Nurmijärvi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo Uudenmaan kunnasta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Nurmijärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°27′45″N, 24°48′25″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Nurmijärven kirkonkylä
Perustettu	1605
Kokonaispinta-ala	367,26 km² 246:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	361,87 km²
– sisävesi	5,39 km²
Väkiluku	42 677 26:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	117,9 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	21,7 %
– 15–64-v.	63,0 %
– yli 64-v.	15,3 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	94,9 %
– ruotsinkielisiä	1,2 %
– muut	3,9 %
Kunnallisvero	19,50 % 276:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja	Outi Mäkelä
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021[6]  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • Vihr.  • Ps.  • Vas.  • KD	15 11 9 7 6 2 1
www.nurmijarvi.fi

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 42 677 ihmistä.[2] Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 117,9 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,50%.[5] Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta,[7] sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu yli 17 000 asukasta.[8] Muita taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on toinen kahdesta Helsingin seudun kunnasta, joilla ei ole ruotsinkielistä nimeä, toinen on Mäntsälä.

Rajamäellä sijaitsee Työtehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Röykässä toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentän muutoksia.[9]

Sisällysluettelo

• 1Maantiede
• 2Liikenne
• 3Rakennuksia
• 4Historia
• 5Kyliä
• 6Päätöksenteko
• 7Väestö
  • 7.1Taajamat
  • 7.2Kuuluisia nurmijärveläisiä tai Nurmijärvellä syntyneitä
• 8Seurakunnat
• 9Palvelut
  • 9.1Koulutus
  • 9.2Terveys
  • 9.3Liikunta
  • 9.4Kaupalliset palvelut
• 10Kulttuuri
  • 10.1Kirkot
  • 10.2Ruokakulttuuri
• 11Katso myös
• 12Lähteet
• 13Aiheesta muualla

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Röykän, Kiljavan ja Rajamäen kautta kulkee Salpausselkä leveänä selänteenä, ja Vantaanjokivirtaa kunnan itäosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijärven maisema on tyypillistä uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskellä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimäärin suhteellisen vähäisiä, mutta suurenevat kunnan eteläosassa, jossa on myös pystysuoria kalliojyrkänteitä. Nurmijärven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselällä Nopon ja Herusten lähistöllä (135 m mpy.).[9]

Nurmijärven alueella on vain vähän vesistöjä. Kunta sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on Nurmijärven alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metriä ja putouskorkeus 25 metriä, jälkimmäisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metriä. Edellisessä on ollut saha ja mylly, jälkimmäisessä mylly ja sähkölaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylän tuntumassa Hyvinkään ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki. Kunnan eteläosassa virtaavat Lepsämänjoki ja Luhtajoki yhtyvät Vantaan kaupungin puolella lähellä Keimolan kylää ennen yhtymistään Vantaanjokeen. Nurmijärven suurin järvi on luoteessa osittain Hyvinkään puolella sijaitseva laskujoeton Sääksjärvi, ja muita järviä ovat lähellä Röykkää sijaitseva Vaaksinjärvi sekä Klaukkalan ja Perttulan välillä sijaitseva Valkjärvi. Kunnalle nimen antanut Nurmijärvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajärvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein Nurmijärven kautta kulkeva liikenneväylä on valtatie 3. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla, ja sen rinnalla oleva vanha valtatie numeroitiin seututie 130:ksi. Valtatie 3:een yhtyy Hyvinkään puolella Tuusulan Hyrylästä tuleva ja Nurmijärven itäosan kautta kulkeva kantatie 45, ja kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 25. Muita tärkeitä teitä ovat Klaukkalan, Perttulan ja Röykän kautta Lopelle ja Karkkilaan kulkeva seututie 132 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta Rajamäelle suuntautuva yhdystie 1311. Rajamäen ja Röykän kautta kulkee myös Hyvinkää–Karjaa-rata, jolla on nykyisin ainoastaan tavarajunaliikennettä.[9]

Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon rakennettiin matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL- lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Junarataa ollaan kuitenkin mahdollisesti hylkäämässä superbussin tai raitiotien tieltä.[10] Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan.[11] Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.

Kunnan kannalta merkittävän Klaukkalan ohikulkutien rakentaa Kreate Oy. Ohikulkutiellä haetaan ratkaisua Klaukkalan pahoihin ruuhkiin. Klaukkalantietä kulkee päivittäin noin 16 000 ajoneuvoa. Ohikulkutien on tarkoitus valmistua vuoden 2021 syksyllä.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo, Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri, liikekeskus Lähde, Klaukkalan Matkakeskus

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksis Kiven synnyinkoti.

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 4500–3500 eaa.Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115.

Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.[9]

Nurmijärven ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä, ja vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko, jonka suunnitteli rakennusmestari Matti Åkerblom, on järjestyksessä kolmas.[9]

Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi.

Nurmijärvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitäjä, ja peltojen osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mikä on enemmän kuin monessa muussa Suomen kunnassa. Myös puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti, ja muun muassa liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijärvellä. Tästä huolimatta kunnassa ei ole harjoitettu maataloustuotteiden jatkojalostusta; esimerkiksi meijeriä ei ole ollut.[9]

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filisiini- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Nurmijärven asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike Nurmijärvelle alkoi kuitenkin kiihtyä vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijärven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamäki (3 400 asukasta) ja kirkonkylä (2 800 asukasta). Näistä varsinkin Klaukkalan ja Kirkonkylän kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen.[9] Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanjoki virtaa Nurmijärven kunnan halki. Joen varrella Nurmijärven alueella sijaitsee Myllykoski, joka on suosittua kalastusaluetta.

Nurmijärven pohjoisosassa sijaitseva Sääksjärvi kuvattuna lentokoneesta.

Herunen, Järventausta, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nummimäki, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven kunta kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Virpi Räty ja kunnanvaltuuston Kallepekka Toivonen. Nurmijärven kunnanjohtaja on Outi Mäkelä. Edellinen kunnanjohtaja Kimmo Behmeläköityi 1.5.2018[12]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat								äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	Kesk.	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	13		8					22	80,2%
1980	13	12	7	7	2	--		2a	79,2%
1984	11	12	3	9	1	1	4	2b	73,4%
1988	12	14	3	9	1	1	3	--	69,8%
1992	13	12	4	7	2	--	5	--	70,2%
1996	14	14	4	11	2	--	6	--	59,5%
2000	12	14	3	16	2	--	4	--	53,3%
2004	12	14	3	17	2	--	3	--	58,8%
2008	10	16	2	16	1	3	3	--	61,1%
2012	9	14	1	12	1	8	5	1c	59,1%
2017	9	15	2	11	1	6	7	--	59,6%
a Liberaalinen kansanpuolue b Sitoutumattoman vastuuryhmän yhteislista (1), Kommunistinen työväen ja toimihenkilöiden yhteislista (1)[13] c Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Lähteet: Tilastokeskus,[14] Oikeusministeriö[15]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajamäen alkoholitehtaat.

Nurmijärven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä.[16] Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessä ympäryskuntien sijaan kasvavissa määrin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijärvi-ilmiön vähentyessä, Nurmijärven väkiluvun kasvu on hidastunut.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nurmijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			22 115
1985			24 696
1990			28 129
1995			30 014
2000			33 104
2005			37 391
2010			39 937
2015			41 897
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Nurmijärvellä oli 42 159 asukasta, joista 36 479 asui taajamissa, 5 155 haja-asutusalueilla ja 525 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nurmijärven taajama-aste on 87,6 %.[18] Nurmijärven taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[19][20]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Helsingin keskustaajama*	19 350
2	Nurmijärven kirkonkylä	8 150
3	Rajamäki*	7 610
4	Röykkä	2 290
5	Nukari*	1480
6	Palojoki*	900
7	Herunen*	549
8	Leppälampi	435[21]
9	Jäniksenlinna*	29

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Klaukkala ei muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se sekä Lepsämä ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Nurmijärven lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[19] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[22] Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle sekä Nukarin ja Palojoen taajamat (kuten myös Jäniksenlinnan taajama pääosin) Tuusulan kunnan alueelle.

Kuuluisia nurmijärveläisiä tai Nurmijärvellä syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panu Aaltio, säveltäjä Pikku G, Suomirap-artisti Henry Haapalainen, säveltäjä Kari Helopaltio, toimittaja Mika Ikonen, muusikko Toivo Jaatinen, kuvanveistäjä Ellen Jokikunnas, juontaja Antti J. Jokinen, ohjaaja Juha Jokinen, urheiluselostaja Antti Kalliomäki, yleisurheilija, poliitikko Dome Karukoski, elokuvaohjaaja Janne Keränen, jääkiekkoilija Aleksis Kivi, kansalliskirjailija

Hannele Lauri, näyttelijä Turkka Mastomäki, näyttelijä Outi Mäkelä, kansanedustaja Jussi Niinistö, kansanedustaja Juhani Nuotto, opettaja, lausuntataiteilija ja näyttelijä Ville Peltonen, jääkiekkoilija Soili Perkiö, säveltäjä Maukka Perusjätkä, muusikko Kirsi Pukkila, ringettepelaaja Viivi Pumpanen, malli, juontaja, laulaja Aarno Raninen, muusikko Teemu Rautiainen, jääkiekkoilija Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

Uuras Saarnivaara, teologi Reijo Salminen, imitaattori Berndt Sarlin (R. Raala), säveltäjä Pentti Savolainen, raviohjastaja Ari-Kyösti Seppo, näyttelijä Sari Siikander, näyttelijä Emil Sivori, urkuri Marita Taavitsainen, laulaja Antti Teivainen, raviohjastaja Timo Tolkki, kitaristi Mari Vainio, näyttelijä Matti Vanhanen, poliitikko Waldo, muusikko

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nurmijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

• Nurmijärven seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nurmijärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.

Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö. Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, jäähallin ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kuntoportaat kevät-talven 2019 aikana. Kuntoportaissa tulee olemaan 337 askelmaa, ja korkeusero tulee olemaan 51 metriä.[25] Nurmijärven urheiluseuroja ovat mm. Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen Kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Urheilualueita/kenttiä löytyy Klaukkalasta, Kirkonkylältä ja Rajamäestä.

Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.

Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK), joka sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.[26]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärveltä löytyy muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Kuntaan oli/on suunnitteilla kauppakeskuksia Rajamäen Kylänpäähän ja Klaukkalan Viirinlaaksoon. Kylänpään kauppakeskuksen rakennustyöt aloitettiin aitaamalla rakennusalue loppukesästä 2017. Kylänpään kauppakeskukseen tulee kaksi päätoimijaa, S-Market ja K-Supermarket sekä 6-8 pienempää liikettä, muun muassa Hesburger ja Kotipizza. Kylänpään kauppakeskuksen pinta-ala tulee olemaan noin 4800 neliömetriä. Viirinlaaksoon oli alunperin suunnitteilla Prisma, mutta HOK-Elanto vetäytyi hankkeesta, ja avasi uuden S-Marketin Brunniin. Viirinlaaksoon on tällä hetkellä rakenteilla kunnallistekniikkaa ja matkakeskus. Kauppakeskuksesta ei ole vielä tietoa. Kuitenkin kunnan kaupalliset palvelut ovat parantuneet väestönkasvun myötä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven kirkko.

Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri(Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä on kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kirkkorakennusta. Vanhin niistä on Nurmijärven kirkko, joka on vuonna 1793 valmistunut puukirkko Nurmijärven kirkonkylässä. Muut evankelis-luterilaiset kirkot ovat Rajamäen kirkko ja Klaukkalan kirkko. Klaukkalassa sijaitsee myös ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paakelssit rusinasopan kera, palvipaisti, marjakräämi ja sokkeroloora eli imelletty perunalaatikko.[27]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Luettelo Nurmijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
2. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
5. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
6. ↑ Kuntavaalit 2017, Nurmijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
7. ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
8. ↑http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/tietoa_kunnasta/taajamat_ja_kylat/klaukkala
9. ↑ Siirry ylös kohtaan:^{a b c d e f g h} Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 405–406. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
10. ↑ riitta.ketola@media.fi: Klaukkalaan suunnitellaan raitiotietä tai superbussia – "olisivat junaa halvempia" Nurmijärven Uutiset. Viitattu 22.10.2018.
11. ↑ riikka.jokinen@media.fi: Nurmijärvi älähtää Helsingin tietöistä – 5 kilometrin matkaan kuluu jopa 40 minuuttia Nurmijärven Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
12. ↑ https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/592077-outi-makela-valittiin-nurmijarven-uudeksi-kunnanjohtajaksi
13. ↑ Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
14. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
15. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008(Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
16. ↑ Nurmijärven taajamat ja kylät Nurmijärven kunta. Viitattu 8.12.2009.
17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
19. ↑ Siirry ylös kohtaan:^a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
20. ↑ https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/743114-nurmijarvi-kiinnosti-uusia-muuttajia-eniten-vetaa-klaukkala
21. ↑ leppälämmen kyäsuunnitelma (Osa leppälammen sijainti ja väestö) 2013. Nurmijärven kunta. Viitattu 25.2.2019.
22. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
25. ↑ riikka.jokinen@media.fi: Kuva: Klaukkalan kuntoportaille tulossa 337 askelmaa – nimi pohjautuu Aleksis Kiven tuotantoon Nurmijärven Uutiset. Viitattu 4.3.2018.
26. ↑ Nurmijärvi Golf Nurmijärvi Golf. Viitattu 9.8.2017.
27. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 59. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

•  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmijärvi Wikimedia Commonsissa

• Nurmijärven kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Nurmijärven avainluvut
• Nurmijärven keskustelufoorumi
• Rajamäen kyläyhdistyksen kotisivut
• Kiljavan Opisto
• Humanistinen ammattikorkeakoulu Nurmijärven yksikkö
• Kivi-juhlat
• YLE Elävä arkisto: Nurmijärvi - pitäjä metropolin reunalla

Näytä

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta

[Näytä] n • k • m Uudenmaan maakunnan kunnat

Näytä

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2018)

Luokka: 

• Nurmijärvi