Orivesi

Orivesi

Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Pirkanmaalla, Orivesi on myös Saimaan osa.
Orivesi
Orivesi.vaakuna.svgOrivesi.sijainti.suomi.2008.svg
sijainti
Sijainti61°40′40″N,024°21′25″E
MaakuntaPirkanmaan maakunta
SeutukuntaTampereen seutukunta
Hallinnollinen keskusOriveden keskustaajama
Perustettu1869 [1]
– kaupungiksi1986 [2]
KuntaliitoksetEräjärvi (1973)
Längelmäki (2007, osa)
Kokonaispinta-ala960,09 km²
116:nneksi suurin 2019 [3]
– maa799,65 km²
– sisävesi160,44 km²
Väkiluku9 224
111:nneksi suurin 31.12.2018 [4]
– väestötiheys11,54 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma2016 [5]
– 0–14-v.15,6 %
– 15–64-v.56,6 %
– yli 64-v.27,8 %
Äidinkieli2016 [6]
– suomenkielisiä98,4 %
– ruotsinkielisiä0,2 %
– muut1,4 %
Kunnallisvero22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [7]
KaupunginjohtajaJuha Kuusisto
Kaupunginvaltuusto31[1] paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
9
9
6
3
2
1
1
www.orivesi.fi
Orivesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 224 asukasta,[4] ja sen pinta-ala on 960,09 km2, josta 160,44 km2 on vesistöjä.[3] Väestötiheys on 11,54 asukasta/km2. Oriveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1869. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.
Oriveden evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.[9] [1] Orivedellä ilmestyy paikallislehti Oriveden Sanomat, jonka levikkialueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden alueelta on tehty muutamia kymmeniä ns. Suomusjärven kulttuurin aikaisia esinelöytöjä, mikä osoittaa metsästäjien ja kalastajien liikkuneen alueella jo varhain. Pronssi- tai rautakautisia löytöjä ei sen sijaan tunneta, joten Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana. Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä. Ensimmäinen maininta Orivedestä seurakuntana, joko itsenäisenä tai Kangasalan kappelina, on vuodelta 1466 erään käräjillä käsitellyn rajariidan yhteydessä. Käräjäpöytäkirjassa esiintyy muun muassa Oriveden Pappila.
Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä ja seurakuntana vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan Orivedellä oli 56 veroa maksanutta taloa.[10][2] Längelmäki ja sen mukana myös Kuorevesi erosivat Orivedestä vuonna 1593. Oriveden kautta kulki säännöllinen niin sanottu lukkarinpostin reitti vuodesta 1598 lähtien.[2]
Ensimmäinen Orivedeltä tullut valtionpäämies oli Vetterkullaa viljellyt Jaakko Juhananpoika Kråkfelt, joka edusti kihlakuntaansa Tukholmassa vuonna 1675. Vuonna 1695 laskettiin ensimmäistä kertaa Oriveden ja Eräjärven yhteinen asukasmäärä. Väkiluku oli noin 2 400 henkeä. Muutama vuosi sen jälkeen tapahtui Oriveden historian tähän mennessä suurin katastrofi, kun noin joka kolmas asukas, 766 henkeä, kuoli suurena nälkävuotena 1697.[2]
Vanha kellotapuli, joka erillisenä rakennuksena säästyi kirkon tuhopoltolta 1958.
Vuonna 1727 Orivedellä pidettiin ensimmäiset omat markkinat ja niitä järjestettiin vuoteen 1801 asti, jolloin ne lakkautettiin. Vuonna 1741 rakennettiin pitäjäntupa, jossa voitiin pitää käräjät. [2] Vuonna 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin.[10]Oriveden viides kirkko, ns. Oriveden vanha kirkko, valmistui vuonna 1781. Kirkon kellotapulia rakennettiin vuosina 1783-1793.[2]

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1860 Oriveden ensimmäinen kauppias, Alfred Grönfors, avasi kauppansa kirkonkylässä. Vuonna 1868 alkoi höyrylaivaliikenne linjalla Hämeenlinna–Orivesi–Länkipohja. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1869, jolloin Orivedellä valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies.[1][2]
Vuonna 1870 Eräjärvellä valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta ja pidetiin ensimmäinen kuntakokous ja Oriveden nimismiespiiri perustettiin. Vuonna 1872 kirkonkylällä alkoi toimia niin Oriveden ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Kultavuoren koulu kuin myös Kirkonkylän kirjasto.[2]
Oriveden ensimmäinen postitoimisto avattiin Oriveden asemalla vuonna 1883. Samana vuonna Kultavuoren koululla pidettiin myös Oriveden ensimmäinen maatalousnäyttely. Paikkakunnan ensimmäisen yksityispuhelimen hankki kauppias Wilhelm Grönfors vuonna 1887, seuraavana vuonna alkoi postipankkitoiminta.
Kuntaan saatiin ensimmäinen kunnanlääkäri vuonna 1895. Vuonna 1898 kirkonkylään perustettiin postitoimisto ja Oriveden telefooniyhdistys ja Korkeakoskelle Suomen ensimmäisen kenkätehdas (perustaja Edward Wallenius).[2]

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Suomen suuriruhtinaskunnan armeija hajotettiin 1900-luvun alussa, Orivedellä 1800-luvun lopulta asti harjoitelleen Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan 27. reservikomppanian entiset kasarmit luovutettiin leprasairaalalle. Oriveden leprasairaala oli toiminnassa vuosina 1904–1953, Oriveden kunnallinen sairaala taas oli aloittanut toimintansa vuokrahuoneistossa vuonna 1902.[10] [2]
Oriveden ensimmäinen urheilu- ja voimisteluseura Oriveden Ponnistus perustettiin vuonna 1908. Vuonna 1909 Oriveden vanhainkoti aloitti toimintansa ja Oriveden opisto aloitti toimintansa Keski-Hämeen kansanopistona Länkipohjassa. Vuonna 1910 opisto muutti Oriveden kirkonkylään ja työväentalo rakennettiin.[2]
Vuonna 1911 Hirsilän kenkätehdas aloitti toimintansa ja Juho Nisula kirjoitti Oriveden alueen ensimmäisen suomenkielisen paikallishistoriikin, Piirteitä Eräjärven pitäjästä. Oriveden ensimmäisen auton hankki sahrajärveläinen Kustaa Ala-Sahra vuonna 1912. Juupajoen kunta itsenäistyi ja erosi Orivedestä vuonna 1913. Oriveden Osuusliike (myöhemmin kauppakunta Kotipohja) perustettiin vuonna 1916 ja seuraavana vuonna Oriveden ensimmäinen kunnallinen eläinlääkäri aloitti työnsä.[2][10]
Vuonna 1918 Kansalaissodan aikana Orivesi oli kiivaiden taistelujen näyttämönä. Punaiset pitivät hallussaan Orivettä parin kuukauden ajan. Länkipohjan suunnasta edenneet, eversti Karl Fredrik Wilkmanin (Wilkama) johtamat valkoiset saivat 18. maaliskuuta 1918 haltuunsa Oriveden rautatieaseman, mutta joutuivat perääntymään panssarijunan avulla hyökänneiden punaisten pakottamina, jolloin Vilppulan suunnasta vetäytyneet punaiset pääsivät pakenemaan kohti Tamperetta.[10] Valkoiset joukot valtasivat Oriveden lopullisesti 20.3.[2]
Oriveden Kenkätehdas Oy ja Kuusiston jalkinetehdas aloittivat toimintansa vuonna 1918.[2] Vuonna 1919 Oriveden ja Eräjärven ensimmäiset kunnanvaltuustot aloittivat toimintansa ja Oriveden ensimmäinen kunnankirjuri aloitti työnsä. Karjalaisen kenkätehdas aloitti toimintansa ja Oriveden Sähkö Oy perustettiin.[2]
Auvisen talo Oriveden keskustassa.
Oriveden kunnallinen kirjastolaitos aloitti toimintansa vuonna 1921. Vuonna 1923 Oriveden kunnansairaala valmistui Tähtiniemen vanhainkodin sairasosaston yhteyteen. Oriveden yhteiskoulun toiminta alkoi yksityisenä kotikouluna vuonna 1924. Vuonna 1926 Siitaman kylä liitettiin Kangasalasta Oriveteen, Oriveden Sanomat alkoi ilmestyä ja Auvisen talo rakennettiin Oriveden kirkonkylään. Vuonna 1927 Oriveden telefooniyhdistys muuttui Oriveden Puhelin Oy:ksi.[10][2]
1930-luvulla otettiin käyttöön Oriveden Yhteiskoulun rakennus (1931), Paltanmäen ulkomuseo (1934) ja Oriveden kirkonkylän ensimmäinen moderni rapattu tiilinen asuin- ja liikerakennus (1937). Ensi Oy:n kenkätehdas aloitti toimintansa vuonna 1937. [2]
Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus.[10] Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärvensiirtoväkeä[11] ja Orivedestä kehittyi huomattava Koillis-Pirkanmaan palvelukeskus. Vuonna 1946 Oriveden yhteiskoulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja lukio aloitti toimintansa. Oriveden seudun kansalaisopisto (alunperin Oriveden Työväenopisto) aloitti toimintansa vuonna 1947.
Oriveden vanha kirkko, joka paloi 1950-luvulla
1950-luvulla perustettiin Oriveden kunnallinen puolivakinainen palokunta (1951) ja Oriveden vesihuolto-osuuskunta (1955). Oriveden-Jämsän junarata avattiin liikenteelle 1952. Vuonna 1953 valmistui Oriveden opiston uusi päärakennus, jonka yhteyteen avattiin myös Klemetti-opisto. Uusi kunnansairaala ja Rönnin tanssilava valmistuivat vuonna 1957. Oriveden vanha kirkko tuhoutui tulipalossa 1958.[2]
Vuonna 1961 Oriveden ensimmäinen kunnanjohtaja aloitti työnsä ja sivukylien kansakouluja suljettiin. 1960-luvulla otettiin käyttöön Oriveden kaarikirkko (1961), Oriveden, Eräjärven, Juupajoen, Ruoveden ja Längelmäen kuntainliiton ammattikoulu (1962) sekä professori ja kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ideoima taidenäyttely Purnu (1967).[2] Kirkonkylään valmistui ensimmäinen rakennuskaava vuonna 1966. 1960-luvun loppuun mennessä kirkonkylä ja asemanseutu olivat kasvaneet yhteen kunnan suurimmaksi taajamaksi, jossa asui yli puolet kunnan väestöstä. Alueen kehitystä edisti myös liikenneyhteyksien paraneminen 1960- ja 1970-luvuilla.[10] [2]
Valtatie 9:n uusi, entistä huomattavasti nopeampi reitti Tampereelle avattiin liikenteelle vuonna 1972.[10] [2] Oriveden ja Eräjärvenkuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuonna 1974 Oriveden seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskus aloitti toimintansa ja kunnallinen päivähoito aloitettiin. Peruskoulujärjestelmään Orivedellä siirryttiin vuonna 1975.[2] Orivesi oli aikoinaan tunnettu jalkineiden valmistuksesta ja sitä kutsuttiin suutarien pitäjäksi. Kunnassa toimi 1970-luvulla kaikkiaan kuusi kenkätehdasta, joissa työskenteli yli 500 henkeä ja jotka tuottivat päivässä noin 4 500 paria jalkineita, mikä vastasi kymmentä prosenttia koko Suomen kenkäteollisuuden tuotannosta.[10]
1980-luvulla otettiin käyttöön uusi vanhainkoti (1981), uusi pääterveysasema (1982) ja liikuntahalli (1988). Orivedestä tuli vuoden 1986 alusta alkaen kaupunki.[2]
Oriveden jäähalli valmistui vuonna 1997.[2]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2005-2014 Orivedellä järjestettiin Reikäreuna-elokuvafestivaali, joka sisälsi elokuvakilpailun, kotimaista ja kansainvälistä pitkää ja lyhyttä elokuvaa, elokuvantekijöiden puheenvuoroja, musiikkia ja taidenäyttelyitä.[12] [13]
Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen, osa Jämsään.[14]
2010-luvun alussa Orivedellä oli taloudellisesti vaikeita vuosia. Vuosina 2013 ja 2014 sote-kulut kasvoivat nopeasti, minkä johdosta vuonna 2015 verotusta kiristettiin osana laajaa talouden tasapanottamisohjelmaa. Ohjelman myötä suunta muuttui, nettomenot vähenivät yli neljä prosenttia ja tilinpäätös oli positiivinen. Olennainen muutos oli sote-yhteistyön aloittaminen Tampereen kanssa.[15]
Vuodesta 1910 Orivedellä toiminut taideopetukseen keskittynyt Oriveden Opisto siirsi koulutuksensa Tampereelle kesällä 2018. Opistoa ylläpitivät kannatusyhdistys(1909-1946), Kansanvalistusseura (1946-2014) ja Ahlmanin koulun Säätiö (2015-).[16] Kesäisin opistolla toimi Klemetti-opisto, jossa pidettiin kuorolaulu-, kuoronjohtaja-, yksinlaulu- ja lausuntakursseja.

Maantiede ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonlasku Eräjärvellä
Orivedellä on yli 350 järveä.[17] Oriveden maisemakuvaa hallitsee Längelmävesi, johon laskee suurin osa alueen vesistöistä. Sokkeloisen Längelmäveden osista Oriveden alueella ovat Enonselkä, Ristiselkä, Pappilanselkä, Koljonselkä, Viuhkoselkä, Huhkaimenselkä ja Kirjaanselkä. Myös Kangasalan Vesijärven koillispää ulottuu Oriveden alueelle. Osa Oriveden länsiosan järvistä laskee Näsijärveen. Kaupungin suurimmat kohoumat, jotka ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta, sijaitsevat luoteessa Tampereen ja Ruoveden rajojen tuntumassa. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–150 metriä.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:
Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Karppi, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma,Uiherla ja muut entisen Eräjärven kylät.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Orivedellä oli 9 285 asukasta, joista 6 537 asui taajamissa, 2 650 haja-asutusalueilla ja 98 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Oriveden taajama-aste on 71,2 %.[18] Oriveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[19]
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Oriveden keskustaajama, johon kuuluu
Kirkonseutu ja Asemanseutu[20]		6 167
2Hirsilä370
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purnun kesänäyttelyä 2009.
Hörtsänä Arboretum -puutaulu
Oriveden nähtävyyksiä:[21]:
  • Kivimuseo (Eräjärvi)
  • Kotiseutumuseo ja perinnekorsu (Paltanmäki)
  • Hugo Hörtsänän vuonna 1909 perustama Hörtsänän Arboretum (Onnistaipaleen kylä)[21]
  • Oriveden Eräjärvellä sijaitsee Rönnin lava, jolla on tanssittu vuodesta 1949 lähtien. Tanssilavan ja esiintymislavojen lisäksi Rönnillä on venesatama, ravintola, pub ja kesäteatteri.[22]
  • Kaupungin keskustassa sijaitsevassa Auvisen talossa on tarjolla kädentaitojen harrastajaille esimerkiksi materiaaleja ja tuotteita, talossa toimii Taitokeskus Oriveden lisäksi Käsityökoulu Näpsä ja myymälä.[23] [24]
  • Purnun taidekeskus ja Aimo Tukiaisen taiteilija-ateljee (Pitkäjärvi)
  • Taidekeskus Leporanta (Längelmäki)

Oriveden kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kirkko
Oriveden keskustan kirkko on palanut peräti neljästi maan tasalle. Pitäjän ensimmäisen kirkon tiedetään tuhoutuneen jo vuonna 1577. Seuraava, vuonna 1650 rakennettu kirkko paloi vuonna 1775 ja sitä seuraava vain vähän myöhemmin vuonna 1779. Matti Åkerblominsuunnittelema neljäs kirkko valmistui vuonna 1781. Kaksi ehtoollisviinejä varastamaan murtautunutta miestä sytyttivät puukirkon palamaan keväällä 1958; palosta säästyi kuitenkin puinen kellotapuli. Nykyisen, keskustassa sijaitsevan Kaarikirkon ovat suunnitelleet Kaija ja Heikki Sirenin ja se on valmistunut vuonna 1961.[10] Kirkon alttaritaulun on tehnyt kuvanveistäjä Kain Tapper.[21]
Eräjärvellä sijaitsevat vuonna 1821 rakennettu Eräjärven puukirkko sekä kirkkomuseo, Längelmäellä taas barokkityylinen, vuonna 1772 rakennettu Längelmäen kirkko, kirkkomuseo ja makasiinimuseo.[21]

Luontokohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roninmaan laavu Pukalan alueella
Suomen luonnonsuojeluliitto juhlisti 100-vuotiaista Suomea valitsemalla sata "suomalaista luontohelmeä". Orivesi oli ainoa paikkakunta, josta valittiin kaksi luontohelmeä: Eräpyhä ja Pukala.[25]
Eräpyhän virkistysalue sijaitsee Längelmäveden rantamaisemissa. Luonnonsuojelu- ja virkistysalueella sijaitsee luontopolku, laavu, laituri ja uimaranta, vanha maasälpälouhos ja muinainen uhripaikka, Nunnankirkko.[21] [26]
Pukalan virkistysmetsä taas sijaitsee yli 50-metriä syvän ja kirkasvetisen Pukalajärven ympärillä. Metsähallitus rauhoitti omistamansa Pukalajärven pohjoispuolen rantametsät ja saaret vuonna 1968. Alueella on reittejä, tulentekopaikkoja ja laavuja.[27]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kaupunginjohtaja on Juha Kuusisto.[28]
Oriveden kaupunginvaltuustossa (2017-2021) on 31 jäsentä. Suurimmat puoleet ovat Kokoomus ja SDP, joista kummallakin on 9 paikkaa. Muiden paikat ovat jakautuneet seuraavasti: Keskusta 6, Vasemmisto 3, Perussuomalaiset 2, Vihreillä ja Kristillisdemokraateilla oli kummallakin 1 paikka. Valtuuston puheenjohtajana toimii Jussi Viljanen. Kaupunginhallituksessa jäseniä on 9 ja ne jakautuvat seuraavasti: KOK 3, SDP 3, KESK 2 ja VAS 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Riitta Jakara.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden asukkaista työssä käyviä on noin 4000 ja paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on noin 80 %. Helmikuussa 2018 työttömiä oli 10,4 %[29]. Elinkeinot ovat jakautuneet seuraavasti: palvelut 60 %, jalostus ja teollisuus 29 %, maa- ja metsätalous 11 %. Kaupungin palveluksessa oli noin 320 henkilöä vuoden 2017 lopussa. Paikkakunnalla sijaitsee noin 750 yritystä ja noin 260 maatilaa.[1] Vuonna 2018 suurin työllistäjä on KVL-Tekniikka Oy, jolla on noin 150 työntekijää, yli 30 työntekijää on Josira Oy:llä ja Orneule Oy:llä.[30] Vuonna 2017 eniten yhteisöveroja maksoivat Senop Oy, Säästöpankki Sinetti, Kenkätehdas M-Shoe Makers Oy, Rakennusliike K & M Lammi Oy ja Landlady Oy.[31]
Orivedellä sijaitsee Oriveden kultakaivos. Vuosina 1994–2003 toimintaa harjoitti Outokumpu Oy. Vuonna 2007 Polar Mining käynnisti kaivostoiminnan uudelleen. Paikkakunnalla on toiminut Puolustusvoimien varikko Oriveden Asevarikko (OrivAseV) vuoteen 2003 saakka. Sen toimintaa jatkaa Millogin yksikkö.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden rautatieasema
Orivesi sijaitsi jo vuosisatoja sitten hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pitäjän kautta kulki niin sanottu Vanha Laukaantie Kangasalan Huutijärveltä Keski-Suomen suuntaan ja siitä erkani Oriveden kirkonkylän pohjoispuolella sivutie Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle.[10]
Orivesi sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Tampereelle on noin 40 km ja Jyväskylään 109 km. Oriveden kautta kulkee valtatie 9 Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärven Niiralaan, ja siltä erkanevat kantatie 66Virtain kautta Lapualle sekä kantatie 58 (johon kuuluu myös Kangasalan Huutijärveltä tuleva entinen valtatie 9) Mänttään.
Myös rautatiet Tampereelta Jyväskylään ja Haapamäelle kulkevat Oriveden kautta. Rautatie Tampereelta Haapamäelle – vanha Pohjanmaan rata – ja Oriveden rautatieasema valmistuivat vuonna 1883. Orivedestä tuli risteysasema vuonna 1946, kun rata Jämsänkoskelle valmistui; tämän radan jatko Jyväskylään avattiin liikenteelle vuonna 1978. Museovirasto on luokitellut Oriveden aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. [32] Oriveden keskustassa on taajamajunaseisake.[33]
Orivesi sijaitsee E-vyöhykkeellä Tampereen seudun joukkoliikenne Nyssessä minkä lisäksi Oriveden kaupunki on organisoinut oman NOPA-liikenteen. Matkahuolto ja linja-autoasema sijaitsevat K-Supermarketin tiloissa.[33]
Orivesi kuuluu Hämeen tiepiiriin.[1]

Etäisyyksiä Orivedeltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Kahtia jaetun Längelmäen kunnan väestö on kuitenkin vuosina 1980–2005 laskettu kokonaan osaksi Keski-Suomessa sijaitsevaa Jämsää.[34]
Oriveden väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
8 854
1985
  
9 086
1990
  
9 196
1995
  
9 012
2000
  
8 886
2005
  
8 929
2010
  
9 617
2015
  
9 408
Lähde: Tilastokeskus.[34]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orivedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[35]
Seurakunta toimii myös Juupajoen kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Oriveden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[36]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Oriveden kaupungin nykyisellä alueella.[35]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden liikuntahalli
Oriveden vapaa-ajan palveluihin kuuluu jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, tekonurmikenttä, urheilukenttä, monitoimikaukalo, tenniskenttä sekä niin kesä- kuin talvikäyttäjille tarkoitetut ulkoilureitit. Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Orivesi-Tampere yhteistoiminta-alue.[28] [37]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kaupungin tarjoamia sivistyspalveluita ovat muun muassa varhaiskasvatus, peruskoulut, yhteiskoulu, lukio, Tredu-ammattiopiston yksikkö, kirjasto, kansalaisopisto sekä Merikanto-opiston yksikkö.[28]
Orivedellä perusopetusta antaa viisi alakoulua ja Oriveden yhteiskoulu[38]. Toisen asteen koulutusta antavat Oriveden lukio, jossa oli vuonna 2018 kolme painotuslinjaa: kirjoittajalukio, lentopallolukio ja urheilulinja.[39]. Ammatillista koulutusta antaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Elokuussa 2018 yhdistettiin Oriveden lukion ja yhteiskoulun rehtorinvirat.[40]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivedelle sijoittuu muun muassa vuonna 1923 ilmestynyt Jalmari Finnen Pitkäjärveläiset-näytelmä, joka kertoo Pitkäjärven kylästä 1700-luvun lopulla ja Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuva, jota alettiin julkaista vuonna 1975.[2]

Oriveden Suvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Oriveden Suvi”-brändin alle on koottu useita tapahtumia, esimerkiksi teatteria, taidenäyttelyitä, muotoilun myyntinäyttely, lavatansseja ja musiikkitapahtumia. Tapahtumia järjestävät Rönnin kesäteatteri ja huvikeskus, Purnu, Taidekeskus Leporanta ja Taitokeskus Orivesi.[28] [41]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla verimakkara ja mustikkapöperö.[42]

Tunnettuja orivesiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri-ihmisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden Ponnistus on yleisseura, jossa harrastetaan urheilua jaostomuodossa viidessä lajissa: hiihto, lentopallo, suunnistus, yleisurheilu ja voimistelu. Lisäksi lentopallosta on omaksi jaostokseen irroitettu naisten lentopallon Mestaruusliigajoukkue, jota pyörittää liigajaosto.[46]Seura on menestynyt parhaiten naisten lentopallon SM-liigassa.
Orivedellä toimii vuonna 1968 perustettu[47] jääkiekkoseura Oriveden Fortuna, joka harjoittelee Oriveden jäähallissa. Orivedellä on myös jalkapalloseura Oriveden Tuisku.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  2. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 27.8.2018.
  3. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  4. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  7. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  8. ↑ Kuntavaalit 2017, Orivesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. ↑ Seurakunnat | Tampereen hiippakunta tampereenhiippakunta.fi. Viitattu 28.8.2018.
  10. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e f g h i j k l m Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 19–24. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  11. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  12. ↑ Reikäreuna-elokuvafestivaalin kotisivut (http://reikareuna.com/)
  13. ↑ Historia Reikäreuna-elokuvafestivaali | 3.-7.9.2014. Viitattu 30.8.2018.
  14. ↑ Kuntarajat pysyvät sitkeästi liitoksissakin Helsingin Sanomat. 22.1.2006. Viitattu 29.8.2018.
  15. ↑ Hämeenlinna kiristää, Orivesi keventää - Kuntalehti Kuntalehti. 18.11.2016. Viitattu 29.8.2018.
  16. ↑ OrivedenOpisto | Ahlman www.ahlman.fi. Viitattu 30.8.2018.
  17. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.201728.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  20. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  21. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d e Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  22. ↑ Rönnin lava ronninlava.com. Viitattu 28.8.2018.
  23. ↑ Orivesi www.taitopirkanmaa.fi. Viitattu 28.8.2018.
  24. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  25. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  26. ↑ Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry - Eräpyhä, Orivesiwww.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi. Viitattu 28.8.2018.
  27. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 28.8.2018.
  28. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c d Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 24.8.2018.
  29. ↑ Työttömien määrä laski Pirkanmaalla yli 20 prosenttia vuodessa – Katso oman kuntasi työttömyystilanne Aamulehti. 21.3.2018. Viitattu 29.8.2018.
  30. ↑ Orivesi - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 28.8.2018.
  31. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/YgjyMy8e www.kauppalehti.fi. Viitattu 28.8.2018.
  32. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 176–177. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  33. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 29.8.2018.
  34. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  35. ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  36. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  37. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 30.8.2018.
  38. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 31.8.2018.
  39. ↑ Oriveden lukio peda.net. Viitattu 13.11.2018.
  40. ↑ Oriveden kaupunki www.orivesi.fi. Viitattu 4.8.2018.
  41. ↑ Oriveden Suvi | Finland Festivals www.festivals.fi. Viitattu 30.8.2018. (englanniksi)
  42. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 75. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  43. ↑ JALKAPALLOILU: Yllätyspelaaja Marco Parnelasta tuli heti puolustuksen tukipylväsHelsingin Sanomat. 19.7.2000. Viitattu 28.8.2018.
  44. ↑ Kuolleet: Toimittaja, kirjailija Jyrki Maunula Helsingin Sanomat. 30.1.1998. Viitattu 28.8.2018.
  45. ↑ Janne Tulkki Janne Tulkki. Viitattu 28.8.2018.
  46. ↑ Seura Oriveden Ponnistus. Viitattu 30.8.2018.
  47. ↑ Sponsorointiyhteistyö - Case: Fortuna Ry, sivu 7; Timo Hiltunen; Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)