Orimattila

Orimattila
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°48′15″N,025°44′00″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Hallinnollinen keskus	Orimattilan keskustaajama
Perustettu	1865
– kaupungiksi	1992
Kuntaliitokset	Artjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala	814,01 km²; 141:nneksi suurin 2019 [1]
– maa	785,18 km²
– sisävesi	28,83 km²
Väkiluku	16 094; 70:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys	20,50 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [3]
– 0–14-v.	17,7 %
– 15–64-v.	59,0 %
– yli 64-v.	23,4 %
Äidinkieli	2016 [4]
– suomenkielisiä	97,0 %
– ruotsinkielisiä	0,6 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	20,75 %; 181:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja	Osmo Pieski
Kaupunginvaltuusto	33 paikkaa
2017–2021[6]; • Kesk.; • Kok.; • Ps.; • SDP; • Muut; • Vihr.; • KD	; 8; 8; 6; 6; 2; 2; 1
	www.orimattila.fi

Orimattila on Suomen kaupunki (vuodesta 1992), joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan kirkko

Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.

Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.^lähde?

Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.

Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.^lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärvenkunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Orimattilan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			15 184
1985			15 246
1990			15 805
1995			15 909
2000			15 629
2005			16 154
2010			16 309
2015			16 326
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Orimattilan keskustaajama	9 102
2	Pennala	950
3	Artjärven kirkonkylä	431
4	Virenoja	301

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Orimattilan seurakunta
- Artjärven kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]

Artjärven seurakunta (liitetty Orimattilan seurakuntaan 2011)

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkelän vanhaa kylänraittia.

Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]

Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin voidaan lukea Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylännimitykset.

Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].

Numero	Rekisterikylä	Kylän osia
560-401	Heinämaa
560-402	Karkkula
560-404	Kuivanto	Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20]
560-406	Luhtikylä	Luhtikylä, Henna
560-407	Mallusjoki
560-409	Niinikoski	Kaitala, Raikkola
560-410	Pakaa
560-411	Pennala
560-413	Sammalisto
560-416	Tönnö	Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala
560-418	Orimattilan Kirkonkylä	Käkelä, Pyörähtälä
560-419	Viljaniemi
560-420	Virenoja
560-425	Artjärvi	Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala
560-426	Hietana	(aiemmin osa Artjärveä)
560-427	Kinttula	(aiemmin osa Artjärveä)
560-428	Ratula	(aiemmin osa Artjärveä)
560-429	Villikkala	(aiemmin osa Artjärveä)

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868-1975), Järvikunnan koulu (1868-1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871-2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876-1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.^lähde?

Koulu	kyläalue	vuosi	paikka	lakkautettu
Koskusten kansakoulu [21]	Kuivanto	1867 [22]	Rahjala [23]	1960-luku [24]
Järvikylän kansakoulu [25]	Vähä-Mallusjoki	1868
kirkonkylän kansakoulu	kirkonkylä	1868
Viljaniemen kansakoulu [26] [27]	Viljaniemi	1869 (Luhtikylässä)		1990-luvulla [28] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun)
Heinämaan kansakoulu [29]	Heinämaa	1868
Pakaan kansakoulu	Pakaa	1874		2006 [30]
Niinikosken kansakoulu [31] [32] [33]	Niinikoski	1883		2006 [34]
Luhtikylän kansakoulu [35] [36]	Luhtikylä	1890
Kuivannon kansakoulu [37] [38]	Kuivanto	1891
Pennalan kansakoulu	Pennala	1896
Kaitalan kansakoulu [39]	Niinikoski	1900
Karkkulan kansakoulu [40]	Karkkula	1901
Renkomäen kansakoulu	Renkomäki	1901
Tönnön kansakoulu [41]	Tönnö	1906
Virenojan kansakoulu [42]	Virenoja	1911
Henna-Keiturin kansakoulu [43]	Keituri	1921		1971
Riihiojan kansakoulu [44]	Riihioja	1924		1960-luku [45]
Huhdanojan kansakoulu [46]	Virenoja	1930		1965 [47]
Terriniemen kansakoulu [48] [49]	Terriniemi	1959

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Virkkeen tehdas Kankaanmäellä.

Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[50] ja 1945–2012 Virke Oy.[51][52] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[53]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu group ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group[54]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahonveistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan kehräämö, kotieläinpuisto, kotiseutumuseo, pullomuseo, taidemuseo, teatteri, kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[55]