Opaali
| Opaali | |
|---|---|
 | |
| Luokka | mineraali |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | SiO2*nH2O |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | maidonvalkoinen, sinertävä, värileikki mineraalin sisästä |
| Asu | yleensä massamainen, vaikuttaa amorfiselta |
| Kidejärjestelmä | ei ole |
| Murros | simpukkamurros |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5–6 |
| Ominaispaino | 2,1 |
| Liukenevuus | liukenee fluorivetyhappoon |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasikiilto |
| Läpinäkyvyys | läpikuultava, jalot läpinäkyviä |
| Lähteet | |
Opaali on amorfinen piimineraali, joka sisältää paljon kidevettä. Opaali koostuu mikroskooppisen pienistä piioksidipalloista, jotka ovat järjestäytyneet säännöllisesti. Tämä järjestäytyminen saa aikaan valon diffraktiota, mikä aiheuttaa opaalille tyypillisen kirjavan värileikin. Rusehtavat, vihertävät ja mustat opaalit sisältävät epäpuhtauksina erilaisia luonnollisia pigmenttejä. Tällaisia pigmenttejä ovat esimerkiksi garnieriitti (vihreä), rautahydroksidit (ruskea), ja mangaaninodulit (musta).[2] Meniliitti on opaalin harmaa tai ruskea muunnos, ja se on saanut nimensä Ménilmontantin mukaan.[3]
Opaalia esiintyy kompakteina, läpikuultavina, lasimaisina massoina. Se voi esiintyä juonina ja lasimaisina aggregaatteina. Opaalia muodostuu kuumissa lähteissä ja geisiireissä, sekä merivedestä tiivistymällä. Opaali on ensimmäinen merivedestä tiivistyvä SiO2- faasi, mutta se on hyvin epävakaa, ja muuttuu helposti kristobaliitiksi ja tridymiitiksi. Opaali on myös tärkeä komponentti esimerkiksi erilaisten piilevien ja sienieläinten kuorissa.[4]
Erilaisia opaaliperäisiä sedimenttejä, kuten opokaa (piisavi) ja diatomiittia käytetään esimerkiksi keramiikan valmistuksessa, sekä erilaisina suodattimina, hionta-aineina ja korkeita lämpötiloja kestävinä materiaaleina kemianteollisuudessa ja öljyteollisuudessa. Jalokiviopaaleja käytetään korukivinä. Eräs tärkeä jalokiviopaalien esiintymä on Keski-Australiassa sijaitseva Cooper Pedy.[5]Maapallon lisäksi opaaleja on löydetty myös Marsista.[6]
Sana opaali on peräisin sanskriitin kielen sanasta upálá, joka tarkoittaa jaloa- tai arvokasta kiveä.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.: Yleisimpien mineraalien tunnistaminen, s. 69. Turku: Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto.
- ↑ a b Bulakh, A.; Wenk, H. R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
- ↑ Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 207
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 327–328. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 328. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
- ↑ http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-198 NASA Orbiter Reveals Details of a Wetter Mars
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti