenäinen Myrskylän seurakunta. Ruotsin kuningatar Kristiina vahvisti tämän päätöksen vuonna 1636.
Myrskylän ensimmäiseksi kirkkoherraksi kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen vuodesta 1636 alkaen. Myrskylän ensimmäinen kirkko paloi ja toinen kirkko rakennettiin vuoteen 1639 mennessä samalle alueelle kuin nykyinen. Kolmas ja samalla nykyinen kirkko rakennettiin 1803.[8] Buscherus on toistaiseksi pisimpään Myrskylän evankelis-luterilaista seurakuntaa palvellut kirkkoherra. Toiseksi pisimpään on toiminut Hagfors 1900-luvun alkupuolella.lähde?
Kuningatar Kristiina lahjoitti vuosina 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa kenraali Arvid Forbuksen veljelle Matias Forbukselle. Porvoossasijaitsevasta Ånäsin kartanosta kotoisin ollut Forbus perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus alkuperäisessä muodossaan peruutettiin ja vuonna 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jolla oli verovapauden vastikkeeksi velvoite ylläpitää kruunun palvelukseen jatkuvasti valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen.[7]

Porvoon piispan anneksiseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1743 Ruotsi hävisi Venäjän kanssa käydyn hattujen sodan. Turun rauhassa Ruotsin kuningaskunta kärsi suurta Pohjan sodan Uudenkaupungin rauhaa suuremmat aluemenetykset. Ne aiheuttivat Porvoon hiippakunnan piispalle verotulojen menetyksiä, joten Myrskylän seurakunta muutettiin 1747 anneksiseurakunnaksi, piispan palkkapitäjäksi, jonka kirkkoherrana toimi Porvoon piispa. Käytännössä sijaiskirkkoherra huolehti kirkollisista tehtävistä ja piispa itse johti pitäjänkokouksia. Ajoittain myös varapastorilla, sijaiskirkkoherrallakin, saattoi olla oma apulainen.

Kunnallisasetuksen 1865 mukainen maallinen kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseudulla pitäjänkokoukset päättivät seurakunnan asioiden lisäksi myös maallisista asioista vuoteen vuoden 1865 kunnallisasetukseen saakka. Pitäjänkokouksen tilalle tuli ensin kuntakokous ja myöhemmin kunnanvaltuusto. Kunta-asetuksen jälkeenkin Suomen evakelis-luterilaisen kirkon seurakunnista eriintyneitä maallisia kuntia kutsuttiin edelleen pitäjiksi, vaikka ne jo olivat kuntia.

Myrskylän kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunta hallintosääntönsä mukaisesti muodostuu Myrskylän kunnanvaltuustosta ja kunnanhallituksesta. Kunnanhallituksen esittelijä on kunnanjohtaja. Lisäksi toimintojen mukaan hallinto muodostuu osastoista, joita ovat yleishallinto-osasto, sivistysosasto ja tekninen osasto. [9] Kunnanvaltuuston lautakuntia ovat valtuuston vaalilautakunta, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja kasvatuslautakunta. Lisäksi ovat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulujaosto, kirjasto- ja vapaa-ajanlautakunta, tekninen lautakunta, johon liittyy yksityistiejaosto.
Myrskylän kunnalla on lakisääteinen ympäristölautakunta yhdessä Askolan kunnan kanssa Askolan kunnanvaltuuston lautakuntana. Lautakunnan nimi on Askolan rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta. [10]

Sivistystoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan sivistystoimeen liittyvät Myrskylän peruskoulu ja Myrskylän kunnankirjasto. Kirjasto toimii Myrskylän 1958 rakennetussa kunnantalossa. Aikaisemmin kirjaston tila oli puolet nykyisestä, mutta nyttemmin se käyttää entistä valtuustoalia. Myrskylän kunnanvaltuuston kokoukset järjestetään Myrskylän puolivakinaisen palokunnan palokunnantalon kokoustiloissa.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreivilän entinen kansakoulu.
Myrskylän kunnassa on kirkonkylässä peruskoulun ensimmäisten luokkien koulu. Aikaisemmin myrskyläläiset kävivät lukiota mm. Porlammin lukiossa, mutta Lapinjärven kunnan lakkautettua sen, oppilaat menevät lähikuntien lukioihin.
Koulukyläaluevuosipaikkalakkautettu
Hallilan kansakouluHallilalakkautettu
Hevonojan kansakouluHevonoja1917lakkautettukuului Myrskylänkylään
kirkonkylän kansakouluMyrskylänkylä1872
Kreivilän kansakouluKreivilälakkautettuasuintalo, kolmannella omistajalla kunnan jälkeen
Nyrbro folkskolaUusisiltalakkautettu 1969kuului Jaakkolaan, Uudensillan kansankoulusta voidaan julkaista historiankirja

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän Syväjärvi
Liikuntatoimessa on toimintoja, mm. uimakouluja Syväjärvellä, jonka rannalla on Myrskylän kunnan virallinen vesitarkastettu uimapaikka. Lisäksi kunta järjestää vuosittain toukokuusta kesän loppuun kestävän postilaatikkopyöräilyn, jossa pyöräiltpostilaatikon ohittaneet voivat merkitä nimensä postilaatikossa olevaan vihkoon.
Postilaatikkopyöräilyn postilaatikoita on
  • Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Kylmäsuon Niemeläntien alussa
  • Lapinjärven kunnan vastaisella rajalla satoja metrejä ennen Lapinjärven rajaa
  • entisen Artjärven kunnan, nykyisen Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Artjärven aseman lähellä
  • entisen Pernajan kunnan, nykyisen Loviisan kaupungin vastaisella rajalla lähellä Digitan Pernajan radio- ja televisiolähetysasemaa
  • Pukkilan kunnan seututie 162n varrella
  • Muttilassa Kreivilään johtavan tien länsipuolella Muttilantiellä
Myrskylän Euroopan unioni direktiivistä johtuvien vaatimusten mukainen vesitutkittu uimaranta on Syväjärven länsiranta Syväjärventie 155:ssä. Eurouimarannalla on pukukopit, lentopallokenttä, kaksi grillikatosta, laituri ja pitkä seisomapöytä sekä kuivakäymälä pysäköintialueen itäreunalla. Myrskylässä on monia järviä ja rantoja, joita käytetään uimiseen on mm. Kankkilassa ja Pakilan Kotojärvellä.
Postilaatikkopyöräilyn ja suoritusten rekisteröimisen lisäksi on Kentänmäellä myös seitsemäs liikuntasuorituspaikka mäen laella, josta alkaa kaksi ulkoilureittiä samasta paikasta ja aluksi samaa reittiä noudattaen: AMPu:n 4H -kerhon luontopolku, jolla on seitsemän rastia ja Lassen polku, joka erkanee luontopolusta sen toisen rasti jälkeen ja leikkaa luontopolun lopun kuudennella rastilla jatkuen mäen keskikorkeudella etelään kaartaen pohjoiseen.
Kartanonmäellä on liitokiekko- eli frisbee -golf -rata, jota varten voi lainata Myrskylän kirjastosta liitokiekot. Kartanonmäen ja kirkonkylän ydinkeskusten välillä on Kartanonmäen uimaranta, jota varten ei suoriteta virallisia uimapaikan vesimittauksia Kirkkojärvi niin kuin Syväjärvellä, jonka länsirannalla on kunnan virallinen uimapaikka Syväjärventie 155 C:ssä. Syväjärven uimarannalla on pitkä pystypöytä ja kaksi grillikatosta.
Kiparkatti
Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Kiparkatissa Lassen hölkän.

Tekninen toimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan teknisellä toimella on yhteistyötä Askolan kunnan kanssa, lakisääteinen ympäristöhallinto on yhteinen ymparistölautakunnan ja ympäristösihteerin osalta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinnanmuodoiltaan Myrskylä on eteläsuomalaista suhteellisen vähäisten korkeuserojen seutua, mutta kunnan alueella on kuitenkin hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, joista osa on varsin jyrkkiä. Myrskylässä on joitain suuria jääkautisia siirtolohkareita: Hallilan Tonttukirkko [11], Jaakkolan Karhukivi ja Laivakivi sekä Hyövinkylän Tallsten.[12]

Joet ja järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Myrskylästä kuuluu Koskenkylänjoen ja sen sivujoen Myrskylänjoen vesistöalueeseen. Lounaisin osa kunnasta on Ilolanjoen valuma-aluetta ja pieni kulma lännessä Porvoonjoen valuma-aluetta. Miltei puolet järvistä kuuluu Myrskylänjoen valuma-alueeseen.

Koskenkylänjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syväjärveä.
Kunnan alueella ei ole kovin suuria jokia, mutta kylissä on runsaan hehtaarin laajuisia järviä. Kunnan järviä ovat Isojärvi, Kirkkojärvi, Muttilanjärvi, Pöyrysjärvi, Sopajärvi, Sulkavanjärvi, Siippo ja Vähäjärvi.
Suurin niistä on Kirkkojärvi, joka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäpuolella. Kirkkojärven koillisrantaan on kaavoitettu Kirkonkylänranta-niminen asuinalue, joka sijaitsee lähellä entistä Myrskylän kartanoa. Lähellä kirkonkylää ovat myös Sopajärvi Sopajärvellä ja SiippoArtjärventien ja Lapinjärventien välillä Myllykylässä sekä Muttilanjärvi Muttilassa hieman etäämpänä. Sulkavanjärvi on Hallilassa Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella. Nämä kaikki järvet laskevat Koskenkylänjokeen Myrskylänjoen kautta.
Kirkkojärvestä itään sijaitsevassa Syväjärvessä on Myrskylän kunnan virallinen uimapaikka. Tämä järvi laskee Koskenkylänjokeen Pekinojan kautta. Syväjärven lähialue ja rannat ovat suosittuja pientaloasumispaikkoja mahdollisesti siksi, että ne sijaitsevat lähellä kirkonkylää.

Ilolanjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankvallinojan kautta Ilolanjokeen laskevat Pakilassa Kotojärvi, Pimijärvi ja Valkjärvi. Valkjärvi on kunnan eteläosassa, ja se ulottuu myös Askolan puolelle.
Järvelänjärvi Järvelässä ja Teeno Kankkilassa laskevat Ilolanjokeen sen yläosassa.

Porvoonjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkusan Teeno eli Puntarjärvi Kankkilassa kuuluu ainoana Myrskylän järvistä Porvoonjoen vesistöalueeseen.

Valuma-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NimiVesistöaluetunnusSuurimpia järviäKorkeusPinta-ala (km²)Rantaviiva (km)JärvitunnusPaikkaPaikkakuntaKunta
Myrskylänjoen valuma-alue16.005Isojärvi
Vähäjärvi
Pöyrysjärvi
Muttilanjärvi
Siippo
Sopajärvi
Kirkkojärvi
Sulkavanjärvi		68,0
62,2
61,3
41,5
39,2
39,0
34,6
26,7		0,1
0,0708
0,0215
0,353
0,113
0,762
1,581
1,122		16.005.1.008
16.005.1.007
16.005.1.006
16.005.1.005
16.005.1.004
16.005.1.003
16.005.1.002
16.005.1.001 		Koukjärvi
Koukjärvi
Kylmäsuo
Muttila
Myllykylä
Sopajärvi
Myrskylän kk.
Hallila		Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Koskenkylänjoen keskiosan alue16.002Syväjärvi
Valkeapäänlampi		44,8
39,2		0,338
0,0492		3,73
1		16.002.1.002
16.002.1.001		Itäkylä
Käkikoski		Myllykylä
Porlammi		Myrskylä
Lapinjärvi
Koskenkylänjoen alaosan alue16.001

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän tieyhteyksiin kuuluvat seututie 167, joka kulkee etelästä Koskenkylästä Myrskylän kirkonkylän kautta pohjoiseen Orimattilan suuntaan. Pukkilan suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie seututie 162. Artjärven suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie puolestaan seututie 174. Muita huomattavia teitä ovat yhdystie 1605 kunnan kaakkoisosassa ja kirkonkylästä itään Lapinjärven Porlammille vievä yhdystie 1751.
Myrskylän koillisosan halki kulkee Lahti–Loviisa-rata, johon kuuluva Myrskylän rautatieasema sijaitsee kunnan rajojen ulkopuolella Lapinjärven Porlammin kylässä. Asemalta on noin kuuden kilometrin matka länteen Myrskylän kirkonkylään. Myrskylän kunnan alueella on kuitenkin sijainnut saman rautatien toinen rautatieasema, jonka nimi oli Artjärven rautatieasema. Rautatien henkilöliikenne loppui jo 1970-luvulla.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän väestötiheys on 9,9 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen: enemmistö eli 87,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 9,7 prosenttia ruotsia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuu 2,6 prosenttia kunnan asukkaista.[13]
Myrskylän asukasluku kehittyi 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun seuraavasti:lähde?
  • 1775: 1 492 as.
  • 1800: 1 904 as.
  • 1820: 2 160 as.
  • 1915: 2 811 as., joista muualla 73 .[14]
  • 1.1.1930: 2 850 as.
1900-luvun alussa joitakin torppia siirrettiin Myrskylän kirkonkylän tai Myrskylän kartanon lähistöltä Pohjois-Myrskylään, esimerkiksi Kylmäsuolle.[15]
Suurimmillaan Myrskylän väkiluku oli 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla noin 3 500 asukasta. Tuolloin kuntaan muutti siirtoväkeä Uukuniemeltä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Tällöin muodostui paljon uusia pientiloja myös Myrskylän kartanon, Hevonojan kartanon ja Paavolan kartanon maille.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Myrskylän väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
2 073
1985
  
1 998
1990
  
2 098
1995
  
2 040
2000
  
2 004
2005
  
2 033
2010
  
2 006
2015
  
1 969
Lähde: Tilastokeskus.[16]
Kielet

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Myrskylässä oli 1 969 asukasta, joista 942 asui taajamissa, 1 012 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Myrskylän taajama-aste on 48,2 %.[17]Myrskylän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Myrskylän kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 942 asukasta.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Myrskylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkonseurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Myrskylän alueella toimii Kotkan ortodoksinen seurakunta.[20]

Elinkeinot ja yksityiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossaselvennä tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta ja maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita.

Rakennustarviketuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä louhitaan punagraniittia, yhtä kaupallista graniittilajia, jonka kaupallinen nimi rakennustarvikkeena on Myrskylä Red.[21] Siitä louhitaan eduskunnan uudet portaat 2 700 metriä pitkänä. [22]
Suomen tuhannesta suurimmasta maatilassa Myrskylässä sijaitsee neljä. Suurin näistä tiloista on kooltaan 291,55 hehtaaria ja pienin 157,87 hehtaaria.[23]

Elintarviketeollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä on ollut 1900-luvun alussa kuusi meijeriä: Grevnäsin osuusmeijeri (Kreivilässä), Hallilan meijeri, Myrskylän kartanon meijeri, Nybron meijeri, Koukjärven meijeri ja Labbomin meijeri (Jaakkolassa).[24] Myöhemmin Myrskylän kirkonkylässä toimi myös E-liikkeen meijeri. Sen tiloissa toimii kalasavustamo Safu.[25] Myrskylän Savustamo tuottaa kalajalosteita myös vientiin ja sillä on tehtaanmyymälä. Apetit Pakaste Oy:n hallussa savustamo suljettiin, mutta se avattiin 2015 uudelleen, kun Ahvenkosken Savu Oy osti tilat. Nykyään Ahvenkosken Savu ei toimi enää lainkaan Ahvenkoskella, vaan kaikki senkin toimina on keskitetty aikeisempaa laajempiin tiloihin Myrskylään. Myrskylän savustamolla on jatkuvasti auki oleva tehtaanmyymälä tuotantotilojen yhteydessä samassa rakennuksessa.

Puutuote- ja huonekaluteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän huonekalutehdas oli toiminnassa ollessaan suuri teollinen työllistäjä. Nykyään sen kiinteistö palvelee rautakaupan ja atk-yrityksen sekä puukenkätehtaan tiloina. Tiloissa on myös kansanopiston kutomatoimintaa ja ProAgrian neuvontapiste.

Rahoituksen välitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kirkonkylässä kaksi pankkia. Kirkonkylässä on Myrskylän Säästöpankin pääkonttori, ja sivukonttorit ovat Orimattilassa ja Mäntsälässä.
Siirtoväen mukana vuonna 1946 kuntaan tuli myös vuoden 2015 alusta Orimattilan Osuuspankkiiin liittyvä Myrskylän Osuuspankki, joka oli aiemmin nimeltään UukuniemenLatvasyrjän Osuuskassa. Väkilukuun nähden Myrskylässä on ollut Uudenmaan eniten pankkikonttoreita väkilukuun suhteutettuna. 2018 Orimattilan Osuuspankin Myrskylän konttori suljettiin, ja kiinteistö myytiin maanainesyritykselle. Konttori on käytössä enää vain neuvotteluja varten pyynnöstä.

Vähittäiskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähittäiskaupan palveluihin kuuluu Osuuskauppa Hämeenmaahan kuuluneen vanhan osuuskaupparakennuksen paikalle rakennettu Sale.
Salea ennen sen paikalla oli Myrskylän Osuuskaupan rakennus vuodelta 1929. Myrskylän Osuuskauppa lakkasi 1962 ja se liittyi Orimattilan Osuuskauppaan.
Myrskylässä on toiminut myös Lahden Osuuskauppa ja yksityiskauppiaita.
Myrskylän Osuuskauppa r.l.:n ensimmäinen myymälä vuosilta 1919-1929 on edelleen olemassa ja se tunnetaan Pelanderin talona.
1929 vuodelta paikalla ollut Myrskylän Osuuskaupan toinen rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennettiin yksikerroksinen Salen rakennus. Osuuskaupan ja kahvilan lähellä oleva kaksikerroksinen asuintalo on toiminut aikaisemmin Myrskylän apteekkina. Nykyinen apteekki toimii Myrskylän kunnanviraston rakennuksessa.
K-Market Myrskylyhty suljettiin vuoden 2013 aikana, joten S-ryhmän Sale on ainoa varsinainen elintarvikeliike Myrskylässä. Kreivilän kylässä asuvat asioivat Liljendalinvähittäiskaupoissa. Myrskylässä on myös kahvila-ravintola Myrskytähden yhteydessä toimiva asiamiesposti, kukkia myyvä kioski ja Myrskylän apteekki, mikä toimii myös matkahuollon asiamiehenä. Kirkonkylässä oli lisäksi kaksi autokorjaamoa, joista toinen suljettiin 2015, ja Muttilassa kolmas autokorjaamo.

Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiparkatti-nimisellä alueella tanssipaikka ja Kentänmäellä pururata. Kiparkatin alue liittyi usein myös Etelä-Suomen sotilasläänin sotaharjoituksiin. Kiparkatin lähellä on suurehko kaupallinen soranottamo.

Kunnalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kirkonkylän koulu antaa opetusta peruskoulun 1.–6. luokille. Lisäksi koulutoimeen kuuluu erityisluokkien opetusta ja esiopetusta Myrskylän kirkonkylän koulun tiloissa. Lukiota myrskyläläiset käyvät yleensä joko Erkko-lukiossa Orimattilassa. Aikaisemmin käytiin myös Porlammin lukiossa, joka lakkautettiin, Lapinjärvellä.
Lähin peruskoulun ylimpien luokkien koulu on Orimattilassa. Porlammin peruskoulun ylimmät luokat Lapinjärvi lakkautti.
Myrskylän kirjasto toimii samassa rakennuksessa kunnanviraston kanssa. Kirjaston lehtienlukusali ja puolet lainausosastosta toimii Myrskylän kunnanvaltuuston entisessä istuntosalissa 1958 rakennetulla tiilisellä Myrskylän kunnanvirastolla.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä järjestetään kesäisin Myrskylä-tapahtuma. Urheilutapahtumiin kuuluu vuonna 1969 alkanut Kiparkatin piikki, joka muuttui vuonna 1974 Lassen hölkäksi Lasse Viréninvoitettua kultamitalit kesäolympialaisissa 1972. Hölkän järjestäjänä toimii urheiluseura Myrskylän Myrsky.
Moottoriurheilua edustaa Mad Max Pulling Team, joka on voittanut Tractor Pullingin Suomen mestaruuden modified mini 950 kg -luokassa kausina 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008. Orimattilan autourheilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa järjestävät Kylmäsuon ja Paavolan kautta kulkevan Kylmäsuon erikoiskokeen Myrskylän pohjoisosassa. Reitti on 14,6 kilometrin mittainen, ja se käsittää matkan seututie 167:n liittymästä Paavolantielle ja Kylmäsuontietä pitkin takaisin etelään seututie 167:n risteykseen.
Jaakkolassa järjestetään vuosittain siltajuhlat eli entiset vapaapalokunnan juhlat.
Pitopaikka sijaitsee Jaakkolan sillan itäpuolella joen varrella olevan Labbom FBK:n vajan lähellä. Siltajuhlat ovat pääasiassa nyyttikestimuotoiset, ja niiden ohjelmaan kuuluu myös soittoa. Jaakkolan lisäksi myös Orimattilan Tönnössä järjestetään vuosittain Tönnön siltajuhlat.
Heinäkuussa 2011 järjestettiin Myrskylän 375-vuotismessut, joilla myrskyläläiset yhdistykset ja yritykset esittäytyivät. Tilaisuuden juonsi Timo T. A. Mikkonen, ja läsnä oli entisiä kunnanjohtajia, luottamushenkilöitä ja seurakunnan kirkkoherra. Näyttelyssä oli mukana muun muassa museotraktoreita, työkoneita, moottoripyöriä, mopoja ja autoja. Ulkopihalla esiteltiin erilaisia maatalouden suuria työkoneita ja maaseudun elinkeinoja. Yleisölennätystä järjestettiin helikopterilla. Tätä ennen Myrskylä-messut oli järjestetty kunnan 350-vuotisjuhlien kunniaksi.
Joulukuussa noin viikkoa ennen joulupäivää Myrskylän suomalainen nuorisoseura, Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta, Myrskylän Sos.dem. Työväenyhdistys ja Myrskylän kunta järjestävät joulujuhlan Myrskylän Kinolla.
Vuosittain ajallisesti lähellä talvipäivän seisausta, järjestävät Itä-Uudenmaan MTK ja Myrskylän Reserviläiset joulutulet yhdystie 1751:n alussa, Myrskylän paloaseman ja Kinon lähellä. Tapa alkoi 2009.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1800-luvulla Myrskylän pohjoisosa muodostui pääosin Myrskylän kartanoon kuuluneista 13 tilasta, joista osa oli kartanon sivutiloja. Tätä pohjoisosaa pitäjästä kutsuttiin muun muassa kirkonkirjoissa Myrskylänkyläksi, ja sen keskuksena oli Kirkonkylä. Huolimatta nimestään Kreivilässä ei ole asunut kreivejä, mutta aatelisia kyllä.
Kirkonkylänsä eteläpuolisilta osiltaan Myrskylä on verrattain ruotsinkielinen, ja tällä alueella ovat vanhat maarekisterikylät Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä ja Pakila. Seitsemäs kylä, joka on pohjoisessa ja muodostaa puolet kunnan pinta-alasta on Myrskylänkylä, joka on 1800-luvulla muodostanut omia kyläkokonaisuuksia maanraivaamisen ja Myrskylän kartanoon liittyneiden muiden kartanoiden, kuten Hevonojan kartanon, Paavolan kartanon ja Kylmänsuon kartanon vaikutuksesta
Seuraavassa taulukossa on lueteltu Myrskylän nykyiset maarekisterikylät, niiden kiinteistötunnuksissa käytetyt kylänumerot, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä joitakin kylien osia.
Numero[26]Maarekisterikylä[26]Kylän osialähde?
504-401Hallila (ruots. Skomarböle)Humalakoski (Humlefors), Metsäkulma
504-402Hyövinkylä(Övitsböle)Huhti, Koukjärvi, Pusannurkka
504-403Jaakkola (Labbom)
504-404Kankkila (Kankböle)Rahikko
504-405Myrskylä (Mörskom)Hevonoja, Itäkylä, Kartanonmäki Kirkonkylä (Kyrkby), Kylmäsuo, Muttila (Muttom), Myllykylä, Paavola, Palonpää, Palostenmäki, Sepänmäki, Soidinsuo, Sopajärvi, Suntionmäki, Syväjärvi
504-406Pakila (Backböle)
504-407Kreivilä (Grevnäs)Kreivilä, Kurjenkulma, Rämsänkylä

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kolmas kirkko, joka valmistui 1803
Kirkonkylässä sijaitsee Myrskylän 1700-luvun lopulta ja vuodelta 1803 peräisin oleva kirkko. Se on järjestyksessä Myrskylän seurakunnan kolmas kirkko. Myös ensimmäinen kirkko oli samalla alueella, mutta sen sijainti oli hieman nykyistä kaakommassa.
Myrskylän kotiseutumuseon kokoelmat sijaitsevat kahdessa vanhassa kirkkomakasiinissa. Museo on avoinna kesäkuusta elokuuhun.[27]
Noin kilometrin verran kirkonkylästä itään on Myrskylän kartanon päärakennus. Se on ollut hoitamattomana yli pari vuosikymmentä ja päässyt pahasti rapistumaan, mutta viime vuosina sitä on saatu jonkin verran korjattua. Myrskylän kartano oli aikoinaan kunnan taloudellinen keskus.
Myrskylään on pystytetty kaksi patsasta. Lasse Virénin patsas on kirkonkylän keskellä Salen itäpuolella. Myrskylän ilmavalvonta-asemalla toimineiden Ilmavalvontalottien muistomerkki paljastettiin vuonna 2009 Myrskylänkylän Kentänmäellä kunnan vedenottamon lähellä. Muistomerkin pysyttivät Myrskylän reserviläiset ja Myrskylän reserviupseerit.

Yhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 167:n risteys Myrskylän kirkonkylässä, Myrskylänkylässä, josta tie vie pohjoiseen Kylmäsuon, Pakaan ja Uudenkartanon kautta Orimattilan kirkonkylään. Oikealla Artjärventielle ja Porlammintielle vievä liittymä. Helsingistä Porvoon kautta pääsee vajaassa parissa tunnissa linja-autolla Myrskylään, josta matka jatkuu Porlammille tai Artjärvelle.
Myrskylän kirkonkylässä Osuuskauppa Hämeenmaan Myrskylän Salen eteläpuolella on kaukoliikenteen linja-autopysäkki. Samalla alueella on ABC:n bensiini- ja dieselöljytankkauspiste. Myrskylän keskeisimmät asfaltoidut tieyhteydet ovat Lahden - Loviisan Pernajan Koskenkyläntie, Koskenkyläntie seututie 167 ja Mäntsälän-Myrskylän tie, 162 sekä Koskenkylän tieltä lähtevä Porvoon-Myrskylän tie, Porvoontie yhdystie 1605.

Tietoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin langaton lähiverkko on Kartanonmäen lähellä rautakauppa V. Vilkmanin rakennuksessa entisessä Myrskylä Oy:n konkurssiin menneen huonekalutehtaan kiinteistössä. Muita avoimia langattomia lähiverkkoja ovat Myrskylän kirjaston verkko 1958 rakennetussa Myrskylän kunnantalossa, jossa toimi ennen uudisrakennuksen valmistumista vuosikymmeniä myös Myrskylän kunnan palokunta.
Myrskylän kirkonkylässä on HSPA+ -tietoliikenneyhteydet ja DNA:n LTE-yhteys.

Tunnettuja myrskyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Almar Fabritius (1874–1953), jääkärikapteeni ja eduskunnan pikakirjoituskanslian päällikkö
  • Harald August Fabritius (21. kesäkuuta 1877 Myrskylä – 2. kesäkuuta 1948 Helsinki), psykiatrian professori 1913 – 1945, neurologian dosentti [28]
  • Heimo Holopainen, televisiokasvo, radioääni ja muusikko
  • Jenni Lättilä, oopperalaulaja
  • Timo T. A. Mikkonen, toimittaja, yrittäjä, televisiojuontaja ja tuottaja. Asuttuaan Mäntsälässä ja Myrskylässä Höröläntiellä ja Syväjärventiellä hän muutti perheineen Orimattilaan
  • Nina Mikkonen, kampaaja ja kotiäiti sekä entinen Myrskylän kunnan kunnanvaltuutettu ja Myrskylän seurakunnan entinen kirkkovaltuutettu, Timo T. A. Mikkosen toinen puoliso.
  • Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kansanedustaja ja Myrskylän Kokoomuksen kunnanvaltuustoryhmän entinen kunnanvaltuutettu
  • Väinö William Salminen (29. helmikuuta 1880 Myrskylä – 20. heinäkuuta 1947 Helsinki), kansanrunouden tutkija, opettaja ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen professori 1933 – 47 ja suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen dosentti 1917 – 1933, [29]
  • Pekka Streng (1948–1975), muusikko ja lauluntekijä
  • Lasse Virén, nelinkertainen olympiavoittaja, poliisi ja kansanedustaja vuosina 1999–2007 ja 2010–2011
  • Lars William Öholm (17. heinäkuuta 1872 Myrskylä – 6. maaliskuuta 1944 Helsinki) kemian professori 1915 – 1939 [30]
Pekka Strengin musiikkituotannon mukaan on nimetty teitä Myrskylän kirkonkylän asuinalueella Kartanonmäellä.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Myrskylä Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  8. ↑ Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 294, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  9. ↑ http://docplayer.fi/12408469-Myrskylan-kunnan-hallintosaanto.html
  10. ↑ http://www.myrskyla.fi/index.php?id=40
  11. ↑http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000005087
  12. ↑ Myrskylä - kuvateos Myrskylän kunnasta ennen ja nyt Myrskylän 350-vuotisjuhlavuotena 1986, toimituskunta Helvi Sariomaa, Kyllikki Smolander, Pentti Urhonen ja Pekka Vartiainen
  13. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 (vuoden 2015 tiedot) Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  14. ↑ Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, ensimmäinen osa Uudenmaan lääni, sivu 155, toimittanut Lauri Hendell, toimitus professori J. E. Rosberg, professori Kustavi Grotenfelt, professori J. G. Granö ja filosofian maisteri Kaarlo Hildén, 1919, Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1919, Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino
  15. ↑ http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Myrskyl%C3%A4
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kotkan-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ http://www.finstone.com/kiviteollisuusliitto/materiaaliopas.pdf
  22. ↑ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskuntatalon-raput-makaavat-myrskylassa/grqU8xvr
  23. ↑ http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1000-suomen-suurinta-maatilaa
  24. ↑ http://www.myrskyla.info/?sivu=uutiset&id=227
  25. ↑ http://www.safu.com/
  26. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.
  27. ↑ Myrskylän kotiseutumuseo Uudenmaan museo-opas. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.7.2013.
  28. ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/A-G.pdf
  29. ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf
  30. ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 58. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myrskylä.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)